Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
jtsaari2004
Majuri
Close enough. Asialla oli (MPLA:n hallitseman) Angolan hallituksen asevoimien (FAA) 16. prikaatin sekä Executive Outcomes -palkkasoturibändin yhteinen taisteluosasto Alfa. EO:n porukkaa oli mukana komppanian verran ja heidän panoksensa oli monen lähteen mukaan aivan ratkaiseva. Sittemmin samalla sotaretkellä po. porukka valtasi vielä Cafunfon timanttikaupungin ja pakotti siten UNITAn aselepoon.
Hejsan jatkaa!
Hejsan jatkaa!
Vanha veteraani
Kersantti
1941 tammikuun ensimmäisestä päivästä viisi vuotta eteenpäin sotatoimissa kuoli ja katosi 66517.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
Vanha veteraani
Kersantti
410625 ja 440919 välisenä aikana kaatui ja katosi 63241 henkilöä.
Joo hyväksyn sun vastaus...mulla oli 63 204 henkilöa.
Tästä mun lähdeet: Kurenmaa, Pekka; Lentilä, Riitta (2005). "Sodan tappiot". In Leskinen, Jari; Juutilainen, Antti (in Finnish). Jatkosodan pikkujättiläinen (1st ed.). Werner Söderström Osakeyhtiö. pp. 1150–1162. ISBN 951-0-28690-7.
Malmi, Timo (2005). "Jatkosodan suomalaiset sotavangit". In Leskinen, Jari; Juutilainen, Antti (in Finnish). Jatkosodan pikkujättiläinen (1st ed.). Werner Söderström Osakeyhtiö. pp. 1022–1032. ISBN 951-0-28690-7.
Vanha veteraani jatkaa!!!!
Tästä mun lähdeet: Kurenmaa, Pekka; Lentilä, Riitta (2005). "Sodan tappiot". In Leskinen, Jari; Juutilainen, Antti (in Finnish). Jatkosodan pikkujättiläinen (1st ed.). Werner Söderström Osakeyhtiö. pp. 1150–1162. ISBN 951-0-28690-7.
Malmi, Timo (2005). "Jatkosodan suomalaiset sotavangit". In Leskinen, Jari; Juutilainen, Antti (in Finnish). Jatkosodan pikkujättiläinen (1st ed.). Werner Söderström Osakeyhtiö. pp. 1022–1032. ISBN 951-0-28690-7.
Vanha veteraani jatkaa!!!!
Vanha veteraani
Kersantti
Mikä “kymmenen parasta ??” lista on kysymyksessä.
1 Naantali
2 Kuusisto
3 Nurmo
4 Rantasalmi
5 Haapasaari
6 Haapasaari
7 Haapasaari
8 Haapasaari
9 Haapasaari
10 Haapasaari
1 Naantali
2 Kuusisto
3 Nurmo
4 Rantasalmi
5 Haapasaari
6 Haapasaari
7 Haapasaari
8 Haapasaari
9 Haapasaari
10 Haapasaari
Vanha veteraani
Kersantti
Museo kirjoitti:
Haapasaaren asukasluku on ollut kyseisenä aikana noin 200 henkilöä +/-5%.
jtsaari2004
Majuri
"Parhaus" on tässä yhteydessä varsin hirtehisesti valkattu sana, mutta olkoon sitten niin. P.o. lista on kymmenen kärki yksittäisen päivän tappioiden määrästä suhteessa kotipaikkakunnan miesten lukumäärään. Haapasaaren kohdalla miehiä oli ylipäätään vain vajaa 100 kpl ja siksipä yhdellä tappiolla nousi tuolla listalla aina aika korkealle, yhden prosentin yli. Mm. Rantasalmelta meni 6.3.1940 48 miestä, mikä prosenttina kaikista oli vain reilun prosentin. Haapasaarelaisia kun meni yksi, niin samalla tasolle nousi miltei sillä.
