Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
JR49 kirjoitti:
Karjalan armeija, vuosi 1941 heinäkuun 10. päivästä eteenpäin, Laatokan Karjalan valtaus Syvärin suuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä. Syksyn 1941 ja kevään 1942 aikana tehtiin hyvin tarkkoja suunnitelmia eräänlaisesta divisioonakoon hyökkäyksen torjuntaan vaikuttavasta suluttamisesta. Siltoihin ja teihin. Suunnitelmaa voi sanoa erittäin hyväksi, mutta pioneerien sodalle on annettu kovin vähän valoa. Talvisota oli hyvä koulu tälle aselajille.

Tein tahallani samanlaiset johdattelut kuin tässä viime aikoina on ollut mutta ihan omaan sotaamme. Arvasin, että tulee optinen harha ja aletaan etsiä jotain muuta kolkkaa.

Oli Päämajan vähättelyä, että Tuulosjoen ja Viteleen väliä ei otettu todesta. Siinä tuli lähtiessä kiire...

Nyt minä lepoon. Sinä jatkat.
 
Vonka kirjoitti:
Kyllä. Syksyn 1941 ja kevään 1942 aikana tehtiin hyvin tarkkoja suunnitelmia eräänlaisesta divisioonakoon hyökkäyksen torjuntaan vaikuttavasta suluttamisesta. Siltoihin ja teihin. Suunnitelmaa voi sanoa erittäin hyväksi, mutta pioneerien sodalle on annettu kovin vähän valoa. Talvisota oli hyvä koulu tälle aselajille.

Tein tahallani samanlaiset johdattelut kuin tässä viime aikoina on ollut mutta ihan omaan sotaamme. Arvasin, että tulee optinen harha ja aletaan etsiä jotain muuta kolkkaa.

Oli Päämajan vähättelyä, että Tuulosjoen ja Viteleen väliä ei otettu todesta. Siinä tuli lähtiessä kiire...

Nyt minä lepoon. Sinä jatkat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä oli hyvä kysymys. Eihän mihinkään itsestään selvyyksiin ole mitään järkeä osallistua. Sillä on syynsä, että olemme usein vastinparina näissä, ei ole ensimmäinen kerta 👍
 
Vonka kirjoitti:
Oli Päämajan vähättelyä, että Tuulosjoen ja Viteleen väliä ei otettu todesta. Siinä tuli lähtiessä kiire...
Klikkaa laajentaaksesi...
Varsinkin kun Talvela, Sihvo ym itse olivat olleet todistamassa aivan vastaavaa operaatiota vastaavin tuloksin reilut 20 vuotta aiemmin.
 
Jatketaanpa vielä yhden kysymyksen verran osaltani.

Haetaan taistelua ja taistelupaikkaa samalla.
Suomalaisten muodostama taistelusosasto lähti metsäkoukkaukselle, osin kylläkin reitti vei teitä myöten.
Ensiksi noin 15 km Hiltulan kylään, pieni lepo, ja siitä 5 km Sallinjoen Sallinsillalle. Siitä metsäpolkua Pirttimäkeen. Tämä osuus oli vaivalloinen, koska mukana kulkevia tykkien vuoksi piti raivata metsää reiltiltä.
Sitten koukkaajat olivat vihollisen partioiden kanssa kahakoiden jo Laitilan ja Karilehdon talojen tasalla. Siitä sitten hyökkäys alkoi reippahasti kohti erästä sotahistoriasta tuttua mäkeä. Päätaistelu tapahtui Haukkalassa.
Melkeinpä mottikin saatiin aikaiseksi, kun Puikonkoskelta eteni toinen suomalaisten muodostama osasto venäläisten selkään, mutta nämä onnistuivat tietenkin elävää voimaansa luistattamaan karkuun.
 
JR49 kirjoitti:
Jatketaanpa vielä yhden kysymyksen verran osaltani.

Haetaan taistelua ja taistelupaikkaa samalla.
Suomalaisten muodostama taistelusosasto lähti metsäkoukkaukselle, osin kylläkin reitti vei teitä myöten.
Ensiksi noin 15 km Hiltulan kylään, pieni lepo, ja siitä 5 km Sallinjoen Sallinsillalle. Siitä metsäpolkua Pirttimäkeen. Tämä osuus oli vaivalloinen, koska mukana kulkevia tykkien vuoksi piti raivata metsää reiltiltä.
Sitten koukkaajat olivat vihollisen partioiden kanssa kahakoiden jo Laitilan ja Karilehdon talojen tasalla. Siitä sitten hyökkäys alkoi reippahasti kohti erästä sotahistoriasta tuttua mäkeä. Päätaistelu tapahtui Haukkalassa.
Melkeinpä mottikin saatiin aikaiseksi, kun Puikonkoskelta eteni toinen suomalaisten muodostama osasto venäläisten selkään, mutta nämä onnistuivat tietenkin elävää voimaansa luistattamaan karkuun.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko tämä nyt sitten nuijasodan Suur-Savon taistelun alkuvaiheet Putkilahdella? Tunnustan, että lunttasin kartasta.
 
