Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Heh. Kaiva mieluummin konkreettista materiaalia, ja miten sitä on hyödynnetty. Jäätelöä on sitten kuljetettu sen hyödyntämisen jälkeen syntyneillä tuotteilla esim. Tyynellä valtamerellä.
Jäätelöstä taidettiin päästä aika hyvin jäljille, kaikkia näitä asioita yhdistää Betoni.

Pantheonin kupu, Saksan armeija rakensi Kreikan miehityksen aikaan betonialuksia ruuan jne. tuomiseksi Kreikkalaisille saarille ja Yhdysvalloilla oli oma betonista valmistettu alus joka tuotti jäätelöä Tyynenmeren joukoille.
 
Jäätelöstä taidettiin päästä aika hyvin jäljille, kaikkia näitä asioita yhdistää Betoni.

Pantheonin kupu, Saksan armeija rakensi Kreikan miehityksen aikaan betonialuksia ruuan jne. tuomiseksi Kreikkalaisille saarille ja Yhdysvalloilla oli oma betonista valmistettu alus joka tuotti jäätelöä Tyynenmeren joukoille.
Loistavaa, tervetuloa Kyssäri-palstalle!
Oikea vastaus tosiaan. Betonialuksia haettiin.

Tämä oli minulle aikanaan suuren hämmästyksen aihe, kun selvisi, että tällaisiakin aluksia on ollut. Ensi alkuun tuli mieleen, että tässäpä sotatoimiin kestävä materiaali, mutta kuten toisesta linkistä huomataan, japanilaiset sukellusveneet ovat onnistuneet niitä upottamaan.

Entäs se jäätelö?
Largest unit of the Army's fleet is a BRL, (Barge, Refrigerated, Large) which is going to the South Pacific to serve fresh frozen foods — even ice cream — to troops weary of dry rations. The vessel can keep 64 carloads of frozen meats and 500 tons of fresh produce indefinitely at 12°F. Equipment on board includes an ice machine of five-ton daily capacity and a freezer that turns out more than a gallon of ice cream a minute. Three of the floating warehouses, designed for tropical warfare, have been built of concrete at National City, Calif., and cost $1,120,000 each. In the crew of the 265-ft. barges are 23 Army men.

https://en.wikipedia.org/wiki/Concrete_ship

https://en.wikipedia.org/wiki/Type_B_ship#Concrete_Barge

Ja oli siihen konkreettinen-sanaankin haudattu pieni vihje :)

Ole hyvä ja jatka @Lauri525
 
Loistavaa, tervetuloa Kyssäri-palstalle!
Oikea vastaus tosiaan. Betonialuksia haettiin.

Tämä oli minulle aikanaan suuren hämmästyksen aihe, kun selvisi, että tällaisiakin aluksia on ollut. Ensi alkuun tuli mieleen, että tässäpä sotatoimiin kestävä materiaali, mutta kuten toisesta linkistä huomataan, japanilaiset sukellusveneet ovat onnistuneet niitä upottamaan.

Entäs se jäätelö?
Largest unit of the Army's fleet is a BRL, (Barge, Refrigerated, Large) which is going to the South Pacific to serve fresh frozen foods — even ice cream — to troops weary of dry rations. The vessel can keep 64 carloads of frozen meats and 500 tons of fresh produce indefinitely at 12°F. Equipment on board includes an ice machine of five-ton daily capacity and a freezer that turns out more than a gallon of ice cream a minute. Three of the floating warehouses, designed for tropical warfare, have been built of concrete at National City, Calif., and cost $1,120,000 each. In the crew of the 265-ft. barges are 23 Army men.

https://en.wikipedia.org/wiki/Concrete_ship

https://en.wikipedia.org/wiki/Type_B_ship#Concrete_Barge

Ja oli siihen konkreettinen-sanaankin haudattu pieni vihje :)

Ole hyvä ja jatka @Lauri525
Tulee hymy suuhun kun ajattelee että jonkun sodanajan homma on ollut jätskintekoa betoniproomussa. :)
 
Tulee hymy suuhun kun ajattelee että jonkun sodanajan homma on ollut jätskintekoa betoniproomussa. :)

Juu, lapsenlapsi kysyy: "Vaari, mitä teit ollessasi laivastossa sodassa japseja vastaan?"
"Noo..."
:) Mutta onhan silläkin tehtävällä ollut tärkeä osansa taisteluhengen ylläpidossa. Mutta iso maa, valtavat resurssit, siitähän se kertoo.