Netistä tämä tilastoo löytyy ainakin
http://kotisivu.dnainternet.net/arit.kesti/WW2_Casualties_of_Finland.htm
Netistä tämä tilastoo löytyy ainakin
http://kotisivu.dnainternet.net/arit.kesti/WW2_Casualties_of_Finland.htm
Vanha veteraani
Kersantti
jtsaari2004 kirjoitti:
Samoja tilastoja on katseltu. Vahinko, että menit paljastamaan minun "kysymyspajani" lähteen.
http://kotisivu.dnainternet.net/arit.kesti/continuation_war_casualty_stats.htm
http://kotisivu.dnainternet.net/arit.kesti/winter_war_casualty_stats.htm
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Paneppas tulemaan uutta.
jtsaari2004
Majuri
Ah, sorry. Mietinkin, että lähteen laittaminen tuntui epämääräisellä tavalla ketjun etiketin vastaiselta...
Eteenpäin! Puna-armeija oli melkoinen mekanisoitu mörkö etenkin 1980-luvulla, ja lopulta koko neukkula kaatuikin vissiin siksi, ettei sillä todella ollutkaan varaa moisen mörön ylläpitämiseen. Alemmalla tasolla monet meistäkin ovat miettineet sitä, miten paljon se hyökkäävää panssarivaunupataljoonaa sattuukaan, kun hujahaja-menetelmällä taisteleva partio käräyttää kylkkärillä sitä pataljoonaa huoltavan löpöauton. Puna-armeijan huolto perustuikin käytännössä yllättävän paljon samaan kuin neukkulan siviilitalouskin: epäviralliseen besorkkaukseen tai "omahuoltoon", kuten eräs käännös kuuluu. Keskitetty virallinen takaa suunnitelman mukaan huoltoa työntävä systeemi oli kuitenkin omalla tavallaan raudanluja ja looginen. Se keskitti, loi painopistettä ja priorisoi.
Kysymys kuuluu: missä järjestyksessä 1980-luvun Puna-armeija priorisoi takaa työnnettävän huollon lajit? Vinkki: nykyään puhutaan huollon NATO-toimialoista, ja sitä kautta vastaamisesta pääsee jyvälle ihan omaa järkeään käyttäen.
Eteenpäin! Puna-armeija oli melkoinen mekanisoitu mörkö etenkin 1980-luvulla, ja lopulta koko neukkula kaatuikin vissiin siksi, ettei sillä todella ollutkaan varaa moisen mörön ylläpitämiseen. Alemmalla tasolla monet meistäkin ovat miettineet sitä, miten paljon se hyökkäävää panssarivaunupataljoonaa sattuukaan, kun hujahaja-menetelmällä taisteleva partio käräyttää kylkkärillä sitä pataljoonaa huoltavan löpöauton. Puna-armeijan huolto perustuikin käytännössä yllättävän paljon samaan kuin neukkulan siviilitalouskin: epäviralliseen besorkkaukseen tai "omahuoltoon", kuten eräs käännös kuuluu. Keskitetty virallinen takaa suunnitelman mukaan huoltoa työntävä systeemi oli kuitenkin omalla tavallaan raudanluja ja looginen. Se keskitti, loi painopistettä ja priorisoi.
Kysymys kuuluu: missä järjestyksessä 1980-luvun Puna-armeija priorisoi takaa työnnettävän huollon lajit? Vinkki: nykyään puhutaan huollon NATO-toimialoista, ja sitä kautta vastaamisesta pääsee jyvälle ihan omaa järkeään käyttäen.
Bodyguard
Kenraali
Villinä arvauksena pistetään tämmöinen lista:
1. Logistiikka, muuten ei päästä eteenpäin
- täydennykset ( a-tarvike, polttoaine, muonitus )
- kuljetukset jotta em. kamat saatais perille
2. Lääkintähuolto ( edes jotain inhimillisyyttä )
3. Ylläpito ( korjaukset yms. )
Tämmöinen ajatus tuli. Voi toki olla, että 2 ja 3 vaihtavat paikka, mutta se kyllä tuntuis aika julmalta. Täydennysten ja kuljetusten priorisointi vaikeaa, koska ovat käytännössä
samanarvoisia. Jos ei ole kuljetusta, ei saada kamoja perille ja jos taas ei oon kamoja, niin ei oo mitään mitä kuljettaa.
