Kysymys- ja vastaustopiikki

Komppania oli The division's panzer regiment also had the 316. Funklenk-Panzerkompanie ("316th Remote Control Panzer company). Niitä ei otettu mukaan ja tuhottiin myöhemmin alkuperäiselle paikalleen. Divisioona sa i möhemmin muutaman T II:n. ne hajosivat matkaal ja korvattiin myöhemmin Sturmeilla.
Harmi että tuossa Wiki-artikkelissa jonka linkkasin ei näy tuhotun tiikerin taktista numeroa, ja resolutio on muutenkin suttuinen, esim tiikerin etupanssarin oikeassa ylänurkassa ikään kuin on joukko-osaston tunnus, mutta siitä ei saa selvää.

Bundesarchiv_Bild_101I-494-3376-08A%2C_Villers-Bocage%2C_zerst%C3%B6rte_Panzer_IV_und_VI.jpg




Mutta kuten aloitin itsekin, niin Panzer Lehr ja Tiikerit Normandiassa on ollut suuri kysymysmerkki.

Muoks: lukitsen vastauksen että tuo Wikin "Panzer Lehr tiikeri" on itse asiassa s.SS.Pz.Abt 101:n vaunu. Niitähän tuhoutui muutamakin sinne. Linkki iso-resoluutio-kuvaan.
 
Viimeksi muokattu:
Täydellinen vastaus (y)
Kiitoksia. Laitetaan jatkoa vähän kauempaa historiasta:

Kustaa Aadolf kehitti sodankäyntiä merkittävästi, luomalla mm. asevelvollisuuteen perustuvan armeijan perinteen tänne pohjolaan. Hänen monista innovaatioista yksi vaikuttaa konseptin tasolla edelleen vahvasti modernin sodankäynnin taktiikkaan ja on ajanut mm. kalustokehitystä eräässä aselajissa heti lanseerauksestaan asti. Mikä tämä on?
 
Kiitoksia. Laitetaan jatkoa vähän kauempaa historiasta:

Kustaa Aadolf kehitti sodankäyntiä merkittävästi, luomalla mm. asevelvollisuuteen perustuvan armeijan perinteen tänne pohjolaan. Hänen monista innovaatioista yksi vaikuttaa konseptin tasolla edelleen vahvasti modernin sodankäynnin taktiikkaan ja on ajanut mm. kalustokehitystä eräässä aselajissa heti lanseerauksestaan asti. Mikä tämä on?
Olisiko musketti, joka ladataan vähemmillä aseotteilla kuin aikaisemmat versiot
 
Kiitoksia. Laitetaan jatkoa vähän kauempaa historiasta:

Kustaa Aadolf kehitti sodankäyntiä merkittävästi, luomalla mm. asevelvollisuuteen perustuvan armeijan perinteen tänne pohjolaan. Hänen monista innovaatioista yksi vaikuttaa konseptin tasolla edelleen vahvasti modernin sodankäynnin taktiikkaan ja on ajanut mm. kalustokehitystä eräässä aselajissa heti lanseerauksestaan asti. Mikä tämä on?
Varmaankin tykistön liikkuvuus ja sen keskitetty tuli? Torstensson taisi kehitellä ne kevyet ratsumiehen satulasta laukaistavat kranaatinheittimen esikuvat myös?
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Varmaankin tykistön liikkuvuus ja sen keskitetty tuli? Torstensson taisi kehitellä ne kevyet ratsumiehen satulasta laukaistavat kranaatinheittimen esikuvat myös?
Sehän tuli kuin kaupan hyllyltä. Tätä tykistökonseptia yritetään edelleen parannella, mutta idea edelleen sama. Käytännössä kaikki Euroopan armeijat kopioivat hänen kevyen tykistönsä (jonka yleinen kehityssuunta oli ollut raskaampaan päin), ja liikkuvan, (hyökkäävän) jalkaväen taistelua tehokkaasti tukevan tykistön idea on ollut siitä asti sovelluksessa.
 
Sehän tuli kuin kaupan hyllyltä. Tätä tykistökonseptia yritetään edelleen parannella, mutta idea edelleen sama. Käytännössä kaikki Euroopan armeijat kopioivat hänen kevyen tykistönsä (jonka yleinen kehityssuunta oli ollut raskaampaan päin), ja liikkuvan, (hyökkäävän) jalkaväen taistelua tehokkaasti tukevan tykistön idea on ollut siitä asti sovelluksessa.
Mulla on jonkunlaisen kyssärin konsepti mielessä, mutta täytyy kaivella erinäisiä tietoja ensin. Ei tuu tänään, ei ehkä huomennakaan. Jos jollakulla on idistä niin voinee laittaa. Palaan asiaan kunhan saan faktat kasaan.
 
Ottoville ei taida enää kysymyksiä tehdä, niin laitetaanpa vähän kömpelö, ettei lanka kuole.

Miten Helvetin enkelit liittyy Suomen Puolustusvoimain tämänhetkiseen panssarintorjuntaan? Ei ole kompa, mutta vähän pitää yhdistellä.
Howard Hughes->elokuva Hells Angels->Hughes Aircraft Company->TOW.
Firma on nykyään eri yrityskauppojen jälkeen Raytheon.
 