Ja ettei jäisi väärä käsitys siitä, millainen on valtameriluokan proomu, niin tällainen:

1630507700036.png
 
Ehkä nopea tähän väliin, ei ollut hirveästi aikaa miettiä.

Mitä vaunua natsi-Saksa alkoi valmistamaan 1943 loppupuolella erään kenraalin protesteista huolimatta?
 
Ainakin Jagdpanzer IV sai Guderianin protestoimaan turhana pitämäänsä vaunua, kun tuotannossa oli jo aivan riittävästi kelvollisia vaunutyyppejä.
Oikea vastaus!

Marraskuussa 1943, RAF pommitti Berlin-Borsigwalde tehtaan joka aiheutti että Stug III ei saatu valmistettua kuuteen viikkoon kunnes tehdas oli korjattu. Pienessä paniikissa Hitler päätti että Krupp-Grusonwerkin tehtaalla Pz IV:n vaunualustaan aletaan rakentamaan uutta Jagdpanzer IV:tä.

Guderianin vastusti tätä koska käynnissä oli jo Jagdpantherin valmistus mikä käytti pantherin alustaa sekä kuudessa viikossa Stug III tuotanto olisi ollut ennallaan.

Eipä ollut järkeä supistaa panssarivaunujen valmistusta että voitiin rakentaa montaa eri rynnäkkötykkivaunua.

@Erkki jatkaa!
 
Viimeksi muokattu:
Heitetään vaihteeksi pikainen musiikkikysymys: Viime sotiemme tapahtumat estivät erään maailmankuulun säveltäjän teoksen julkistamisen. Vasta vuonna 2001 se sai kantaesityksensä ja levytettiin. Mistä oli kyse?
 
Heitetään vaihteeksi pikainen musiikkikysymys: Viime sotiemme tapahtumat estivät erään maailmankuulun säveltäjän teoksen julkistamisen. Vasta vuonna 2001 se sai kantaesityksensä ja levytettiin. Mistä oli kyse?
Musiikki oli tilattu eräitä merkittäviä juhlallisuuksia varten. Onneksi kyseisiä seremonioita ei kuitenkaan koskaan pidetty ja teos haudattiin vähin äänin vuosikymmeniksi.
 
Musiikki oli tilattu eräitä merkittäviä juhlallisuuksia varten. Onneksi kyseisiä seremonioita ei kuitenkaan koskaan pidetty ja teos haudattiin vähin äänin vuosikymmeniksi.

Liittyisikö mitenkään Leningradin piiritykseen / valloitukseen ? Tätä odotettiin kuin kuuta nousevaa Suomessakin. Taisipa Paasikivelläkin olla puhe valmiina perstaskussa jos en väärin muista.
 
Panssarijoukot oli sijoitettu Hämeeseen, lukuunottamatta perustamisesta kulunutta kahta vuotta Santahaminassa. Sitten julkaistiin suunnitelma, jossa merkittävän kokoinen panssarijoukko sijoitettiin Kaakonkulmalle, perusteluna lyhyempi matka suunnitelluille keskitysalueille. Se herätti, ei pelkkää muutosvastarintaa vaan suorastaan raivoisaa vastustusta: Eihän se ---väki ymmärrä panssarien käytöstä mitään, erikoisosaaminen jaetaan tarpeettomasti kahteen paikkaan ja huolto- sekä tukiresurssit pitää järjestää kahdella paikkakunnanlla sanottiin. Ei auttanut vaan suunnitelma toteutettiin vastalauseista välitttämättä.

Mikä joukko siis panssarit sai? Ja nyt on kyse ihan oikeista teloilla kulkevista panssareista ja rauhanaikaisista tapahtumista. Merkittävä osa panssarivoimista jaettiin kahtia eikä kyse siis ole mistään maaliosaston kaltaisesta psjoukkueesta eikä nykyisestä Leo 2A4 hajautuksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Panssarijoukot oli sijoitettu Hämeeseen, lukuunottamatta perustamisesta kulunutta kahta vuotta Santahaminassa. Sitten julkaistiin suunnitelma, jossa merkittävän kokoinen panssarijoukko sijoitettiin Kaakonkulmalle, perusteluna lyhyempi matka suunnitelluille keskitysalueille. Se herätti, ei pelkkää muutosvastarintaa vaan suorastaan raivoisaa vastustusta: Eihän se ---väki ymmärrä pansarien käytöstä mitään, erikoisosaaminen jaetaan tarpeettomasti kahteen paikkaan ja huolto- sekä tukiresurssit pitää järjestää kahdella paikkakunnanlla sanottiin. Ei auttanut vaan suunnitelma toteutettiin vastalauseista välitttämättä.

