Kysymys- ja vastaustopiikki

Hieno kysymys. Enpä moisesta hopeakengistä ollut koskaan kuullut. Alkuun yritin etsiä mahdollisimman rikasta sakkia, mutta konkistadorit täyttävät senkin ehdon.
Panssariajoneuvostakin ekana tuli mieleen Saracen ja Saladin.
----------------------
Palaan illalla jatkokysymyksellä. Se liittyy ilmalaivojen hyökkäysuhkaan.
Vähän arvelinkin, että joku tarjoaisi Saladinia. Konkistadoreilla oli varmasti rautakenkiäkin matkassaan, mutta kenkäongelmaan törmättiin, kun he etenivät sisämaahan, kauas laivoistaan ja huollostaan. Jalometallit myös kärsivät melkoisen inflaation, koska niitä oli niin paljon, ja jollain piti kuitenkin kengittää, jos haluttiin pitää pollet porhaltamassa.
 
Suomen alueella toiminutta laivasto-osastoa haetaan.
Sen ainoa edes kaukaisesti sotatoimiin liittynyt äksöni oli, kun se hajautettiin tukeutumispaikkansa läheisyyteen tilanteessa, jossa pelättiin ilmalaivojen hyökkäystä. Varmaankin ihan hyvä, ettei muita sotatoimia sattunut, koska osa laivaston aluksista oli sen laatuisia, ettei niiden aseita uskallettu koskaan edes laukaista. Pelättiin näet alusten hajoamista tykinlaukausten voimasta.
Mikä se tällainen osasto oli, ja minkä laatuinen mahtoi olla tuo laivoja hajottava maailmanlopun kanuuna?
 
Suomen alueella toiminutta laivasto-osastoa haetaan.
Sen ainoa edes kaukaisesti sotatoimiin liittynyt äksöni oli, kun se hajautettiin tukeutumispaikkansa läheisyyteen tilanteessa, jossa pelättiin ilmalaivojen hyökkäystä. Varmaankin ihan hyvä, ettei muita sotatoimia sattunut, koska osa laivaston aluksista oli sen laatuisia, ettei niiden aseita uskallettu koskaan edes laukaista. Pelättiin näet alusten hajoamista tykinlaukausten voimasta.
Mikä se tällainen osasto oli, ja minkä laatuinen mahtoi olla tuo laivoja hajottava maailmanlopun kanuuna?
En nyt jaksa enää etsiä kotikirjastosta mahdollisia lähdeteoksia, mutta tähän sopisi Näsijärven sisävesilaivastomme, joka aseistettiin 75 mm tykein. Tärkeä rautatieristeys Tampere sijaitsi kannaksella, joka linnoitettiin lujasti länsisuuntaan. Tämä työ ei menny hukkaan, sillä sitä kautta eivät valkoiset kaupunkiin päässeet. Ilmavaarakaan ei ollu pelkkää kuvittelua, sillä Saksan Zeppelinit pommittivat Ahvenanmaata ja kantama olisi sisävesillekin riittänyt. Jos siis kohteita olisi löytynyt; pelättyä maihinnousua ei koskaan tullu. Siviilien kiusaaminen ei vielä kuulunut sodankäyntitapoihin.
 
En nyt jaksa enää etsiä kotikirjastosta mahdollisia lähdeteoksia, mutta tähän sopisi Näsijärven sisävesilaivastomme, joka aseistettiin 75 mm tykein. Tärkeä rautatieristeys Tampere sijaitsi kannaksella, joka linnoitettiin lujasti länsisuuntaan. Tämä työ ei menny hukkaan, sillä sitä kautta eivät valkoiset kaupunkiin päässeet. Ilmavaarakaan ei ollu pelkkää kuvittelua, sillä Saksan Zeppelinit pommittivat Ahvenanmaata ja kantama olisi sisävesillekin riittänyt. Jos siis kohteita olisi löytynyt; pelättyä maihinnousua ei koskaan tullu. Siviilien kiusaaminen ei vielä kuulunut sodankäyntitapoihin.
Aivan oikein.
Jäi tältä kesältä purjehtimatta laivasto-osaston lippulaivalla, mutta tämän aion kyllä jonain kesänä toteuttaa. Jo ihan sen melkein sotaisan historian vuoksi. Aina kun yhden projektin toteuttaa, on ehtiny tulla kaksi uutta jonoon.
Hupaisa ajatus, että pelättiin 75 mm tykin hajottavan laivan.
https://www.tarjannelaiva.fi/

Jatka, ole hyvä!
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Hupaisa ajatus, että pelättiin 75 mm tykin hajottavan laivan
Tästä oon kyllä eri mieltä: Tykkihän pultattiin yksinkertaisesti kannelle, joka ei ollu mitoitettu kestämään moisia kuormia. Hitsausta ei vielä ollut eikä laivassa käytetyn teräksen lujuudestakaan mitään käsitystä. Ei ole myöskään tietoja, että harjoitusammuntoja olisi koskaan suoritettu. Luultavasti Venäjän korkeatasoisen koulutuksen saaneet upseerit laittoivat tykit paikoilleen kun näin oli käsketty. Mutta päättelivät laivan hajoamisen riskin todelliseksi ja jättivät vastaanotto- tai koeammunnat tekemättä, kunnes maihinnousu-uhka olisi todellinen.