Howard Hughes->elokuva Hells Angels->Hughes Aircraft Company->TOW.
Firma on nykyään eri yrityskauppojen jälkeen Raytheon.
Näinpä juuri. Uutta kysymystä kehiin.
 
Hyvin pikainen.
Sanokaapa yksi raskas pinta-alus, jossa oli varauduttu torpedoputkella myös suoraan perästä päin tapahtuvaan offensiiviin?
 
Hyvin pikainen.
Sanokaapa yksi raskas pinta-alus, jossa oli varauduttu torpedoputkella myös suoraan perästä päin tapahtuvaan offensiiviin?
Eipä tullut mieleen, että tällaisiakin oli joskus rakennettu, siis pinta-aluksen torpedoputki osoittamaan taaksepäin. Heti ensikokeilu tuotti kuitenkin osuman eli brittien 1908 valmistunut Invincible-luokka, jossa oli neljä putkea eteenpäin ja yksi taaksepäin. Ei koskaan käytetty, kun brittien taisteluristeilijoiden doktriinissa ei ollu kohtaa pakeneminen. Eipä tietenkään kun siihen aikaan ne oli aina taisteluissa lukumääräisesti ylivoimaisia.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä tullut mieleen, että tällaisiakin oli joskus rakennettu, siis pinta-aluksen torpedoputki osoittamaan taaksepäin. Heti ensikokeilu tuotti kuitenkin osuman eli brittien 1908 valmistunut Invincible-luokka, jossa oli neljä putkea eteenpäin ja yksi taaksepäin. Ei koskaan käytetty, kun brittien taisteluristeilijoiden doktriinissa ei ollu kohtaa pakeneminen. Eipä tietenkään kun siihen aikaan ne oli aina taisteluissa lukumääräisesti ylivoimaisia.
Oikein.
Vastaukseksi olisi käynyt myös kaikki alukset HMS Dreadnough - King George viitosten välillä. Vasta Iron Dukeista lähtien perätorpedoputki jäi pois, niissäkin kylkiputket.
Esim. Revenge-luokasta kylkiputket poistettiin vasta 30-luvun puolivälissä, silloinkin Royal Oak jäi poikkeukseksi. Siinä vedenalaiset putket muutettiin kannelta toimiviksi.

Se on tosiaan arvoitus, mitä varten näitä perätorpedoputkia tehtiin taistelulaivoihin. Torpedojen kantamatkaan ja nopeudet kun eivät aivan huimia olleet ensimmäisen rähinän aikaan. Ehkä sumussa ja pimeydessä taisteltaessa ajateltiin olevan mahdollisuuksien rajoissa, että otollinen maali olisi ilmaantunut myös peräputken suuntaan, mene ja tiedä.

Jatka, ole hyvä.

 
Seuraavaksi forumin tutuimpiin ja eniten käsiteltyihin sotiin:

10.7.1941 meni taistelu pieleen ja iso määrä suomalaisia kaatui tai jäi vangiksi. Heti sodan alussa vangiksi jääminenkin tarkoitti ainoastaan vähän hitaampaa menehtymistä, sillä hyvin harva kesällä 1941 vangittu palasi vaihdossa. Monet tämän taistelun kaatuneista tai vangituista olivat kotoisin pienestä kunnasta, jolle tämä menetys oli suhteessa lähes samankokoinen kun Talvisodan Petäjäsaari Rantasalmen kunnalle. Alla kuva paikkakunnan sankarihaudalta, josta peitin kaatumispaikan ettei ihan helppoa olisi. Toisen kiven Teikarinsaari ja Lemetti eivät liity kysyttyyn.

Mistä siis on kyse?

IMG_0932 – kopio.JPGIMG_0933 – kopio.JPG
 
Mielenkiintoinen kysymys. Ikävä, että menee pitkälti kaksinpuheluna tämä palsta. Mutta sujuu se taas vähän aikaa, tauko on tehnyt hyvää.

Olisikohan kyse Horsön taistelusta, Hangon rintamalta? Ajankohta ja tappioiden määrä sekä ruotsinkieliset sukunimet viittaavat tähän. Lisäksi Niilo Lappalaisen kirjasta muistaa verisiä taisteluita, jotka kuitenkin ovat jääneet minulta sitomatta karttaan. Kirjaa ei varastoistani löydy, mutta pitänee hankkia, sillä tulihan sitä jo 80-luvulla luettua.