Mikä joukko siis panssarit sai? Ja nyt on kyse ihan oikeista teloilla kulkevista panssareista ja rauhanaikaisista tapahtumista. Merkittävä osa panssarivoimista jaettiin kahtia eikä kyse siis ole mistään maaliosaston kaltaisesta psjoukkueesta eikä nykyisestä Leo 2A4 hajautuksesta.
Veikataanpa, että Lappeenrannan Ratsuväkiprikaati.
 
Veikataanpa, että Lappeenrannan Ratsuväkiprikaati.
Ratsuväkiprikaati on oikea vastaus. Ihan tarkkaan ottaen ei panssareita saanut v. 1928 mikään joukko, sillä Lappeenrantaan perustettiin Erillinen Panssarieskadroona. Tämä nykyisestä sotilassanastosta jo noin 30 v sitten poistunut sana "erillinen" tarkoittaa itsenäistä, eli ei joukko-osastoon kuuluvaa komppaniaa. Näin ite ainakin tulkitsen; ei nyt ole mahdollista tarkistaa panssarihistorioista. 1980-luvulla sellaisia oli vielä useita, erilliset majurin johtamat viesti- ja autokomppaniat isoimmissa sotilaslääneissä.

Ei mitään uutta; samat väitteet, tai onhan ne ihan tosiasioita, esitetiin myös kun karjalaiset saivat vaununsa. Erityisesti täälläkin reippaasti rusikoitu jo edesmennyt panssarihistorioitsija evl evp Pekka Kantakoski piti tätä asiaa esillä paljon myöhemminkin. Tekninen osaaminen oli ennen Talvisotaa nykyistä vähäisempää joten pidän silloista kritiikkiä kyllä erittäin aiheellisena. Valmiuteenkaan tällä panssareiden hajottamisella ei ollu myönteistä vaikutusta, sillä panssarijoukoot kykenivät 30.11. lähettämään sotaan ainoastaan yhden (1) Landsverk-panssariauton. Toivottavasti ja tietenkin nykyisin asiat ovat paremmin.

@EK jatkaa.
 
Toisen maailmansodan aikana erään erittäin tunnetun autonvalmistajan tehtaat kärsivät pahoin sotatoimista, kun taas kilpailevien maanmiesten tehtaat säilyivät lähes ehjinä. Minkä automerkin ja miksi kilpailijoiden tehtaat säästyivät vastaavalta kohtalolta?
 
Mersua ja Opelia, joita Mersu teki. Muut eivät kait tuottaneet tavaraa sotateollisuuteen niin merkittävästi. Tämä täysin hatusta vedettynä.



"Mercedes-Benzin osaksi osui useampikin onni, suuren onnettomuuden keskellä. Mercedes-Benzin tuotantolaitoksia oli pyritty pommittamaan vähintään yhtä tarmokkaasti kuin muutakin Saksan teollisuutta. Mercedes-Benzin tuotantoyksiköiden sijainti läntisessä Saksassa tarkoitti lisäksi sitä, että pommittajien matkat olivat lyhyitä ja suunnistus helpompaa. Niinpä sodan päättymisen lähestyessä alkoi olla hyvin epävarmaa, oliko ainakaan lähitulevaisuudessa lainkaan mahdollista jatkaa tuotantoa. Tuli käymään kuitenkin niin, että Opelin kuorma-autoja valmistavat Opelin omat tehtaat ja myös vastaavat Opelin valmistukseen aiotut Borgwardin tehtaat olivat kärsineet sodassa erityisen raskaasti. Mercedes-Benzin tuotantolinja, joka vastasi Opel Blitzin tuotannosta Mannheimissa, oli sen sijaan jonkinmoisella vaivalla elvytettävissä käyttöön."
1630852550447.gifmercedes-benz logo
 
Viimeksi muokattu:
Toisen maailmansodan aikana erään erittäin tunnetun autonvalmistajan tehtaat kärsivät pahoin sotatoimista, kun taas kilpailevien maanmiesten tehtaat säilyivät lähes ehjinä. Minkä automerkin ja miksi kilpailijoiden tehtaat säästyivät vastaavalta kohtalolta?
Renault?

Tehdas Seguinin saarella oli helpompi kohde pommituksille kuin vastaavat Ranskassa.
 
Back
Top