1. Logistiikka, muuten ei päästä eteenpäin
- täydennykset ( a-tarvike, polttoaine, muonitus )
- kuljetukset jotta em. kamat saatais perille
2. Lääkintähuolto ( edes jotain inhimillisyyttä )
3. Ylläpito ( korjaukset yms. )
Tämmöinen ajatus tuli. Voi toki olla, että 2 ja 3 vaihtavat paikka, mutta se kyllä tuntuis aika julmalta. Täydennysten ja kuljetusten priorisointi vaikeaa, koska ovat käytännössä
samanarvoisia. Jos ei ole kuljetusta, ei saada kamoja perille ja jos taas ei oon kamoja, niin ei oo mitään mitä kuljettaa.
Pullosorsa
Luutnantti
Veikkaan ihan hatusta vetäisten, että 1. täydennykset 2. polttoaine 3. ammukset ja sitten varmaan jo ruokaa yms
jtsaari2004
Majuri
Hyviä vastauksia pukkaa. Bodyguardin ensimmäinen vastaus alkaa täydellisesti. Ampumatarvikkeet ovat tietysti ykkönen ja konearmeijalla polttoaineet ja voitelumämmit ovat kakkonen. Sitten on pitkä väli ennenkuin on mitään muuta.
Käyttämäni amerikkalainen aikalaislähde ei erottele kuljetuksia omaksi neukkuhuollon lajikseen, vaan takaa työntävä systeemi tuo huollon sen käyttäjien luo siten, ettei käyttäjillä itsellään edes ole tarvetta "kuljetuspalvelulle" ja niinpä sitä huollon lajia ei tässä kysymyksessä tunneta. Esimerkiksi panssaripataljoonan vaunuille tuodaan löpö takaa suoraan kunkin vaunun viereen tai sitten ne itse ajavat ne vaunut tankkauspaikalle.
Kuten asia on populäärikylttyyrissäkin esitetty (mm. 9. Komppania -elokuvassa), ruuasta saattaa hyvinkin tulla pulaa, koska se ei ole mikään tärkeä keskitetyn huollon muoto ja neukkusysteemeissä muutenkin oli mm. yksiköiden omaa maataloutta ja vastaavaa "omahuoltoa". Koko järjestys kuuluu seuraavasti:
1. A-tarvikkeet
2. POL eli petrol, oil, lubricants
pitkä väli
3. Kaluston täydennykset, ml. varaosat
4. Muona
5. Kaikki muu
Lääkintähuolto pitäisi tässä panna johonkin kohtaan, mutta tietoni eivät riitä oikean vastauksen valintaan. Puna-armeijassa löytyi lääkäri vasta rykmentin tasolta ja yllätyksettömästi haavoittuneiden evakuointi suunniteltiin pitkälle tyhjänä palaavien ammuskuljetusten varaan.
Henkilökohtaista huoltoa ei välttämättä tule lainkaan, tiedetään Afghanistanin kokemuksista. Ei tule kalsareita, ei tule kenkiä, ei tule kokista.
Henkilötäydennyksiä ei välttämättä ollenkaan tehdä, vaan II MS:stä tuttuun tapaan yksiköt voivat tappioita kärsittyään järjestyä uudelleen pykälää pienemmiksi: pataljoonasta komppania, komppaniasta joukkue ja sillä tavalla. Jopa Tom Clancy 80-luvun romaaneissaan kuvasi tätä kuviota: kokonainen divisioona "käytetään" hyökkäyksessä ja sitten vaan uutta tilalle. Tässä on aika paljon viisautta venäläisessä portaisiin perustuvassa systeemissä. Ensimmäinen porras hyökkää ja luo edellytykset toisen portaan taistelulle. Se ensimmäinen porras ottaa samalla ehkä paljonkin tappioita, mutta ei sen enää vähään aikaan tarvitsekaan olla toimintakykyinen, koska aivan toinen remmi on jo keulilla. Uudelleenjärjestelyissä neukuilla oli jo II MS:ssä tapana käyttää tekniikkaa, jossa tällaisen ohitetun portaan joukkojen rippeistä kootaan "lennossa" uusia porukoita. Sotkee vihollisen tiedusteluakin melkoisesti, kun alueella X toimii raskaissa taisteluissa olleet 44. D, 63. D ja nyt sinne on ilmestynyt jostain (rautateitsekö, mistä?) myös 9. D, joka todellisuudessa onkin kahdesta ensinmainitusta yhdistetty bändi. Tuleeko sieltä seuraavaksi niskaamme siis yksi vai kolme divisioonaa?