Tämä käytetty tykkimalli 76 VK04 tunnetaan nimellä Karimon tykki. Laivasto-osaston venäläiset tykkimiehet komennettiin myöhemmin Näsijärveltä Saimaalle, jossa he samalla tavoin aseistivat sisävesilaivoja. Valkoiset ottivat kaksi tällaista tykkiä käyttöön maasotatoimissa ja tätä jaosta johtamaan ryhtyi taidemaalari Aarno Karimo. Tuloksiakin saatiin, vaikka tykit oli asennettu kartiolavetteineen hevosrekiin.

Sitten kysymykseen: Briteillä oli II MS:ssa vastassaan muiden vihulaisten lisäksi yksi oman armeijansa sotamarsalkka. Kuka tämä henkilö oli?

Muoks
Muistelen Keisari Hirohiton saaneen tuollaisen kunnianosoituksen briteiltä ennen suhteiden viilenemistä.
Vastaan tähän tilan säästämiseksi, että tämä oli oikein. Japsit oli briteille liittolaisia I MS aikana, joten Hirohito sai 1930 tämän heidän korkeimman sotilasarvonsa kunnianosoituksena. Uuden sodan alkaessa 1941 kaiketi ajateltiin, ettei asiaa enää kukaan muista. Ottamalla arvo pois siitä tulisi helposti maailmanlaajuinen uutinen.

@arix Ole hyvä ja jatka.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä oon kyllä eri mieltä: Tykkihän pultattiin yksinkertaisesti kannelle, joka ei ollu mitoitettu kestämään moisia kuormia. Hitsausta ei vielä ollut eikä laivassa käytetyn teräksen lujuudestakaan mitään käsitystä. Ei ole myöskään tietoja, että harjoitusammuntoja olisi koskaan suoritettu. Luultavasti Venäjän korkeatasoisen koulutuksen saaneet upseerit laittoivat tykit paikoilleen kun näin oli käsketty. Mutta päättelivät laivan hajoamisen riskin todelliseksi ja jättivät vastaanotto- tai koeammunnat tekemättä, kunnes maihinnousu-uhka olisi todellinen.

Tämä käytetty tykkimalli 75 K04 tunnetaan nimellä Karimon tykki. Laivasto-osaston venäläiset tykkimiehet komennettiin myöhemmin Näsijärveltä Saimaalle, jossa he samalla tavoin aseistivat sisävesilaivoja. Valkoiset ottivat kaksi tykkiä käyttöön maasotatoimissa ja tätä jaosta johtamaan ryhtyi taidemaalari Aarno Karimo. Tuloksiakin saatiin, vaikka tykit oli asennettu kartiolavetteineen hevosrekiin.

Sitten kysymykseen: Briteillä oli II MS:ssa vastassaan muiden vihulaisten lisäksi yksi oman armeijansa sotamarsalkka. Kuka tämä henkilö oli?
Muistelen Keisari Hirohiton saaneen tuollaisen kunnianosoituksen briteiltä ennen suhteiden viilenemistä.
 
Muoks

Vastaan tähän tilan säästämiseksi, että tämä oli oikein. Japsit oli briteille liittolaisia I MS aikana, joten Hirohito sai 1930 tämän heidän korkeimman sotilasarvonsa kunnianosoituksena. Uuden sodan alkaessa 1941 kaiketi ajateltiin, ettei asiaa enää kukaan muista. Ottamalla arvo pois siitä tulisi helposti maailmanlaajuinen uutinen.

Ole hyvä ja jatka.
Ei kannata vastailla muokkaamalla vanhaa viestiä, koska niin tekemällä @arix ei saa notifikaatiota viestistäsi. Muutenkin jutun seuraaminen muuttuu muille helkkarin vaikeaksi.
 
Laitetaanpa vähän erilainen kysymys.

Mikä kaupunki kyseessä? Se oli kuuluisan englantilaisen prinssin pääkaupunki ja sinne oli siirtynyt valtion johto kolme eri kertaa.
 
Laitetaanpa vähän erilainen kysymys.

Mikä kaupunki kyseessä? Se oli kuuluisan englantilaisen prinssin pääkaupunki ja sinne oli siirtynyt valtion johto kolme eri kertaa.

Rooma?
 
Luulin Rooman sijaitsevan Euroopassa.
 
Laitetaanpa vähän erilainen kysymys.

Mikä kaupunki kyseessä? Se oli kuuluisan englantilaisen prinssin pääkaupunki ja sinne oli siirtynyt valtion johto kolme eri kertaa.
Kööpenhamina
 
Porto? Prince Henry The Navigator...

Ninth-place Porto was voted 'great for culture' and 'a great place to get to know your neighbours'
 
Viimeksi muokattu:
Edinburgh
 
Lisävihje: Se on ryöstetty sekä vandaalien, visigoottien että frankkien toimesta.
 
Back
Top