Tästä taistelusta ei paljoa netistä löydy, jotain kuitenkin sivulta 12 alkaen.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/...iite.aspx?id=127459&ttyyppi=pdf&kansio_id=710

Mikäli olen oikeassa, kunta on vanha Bromarv, jolloin paikalliset ovat käyneet taisteluja kotikonnuillaan. Savolaistauistaisena täytyy tunnustaa, että jopa Raasepori on lähes täysin tuntematon minulle, Tenholasta puhumattakaan. Tammisaari on nimenä tutumpi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bromarv

Sotasampon sotavankiluettelo tältä ajalta:
https://www.sotasampo.fi/fi/prisone...<http://www.w3.org/2001/XMLSchema#date>) "}}

1630314152452.png
 
Pääsaari on pauttiarallaa 100 hehtaaria, liki 2 km leveä ja mantereelle Hangon suuntaan vain 3,8 kilometriä. Siis yli 20.000 vihollisen tukikohtaan, ja silti oltiin liikkeellä alta 100 miehen vahvuudella.
Tästä käytännössä unohdetusta taistelusta kiinnostaisi todellakin kuulla lisää. Bengskär ja Morgonlandet kalpenevat tämän rinnalla.
Onneksi Teikariin mennessä oli oppirahat maksettu...
 
Mielenkiintoinen kysymys. Ikävä, että menee pitkälti kaksinpuheluna tämä palsta.
Olisikohan kyse Horsön taistelusta, Hangon rintamalta? Ajankohta ja tappioiden määrä sekä ruotsinkieliset sukunimet viittaavat tähän.
Pääsaari on pauttiarallaa 100 hehtaaria, liki 2 km leveä ja mantereelle Hangon suuntaan vain 3,8 kilometriä. Siis yli 20.000 vihollisen tukikohtaan, ja silti oltiin liikkeellä alta 100 miehen vahvuudella.
Tästä käytännössä unohdetusta taistelusta kiinnostaisi todellakin kuulla lisää. Bengskär ja Morgonlandet kalpenevat tämän rinnalla.
Onneksi Teikariin mennessä oli oppirahat maksettu...
Näinhän se valitettavasti on viime aikoina ollut. Joskus forumin parempina aikoina sorruttiin liian vaikeisiin ja/tai jotain merkityksetöntä pikkuasiaa koskeviin detaljikysymyksiin. Nyt valtavirta täällä näyttää keskittyvän maahanmuuttoon sekä poliitikkojen haukkumiseen.

Horsö on oikea vastaus! Merivoimien johdossa ei ollu v. 1941 mukavaa, kun kaikki mitä sotatoimissa yritettiin meni läskiksi. Oikeastaan ei olisi tarvinut tehtävän mukaan juuri mitään yrittääkään, kun Päämajan käsky oli ainoastaan vartioida mottia. Viime vuosisadan rauhanvuosien iskulause "tehtävä kirkkaana mielessä" ei ollut Hangossa johtavana periaatteena, vaan HR:n johto käski alaisille kaikenlaista aktiivisuutta. Rannikkojoukkojen koulutustaso ei vaan ollut siihen riittävällä tasolla. Koko Kenttäarmeijassa oli paljon tuoreita sotaa kokemattomia voimia, mutta yleensä johtajat olivat Talvisodan käyneitä. Rannikkojoukoissa se saattoi kulua jossain Ahvenanmaalla tyhjää merta tuijotellen...

Horsön pääsaari oli vihollisuuksien alkaessa venäläisten puolella ja hallussa, mutta he poistuivat sieltä kun suomalaisten tykistö sytytti saaren metsän palamaan. Tämä oli vähän ihmeellinen juttu, kun saaren 24 m korkea kukkula tarjosi erinomaiset tähystysmahdollisuudet Hangon (ja tietysti myös meidän linjojen) suuntaan. Suomalaiset nousivat tyhjälle Horsölle sekä pienemmille lähisaarille. Miehitykseksi laitettiin pääsaarelle kuitenkin ainoastaan 51 miestä nuoren vänrikin johdolla; siis aivan liian vähän. Venäläiset korjasivat virheensä hyökkäämällä 250 miehen voimin saaren molempiin päihin. Metsäpalojen savun sekä sumun johdosta hyökkääjät havaittiin vasta rantaviivalla; näin kertoo Lappalaisen kirja. Kaikki raskaat aseet menetettiin ja tappioita tuli 39 miesta kaatuneina ja haavoittuneina.

Bromarv (kirjoitettiin silloin ja aika usein vieläkin vanhan ruotsin muodossa Bromarf) oli kyseinen kunta. Alle 2000 asukasta vuonna 1939. Kunta liitetiin Tenholaan v. 1977 ja nykyisin osana Raaseporin kuntaa.
 
Viimeksi muokattu:
Antakaa konkreettinen esimerkki siitä, mikä yhdistää Pantheonin temppeliä, jäätelöä, Saksan armeijaa ja Yhdysvaltain laivastoa?


-------
Lisätietona muuten noihin taistelulaivojen torpedoihin, että olen törmännyt kirjallisuudessa mainintaan, että niiden käyttöä harjoiteltiin Scapa Flown sisällä.
 
Antakaa konkreettinen esimerkki siitä, mikä yhdistää Pantheonin temppeliä, jäätelöä, Saksan armeijaa ja Yhdysvaltain laivastoa?


-------
Lisätietona muuten noihin taistelulaivojen torpedoihin, että olen törmännyt kirjallisuudessa mainintaan, että niiden käyttöä harjoiteltiin Scapa Flown sisällä.
Kannattaako kaivaa ateismista?
 
Back
Top