Bodyguardin vastaus kelpaa riittävän oikeana. Ole hyvä ja jatka!
Käyttämäni amerikkalainen aikalaislähde ei erottele kuljetuksia omaksi neukkuhuollon lajikseen, vaan takaa työntävä systeemi tuo huollon sen käyttäjien luo siten, ettei käyttäjillä itsellään edes ole tarvetta "kuljetuspalvelulle" ja niinpä sitä huollon lajia ei tässä kysymyksessä tunneta. Esimerkiksi panssaripataljoonan vaunuille tuodaan löpö takaa suoraan kunkin vaunun viereen tai sitten ne itse ajavat ne vaunut tankkauspaikalle.
Kuten asia on populäärikylttyyrissäkin esitetty (mm. 9. Komppania -elokuvassa), ruuasta saattaa hyvinkin tulla pulaa, koska se ei ole mikään tärkeä keskitetyn huollon muoto ja neukkusysteemeissä muutenkin oli mm. yksiköiden omaa maataloutta ja vastaavaa "omahuoltoa". Koko järjestys kuuluu seuraavasti:
1. A-tarvikkeet
2. POL eli petrol, oil, lubricants
pitkä väli
3. Kaluston täydennykset, ml. varaosat
4. Muona
5. Kaikki muu
Lääkintähuolto pitäisi tässä panna johonkin kohtaan, mutta tietoni eivät riitä oikean vastauksen valintaan. Puna-armeijassa löytyi lääkäri vasta rykmentin tasolta ja yllätyksettömästi haavoittuneiden evakuointi suunniteltiin pitkälle tyhjänä palaavien ammuskuljetusten varaan.
Henkilökohtaista huoltoa ei välttämättä tule lainkaan, tiedetään Afghanistanin kokemuksista. Ei tule kalsareita, ei tule kenkiä, ei tule kokista.
Henkilötäydennyksiä ei välttämättä ollenkaan tehdä, vaan II MS:stä tuttuun tapaan yksiköt voivat tappioita kärsittyään järjestyä uudelleen pykälää pienemmiksi: pataljoonasta komppania, komppaniasta joukkue ja sillä tavalla. Jopa Tom Clancy 80-luvun romaaneissaan kuvasi tätä kuviota: kokonainen divisioona "käytetään" hyökkäyksessä ja sitten vaan uutta tilalle. Tässä on aika paljon viisautta venäläisessä portaisiin perustuvassa systeemissä. Ensimmäinen porras hyökkää ja luo edellytykset toisen portaan taistelulle. Se ensimmäinen porras ottaa samalla ehkä paljonkin tappioita, mutta ei sen enää vähään aikaan tarvitsekaan olla toimintakykyinen, koska aivan toinen remmi on jo keulilla. Uudelleenjärjestelyissä neukuilla oli jo II MS:ssä tapana käyttää tekniikkaa, jossa tällaisen ohitetun portaan joukkojen rippeistä kootaan "lennossa" uusia porukoita. Sotkee vihollisen tiedusteluakin melkoisesti, kun alueella X toimii raskaissa taisteluissa olleet 44. D, 63. D ja nyt sinne on ilmestynyt jostain (rautateitsekö, mistä?) myös 9. D, joka todellisuudessa onkin kahdesta ensinmainitusta yhdistetty bändi. Tuleeko sieltä seuraavaksi niskaamme siis yksi vai kolme divisioonaa?
Bodyguardin vastaus kelpaa riittävän oikeana. Ole hyvä ja jatka!
Kiitos minä voin jatkaa. Tämä kysymys on vaikea
mennään takaisin toisen maailmansodan eli Operaatio Barbarossa.
Kun monta (ne alhalla) oli Saksalla + allierade ja Neuvostoliitolla?
Divisioona?
Sotilaita?
Kanuuna ja kranatinheitimiä?
Lentokoneita?
Taistelupanssarivaunuja?
Numerot mä etsin avser förband i stridsområdet.
mennään takaisin toisen maailmansodan eli Operaatio Barbarossa.
Kun monta (ne alhalla) oli Saksalla + allierade ja Neuvostoliitolla?
Divisioona?
Sotilaita?
Kanuuna ja kranatinheitimiä?
Lentokoneita?
Taistelupanssarivaunuja?
Numerot mä etsin avser förband i stridsområdet.