Kysymys- ja vastaustopiikki

Herman30

Greatest Leader
Kyllähän lähdettä pitää osata esittää väitteelleen jotta se olisi tieteellisesti hyväksyttävä. Vaikka itse ei ole ollut paikan päällä arkistossa niin ainakin diarianumero pitäisi osata kertoa että joku voi käydä tarkistamassa.
 

fulcrum

Respected Leader
Mun veikkaus on, ettei Saksan sota-arkistossä käyty lainkaan. Matkustaminen sekä hotelliasuminen oli silloin vielä kallista. Pukkila saattoi saksalaisyhteyksiensä kautta saada tiedon matkustamatta paikalle itse. Kun ei ollu dokumenttia, eivät myöhemmät tutkijat hyväksyneet tätä todistetuksi faktaksi.
Kuulostaa luultavalta. Muistelenko muuten oikein että uppoamisesta syytettiin jossain välissä mukana ollutta neuvostoupseeria joka oli vakuuttanut ettei alueella ole miinoja?
 

Sepeteus

Kapteeni
Ja onhan tuossa pelastusrengas-hevosenkengässä sekin vika että se on ns. väärinpäin: onni putoaa pois avoimesta pohjasta...
 
Viimeksi muokattu:

Sepeteus

Kapteeni
Helppohan se oli. Molemmat siis myönnettiin NL:n kansalaisille.

Tunnustelijalle tunnustus nopeudesta ja kysymysvuoro
 
Kiitos Sepeteukselle hyvästä kysymyksestä!

Etsitään kuuluisaa taistelua mihin suomalaiset joukot osallistuivat. Vihje1 Taistelu on kuuluisa siitä että suomalaiset joukot käyttivät hyvin edistyksellistä ja erilaista taktiikka verrattuna siihen mihin silloin sodankäynnissä oli totuttu, taktiikka on nykyään kuuluisa ja edelleen toimiva. Vihje2 Taistelun kunniaksi on pystytetty alunperin kolme muistomerkkiä, nykyään jäljellä on enään kaksi ja nämä sijaitsevat nykyisen Suomen rajojen sisällä.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Raatteentien taistelussa suomalaiset käytti motteja vihollisen tuhoamiseen.

Siellä on suomalaisten sekä venäläisten pystyttämät muistomerkit.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Tää on helppo!
Kyseessä on Joutselän taistelu. Jota mahdollisesti ei koskaan käyty. Ja alunperin tehtiin yksi muistomerkki. Kun se sattuneesta syystä jäi rajan taakse tehtiin kopiot Sandiksessa ja Sodankylään.
 
Tää on helppo!
Kyseessä on Joutselän taistelu. Jota mahdollisesti ei koskaan käyty. Ja alunperin tehtiin yksi muistomerkki. Kun se sattuneesta syystä jäi rajan taakse tehtiin kopiot Sandiksessa ja Sodankylään.
Kyllä! Oikea vastaus on Joutselän taistelu! Tarina kertoo että suomalaiset joukot käyttivät mottitaktiikkaa, hyökäten sivustoista ja saarrostaen iivanaa. Alkuperäinen muistomerkki on tosiaan pystytetty Joutselkään, Polkupyöräpataljoona 1 toimesta vuonna 1931. Sodankylässä patsas on koska Jääripataljoona 1 sekä sen edeltäjä Polkupyöräpataljoona 1 ovat Lapin Jääkäripataljoonan perinnejoukko-osastoja.

Old Boy jatkaa!
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Tää on helppo!
Kyseessä on Joutselän taistelu. Jota mahdollisesti ei koskaan käyty. Ja alunperin tehtiin yksi muistomerkki. Kun se sattuneesta syystä jäi rajan taakse tehtiin kopiot Sandiksessa ja Sodankylään.
Samalla kun mietit kysymystäsi, laitan lähdejuttua.

Helsingin kaupunginkirjasto
Kustaa Vaasan 1550-luvun Venäjän sodasta on julkaistu yksi laaja tutkimus, jossa sodan syiden ja tapausten ohella käsitellään myös ajan sotaväen organisaatiota ja aseistusta:

Viljanti, Arvo
Gustav Vasas ryska krig 1555-1557 1-2. – Stockholm, 1957. – 792 siv.

