Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
fulcrum
Greatest Leader
Kuulostaa luultavalta. Muistelenko muuten oikein että uppoamisesta syytettiin jossain välissä mukana ollutta neuvostoupseeria joka oli vakuuttanut ettei alueella ole miinoja?
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Puhdas arvaus.
HMS Walkerin tunnus on pelastusrengas ( ehyt) U-99 tunnus (hevosenkenkä) on muotoiltu pelastusrenkaasta ( katkaisemalla se).
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Ei ollut 1941...
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Juuri näin oli. Walkerin kippari mainitsikin asiasta Otolle. Onni valui pois nurinpäin olevasta "kengästä".
Tämä oli hakemani vastaus.
Tunnustelija
Alokas
Molemmat ristin saajat olivat inkeriläisiä, sekä molemmat kaukopartio miehiä. Vorho sai muistaakseni suomen kansalaisuuden vasta -45 sodan loputtua? Sodan jälkeen molemmat lähtivät myös Ruotsiin vähän väljemmille vesille. Kovia miehiä!
Tunnustelija
Alokas
Kiitos Sepeteukselle hyvästä kysymyksestä!
Etsitään kuuluisaa taistelua mihin suomalaiset joukot osallistuivat. Vihje1 Taistelu on kuuluisa siitä että suomalaiset joukot käyttivät hyvin edistyksellistä ja erilaista taktiikka verrattuna siihen mihin silloin sodankäynnissä oli totuttu, taktiikka on nykyään kuuluisa ja edelleen toimiva. Vihje2 Taistelun kunniaksi on pystytetty alunperin kolme muistomerkkiä, nykyään jäljellä on enään kaksi ja nämä sijaitsevat nykyisen Suomen rajojen sisällä.
Etsitään kuuluisaa taistelua mihin suomalaiset joukot osallistuivat. Vihje1 Taistelu on kuuluisa siitä että suomalaiset joukot käyttivät hyvin edistyksellistä ja erilaista taktiikka verrattuna siihen mihin silloin sodankäynnissä oli totuttu, taktiikka on nykyään kuuluisa ja edelleen toimiva. Vihje2 Taistelun kunniaksi on pystytetty alunperin kolme muistomerkkiä, nykyään jäljellä on enään kaksi ja nämä sijaitsevat nykyisen Suomen rajojen sisällä.
Tunnustelija
Alokas
Raattentie liittyy kyllä vastaukseen mutta ei ole oikea vastaus. Taistelu on tapahtunut ennen 1900 lukua.
Tunnustelija
Alokas
Kyllä! Oikea vastaus on Joutselän taistelu! Tarina kertoo että suomalaiset joukot käyttivät mottitaktiikkaa, hyökäten sivustoista ja saarrostaen iivanaa. Alkuperäinen muistomerkki on tosiaan pystytetty Joutselkään, Polkupyöräpataljoona 1 toimesta vuonna 1931. Sodankylässä patsas on koska Jääripataljoona 1 sekä sen edeltäjä Polkupyöräpataljoona 1 ovat Lapin Jääkäripataljoonan perinnejoukko-osastoja.
Old Boy jatkaa!
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Samalla kun mietit kysymystäsi, laitan lähdejuttua.
Helsingin kaupunginkirjasto
Kustaa Vaasan 1550-luvun Venäjän sodasta on julkaistu yksi laaja tutkimus, jossa sodan syiden ja tapausten ohella käsitellään myös ajan sotaväen organisaatiota ja aseistusta:
Viljanti, Arvo
Gustav Vasas ryska krig 1555-1557 1-2. – Stockholm, 1957. – 792 siv.
Kirjan mukaan tärkeimmän kuvauksen Joutselän taistelun kulusta antaa Erik Jöransson Tegel (1563-1636) Tukholmassa v. 1622 painetussa teoksessaan ”Then Stormechtighe, Höghborne Furstes och Christelighe Herres, Her Gustaffz, Fordom…Historia 1-2”. Tegel, joka muuten oli kuningas Eerik XIV:n historiaan tiiviisti liittyvän ja v. 1568 teloitetun Jöran Perssonin (Yrjänä Pietarinpojan) poika, toimi Ruotsin hovissa erilaisissa tehtävissä, mm. tiedustelun päällikkönä, joten hänellä oli pääsy kaikkiin asiakirjoihin ja luultavasti hänellä on ollut käytössään materiaalia, joka on myöhemmältä tutkimukselta kadonnut.
Nykyisessä kirjallisuudessa (esim. uudehko arvovaltainen tietosanakirja Nationalencyclopedin 18) yleensä arvioidaan, että Tegelin teoksella on ainakin Kustaa Vaasan aikakauden osalta edelleen lähdearvoa.
Tegelin taistelukuvaus on luettavissa alkuperäisessä muodossaan alla mainitussa Hannulan teoksessa s. 212-214. Joissakin Kustaa Vaasan kirjeissä myös viitataan Joutselän taisteluun, esim. kirjeessä pojille Eerikille ja Juhanalle 11.4.1555, joka on luettavissa suomennoksena teoksessa Suomen historian dokumentteja 1 (numero 141). Mainittakoon, että myös tsaari Iivana myöntää eräässä kirjeessään elokuulta 1556 kärsineensä suuren tappion, mutta selittelee sitä sillä, että hänen armeijansa oli koottu nostoväestä eikä varsinaisista sotilaista.
Tegelin tiedonanto venäläisten vahvuudesta Joutselän taistelussa on epäilemättä roimasti liioiteltu, mutta Viljanti arvelee sen perustuvan erääseen Kustaa Vaasan kirjeeseen (25.10. 1554), jossa tämä kertoo tsaarin koonneen tämänsuuruisia joukkoja Ruotsin rajalle.
Suomalaiset sotahistorioitsijat ovat täydentäneet Tegelin antamaa kuvaa perusteellisilla taistelumaaston tiedusteluilla. Nämä havainnot löytyvät seuraavista teoksista:
Hannula, Joose Olavi
Sotataidon historia 2. - Helsinki, 1931. (s. 201-214 + liitteet)
Kuussaari, Eero
Venäläisten sotataito 1. - Helsinki, 1931. (s. 110-121)
Edellä hyvä katsaus Kustaa Vaasan Venäjänsodan tutkimusmateriaaliin. Mulla on kuitenkin käsitys, että ainoat aikalaislähteet ovat kirjeet, joissa ei ole kovin tarkkoja kuvauksia. 1920-luvun sotahistorioitsijamme olivat jääkäreitä, jotka historiatutkimuksen ohella valmistivat kansaa ennemmin tai myöhemmin koittavaan yhteenottoon Venäjän kanssa.
Sitten kysymykseen: : Mikä laiva?
Sitten kysymykseen: : Mikä laiva?
HMS Achilles, Leander-luokan kevyt ristelijä. Kuva 30-luvulta, seilasi WW2 pitkälti NZ-lipun alla.
Laitetaan perään heti uusi:
Mikä ihmelaite on kyseessä? Yksi piste laitteen käyttötarkoituksesta, toinen itse spesifistä käyttökohteesta.
Viimeksi muokattu:
Patu
Kenraali
G7a torpedon gyroskooppi. Vähän meni huijaukseksi kuvahaun kanssa, kun rupesi ärsyttämään. Hoksasin toki, että joku hyrrä ja säätöjuttu se on, mutta en keksinyt laitteelle oikeaa nimeä.