Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kuolennn kohta
Yhdysvallatt
Battle of Isandlwana, 22. tammikuuta 1879 Etelä-Afrikassa, jossa käytiin brittien ja zulujen välinen taistelu, jossa zulut murskasivat britit, sopisi joiltakin osin tähän. Tarina ruumiiden työntelemisestä sivuun nukkumasijan saamiseksi on dokumentoitu Evelyn Woodin muistelmissa.Takaisin järjestykseen. Jos lieveilmiöitä on esiintynyt, syytämme niistä hirvenlihaa.
Haetussa taistelussa kuoli yli 800 hävinneen osapuolen edustajaa. Heistä lähemmäs 200 oli sotilaiden vaimoja lapsia. Kauneimmat toki säästivät henkensä, ehkä joku lapsikin pääsi uusille vanhemmille.
Hävinneet menettivät kaiken tykistönsä.
Isommassa kuvassa kyse oli eräänlaisesta sijaissodasta, sillä britit olivat vahvasti sekaantuneet tapahtumiin ns. sotilastarkkailijoina.
Ja legioona on legioona. Kun myöhemmin legioonalaiset tulivat taistelupaikalle, alue oli täynnä ihmisten jäänteitä. Tarinan mukaan ensiksi piti raivata luita sivuun, että sai itselleen ylipäänsä nukkumasijan.
@Vonka periaatteessa vaistosi oikean suunnan. Israelilaisten taistelu ei kuitenkaan ollut se mitä haettiin.
Aivan oikein, sinä se jaksat vielä tutkia ja kaivaa. Jatka, ole hyvä, mikäli ehdit uutta kysymystä muodostaa siellä jossakin.Terveisiä majatalosta :"täältä jostakin".
No perhana. St. Claitin retkikunta sai nekkuun intiaaneilta marraskuussa 1791 Ohiossa. Se oli Yhdysvaltain hallituksen ensimmäinen merkittävä operaatio Luoteisterritoriossa. Johto oli epäpätevä, logistiikka surkea, ja rekrytointi lähes pakotettua. Selviytyneet pakenivat Fort Jeffersoniin hyvinkin maratonmatkan, osa ilman varusteita tai jalkineita.
Retkikunta lyötiin ihan kokonaan. Vaimoja ja lapsia meni.
Nimiäkin taistelulle löytyy. St. Clair’s Defeat, Battle of the Wabash, Battle of a Thousand Slain ja Battle of the Miami Towns. Ainakin.
Yhdysvaltain legioona sitten Anthony Waynen johdolla tuli samoille seuduille 1793 ja löi intiaanit.
Britit kannustivat taustalla vastarintaa ja tukivat intiaaneja asein.
Ei tarvitse mennä Burmaan asti. Etsin aluksi pääpiirteistä sulutteen rakentamisaikaa ja -paikkaa, mutta toki jos löydät tuon suuremman armeijan hyökkäyksen, sekin käy, koska siitä selviää toinenkin.Tämä on vaikea. Katselin illalla kirjaani, jossa on merkittävimmät toisen maailmansodan operaatiot karttoina.
Lähden nyt puhtaasti poissulkemismenetelmällä eteenpäin.
Eli päähyökkäykseen liittyy merisivustalle yllättäen tehty maihinnousu, maasto- ja liikenneväylien oltava vaikeita/ahtaita/vähän tarjolla, jotta mainittu toiminta onnistuisi. Termi linnoitusväki ei avautunut, tarkoitetaanko pioneereja? Eli paljon luonnonesteitä.
Näillä perusteilla: liittoutuneiden operaatiot 1944-1945 Burman suunnan takaisin valtaamiseksi.
Sielläkin on tapahtunut niin paljon niin monessa paikkaa, että vastauksen tarkkuus on nyt mitä on.
Voisiko olla Hollanti kesällä 1940?Myös britit ovat vaienneet siitä, että saivat ensin zuluilta korvilleen ja nostaneet vasta seuraavan yön voittonsa esiin propagandassa.
Tämä kysymys ei vaadi kuin päättelyä ja kirjahyllyn.
Vielä toisen maailmansodan alkupuolella pioneeritoiminta oli useimmissa maissa reaktiivista, ei kovin proaktiivista. Sota sinänsä piti sitten opista huolen.Tämän maan yhden armeijan pioneerit kuitenkin suunnittelivat vallan erikoisoperaation. Kutsutaan sitä nyt vaikka sulutteiksi. Suunnalla asennettiin kulkureiteille ja silloille useita räjäytyspisteitä, jotka oli määrä laukaista nopeasti vihollisen hyökkäyksen sattuessa ja katkaista siten sen eteneminen tai ainakin merkittävästi hidastaa sitä. Tehtiin siis huomattavia räjäytettäviä esteitä ja sulkuja.
Tarkoitus oli aiheutetun hävityksen lisäksi eristää ja kanavoida liike valittuun suuntaan kokonaisen vihollisdivisioonan hyökkäysalueella. Tällainen pioneeritoiminta oli vallan edistyksellistä vielä tuolloin.
(2-3 vuoden kuluttua tuolla rintamalla ei kuitenkaan hyökännyt divisioona vaan neljä armeijakuntaa, joilla oli pelkästään kaksi divisioonaa omaa linnoitusväkeä mukanaan. Lisäksi altavastaajaksi joutuneen valtion ylin sotilasjohto oli lyönyt laimin erään pienen rannikon ja lisäksi joutui tappelemaan viekä hirveämmin muualla, mikä teki monet vaivat ja työvuodet oikeastaan hyödyttömiksi)
Mikä 1) suunta / rintama ja 2) mikä armeija ja 3) mikä aika 6 kk:n tarkkuudella?
Ei sekään.Voisiko olla Hollanti kesällä 1940?
Voi kun joskus mennään merta edemmäs kalaan.Kuban/ Ukraina kesä 1943
Karjalan armeija, vuosi 1941 heinäkuun 10. päivästä eteenpäin, Laatokan Karjalan valtaus Syvärin suuntaan.@JR49
No niin! Lämpenee kovasti. Haluan irti tästä keskustelusta. Olen edelleen vähän hankalassa paikassa ja pahenee vain.
Sano mikä armeija ja milloin.
Kootaan vihjeet:
1) Yksi maa X:n armeijoista etenee täällä. Hyökkäävän maan tuleva presidentti täyttää 41 vuotta, kun armeijan joukot lopetteleva menestystään mm. merkittävän energialaitoksen (jossa muuten ovat ruotsalaisvalmisteiset generaattorit) alueella. Armeija X asettuu pikkuhiljaa puolustukseen ja sen pioneerit tekevät proaktiivisen sulutussuunnitelman. Se valmistellaan lähimmän viiden kuukauden aikana erityisesti sillanpäähän mutta myös tukilinjaan.
2) Puolen vuoden sisällä rintaman sillanpäähän kohdistuu varsin kova paine. Tätä on kuvattu X:n merkittävässä kirjallisuudessa ja elokuvataiteessa.
Mikä armeija, mikä suunta? Milloin?
Nämä ovat vain myöhemmän ajan lisävihjeitä:
3) Sillanpää kuitenkin tyhjenee noin 2,5 vuotta myöhemmin oikeastaan huomaamatta.
4) Yhden rannikon laiminlyönti asettaa armeijan vaaraan.
5) Hyvin linnoitettu asema jätetään parissa päivässä.
6) Lopulta taistelujen liike lakkaa keskeneräisiin asemiin.