Kirjan mukaan tärkeimmän kuvauksen Joutselän taistelun kulusta antaa Erik Jöransson Tegel (1563-1636) Tukholmassa v. 1622 painetussa teoksessaan ”Then Stormechtighe, Höghborne Furstes och Christelighe Herres, Her Gustaffz, Fordom…Historia 1-2”. Tegel, joka muuten oli kuningas Eerik XIV:n historiaan tiiviisti liittyvän ja v. 1568 teloitetun Jöran Perssonin (Yrjänä Pietarinpojan) poika, toimi Ruotsin hovissa erilaisissa tehtävissä, mm. tiedustelun päällikkönä, joten hänellä oli pääsy kaikkiin asiakirjoihin ja luultavasti hänellä on ollut käytössään materiaalia, joka on myöhemmältä tutkimukselta kadonnut.

Nykyisessä kirjallisuudessa (esim. uudehko arvovaltainen tietosanakirja Nationalencyclopedin 18) yleensä arvioidaan, että Tegelin teoksella on ainakin Kustaa Vaasan aikakauden osalta edelleen lähdearvoa.

Tegelin taistelukuvaus on luettavissa alkuperäisessä muodossaan alla mainitussa Hannulan teoksessa s. 212-214. Joissakin Kustaa Vaasan kirjeissä myös viitataan Joutselän taisteluun, esim. kirjeessä pojille Eerikille ja Juhanalle 11.4.1555, joka on luettavissa suomennoksena teoksessa Suomen historian dokumentteja 1 (numero 141). Mainittakoon, että myös tsaari Iivana myöntää eräässä kirjeessään elokuulta 1556 kärsineensä suuren tappion, mutta selittelee sitä sillä, että hänen armeijansa oli koottu nostoväestä eikä varsinaisista sotilaista.

Tegelin tiedonanto venäläisten vahvuudesta Joutselän taistelussa on epäilemättä roimasti liioiteltu, mutta Viljanti arvelee sen perustuvan erääseen Kustaa Vaasan kirjeeseen (25.10. 1554), jossa tämä kertoo tsaarin koonneen tämänsuuruisia joukkoja Ruotsin rajalle.

Suomalaiset sotahistorioitsijat ovat täydentäneet Tegelin antamaa kuvaa perusteellisilla taistelumaaston tiedusteluilla. Nämä havainnot löytyvät seuraavista teoksista:

Hannula, Joose Olavi
Sotataidon historia 2. - Helsinki, 1931. (s. 201-214 + liitteet)

Kuussaari, Eero
Venäläisten sotataito 1. - Helsinki, 1931. (s. 110-121)
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Edellä hyvä katsaus Kustaa Vaasan Venäjänsodan tutkimusmateriaaliin. Mulla on kuitenkin käsitys, että ainoat aikalaislähteet ovat kirjeet, joissa ei ole kovin tarkkoja kuvauksia. 1920-luvun sotahistorioitsijamme olivat jääkäreitä, jotka historiatutkimuksen ohella valmistivat kansaa ennemmin tai myöhemmin koittavaan yhteenottoon Venäjän kanssa.

Sitten kysymykseen: : Mikä laiva?

IMG_7789 – kopio.JPG
 

Pandahki

Kapteeni
Edellä hyvä katsaus Kustaa Vaasan Venäjänsodan tutkimusmateriaaliin. Mulla on kuitenkin käsitys, että ainoat aikalaislähteet ovat kirjeet, joissa ei ole kovin tarkkoja kuvauksia. 1920-luvun sotahistorioitsijamme olivat jääkäreitä, jotka historiatutkimuksen ohella valmistivat kansaa ennemmin tai myöhemmin koittavaan yhteenottoon Venäjän kanssa.

Sitten kysymykseen: : Mikä laiva?

View attachment 24669
HMS Achilles, Leander-luokan kevyt ristelijä. Kuva 30-luvulta, seilasi WW2 pitkälti NZ-lipun alla.

Laitetaan perään heti uusi:

Mikä ihmelaite on kyseessä? Yksi piste laitteen käyttötarkoituksesta, toinen itse spesifistä käyttökohteesta.
 
Viimeksi muokattu:
Top