EK kirjoitti:
Olisiko tämä nyt sitten nuijasodan Suur-Savon taistelun alkuvaiheet Putkilahdella? Tunnustan, että lunttasin kartasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nimenomaan pitää ja täytyykin luntata kartasta! Olisihan täysin logiikan vastaista luetella paikannimiä jollekin menneisyyden sotatoimelle ja olettaa, että ihmiset pääsisivät niistä kartalle ilman internettiä.

Tämä oli tarkoitus linkata jo kysymykseen, pahoittelut unohduksesta.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi

Olet kuitenkin jo hyvin haarukoinut taistelun oikean maakunnan alueelle, mutta pauttia rallaa pari vuosisataa kuitenkin on eroa siihen mitä minä haen.
 
JR49 kirjoitti:
Nimenomaan pitää ja täytyykin luntata kartasta! Olisihan täysin logiikan vastaista luetella paikannimiä jollekin menneisyyden sotatoimelle ja olettaa, että ihmiset pääsisivät niistä kartalle ilman internettiä.

Tämä oli tarkoitus linkata jo kysymykseen, pahoittelut unohduksesta.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi

Olet kuitenkin jo hyvin haarukoinut taistelun oikean maakunnan alueelle, mutta pauttia rallaa pari vuosisataa kuitenkin on eroa siihen mitä minä haen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo olisikin ollut toinen vaihtoehto ja tuon tykistön vuoksi vähän itsekin mietin vastaustani. No, katsotaan onnistuuko joku muu paremmin.
 
TomiDude kirjoitti:
Parkumäen taistelu eli Parkuinmäen taistelu oli Kustaa III:n sodan taistelu, joka käytiin 21. heinäkuuta 1789 Rantasalmen Parkumäellä noin 15 kilometriä Rantasalmen kirkonkylältä kaakkoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikein, jatka ole hyvä.
Laitan vielä myöhemmin mielenkiintoisia lisätietoja oheen.

Elikkäs siitä oppimaan sivulta 11 lähtien:
https://www.sshs.fi/content/uploads/2023/02/Sotahistoriallinen_aikakauskirja__9__1990.pdf

Minua on viime aikoina suuresti kiinnostanut 1700- ja 1800-lukujen tykistö niin Suomen sodissa kuin Yhdysvalloissakin. Lähteitä on vain vaikea löytää, mutta tuossa nyt kerrotaan kuitenkin mm. Ruotsin erinomaisesti toimineista tykeistä. Ilmeisesti metsäkoukkaus on vaatinut tykkien purkamisen osiin, ja itse hyökkäyksessä niitä on käytetty vuoroparitekniikalla tietä myöten.
Mutta esim. ammuspuoli onkin sitten hepreaa.

Ja kyllä se on savolaisittain Parkuinmäki, sanotaan mitä sanotaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jahas. Keksin tämmöisen kuva-arvoituksen, joka ei auennut ainakaan yhdellä Google Lens -sohaisulla. Toista kertaa en jaksanut. Idean sain äänikirjasta, jota kuuntelin leikatessani ruohoa. Kirja oli Tuunaisen Patsen Sodan maantiede. Kysymys kuuluu näin:

Kenen, kenties 1840-luvun onnekkaimman lontoolaisen, hevonen on ikuistettu oheiseen öljyvärimaalaukseen? Hevosen kantaman henkilön nimeä siis haetaan. Aihe liittyy vähemmän yllättäen sotaan.


IMG_0309.webp
 
Varmaan joku lihava upseeri, kun hevonen on noin ryytyneen näköinen. Esim. lääkäri? Tai kärpänen, muuten ei koko armeija mahdu yhden hevosen selkään. :)
 
TomiDude kirjoitti:
Lämpenee, sillä henkilö konin selässä on itse asiassa yksi noista kolmesta - siis upseeri, lääkäri tai kärpänen. (y)
Klikkaa laajentaaksesi...
Olin vastaamassa, mutta olen huono keksimään hyviä kysymyksiä. varsinkaan kun sisälämpö on 33 c. Kaksi on kuitenkin gentlemaneja, tai keskimmäinen ainakin considered as gentleman.
 
Syötetään lisää kuvaa. Nyt tekoäly, se höpsö, luulee töherryksen olevan jonkun Sabbi Gavrailovin! No ei ole, vaan tämän mestariteoksen laati eräs oikea taiteilija kansallisromanttisessa hengessä 35 vuotta tapahtumien jälkeen, ja maalaus sijaitsee Tate Galleryssa.

Huomaa siveltimen vedot, jotka ovat ikuistaneet niin ankean maan, ettei eurooppalaisten ikinä pitäisi mennä sinne (tai päästää ketään sieltä tänne).

IMG_0309.webp
 
Jaha, syvennetään. Mies humman selässä on yksin. Ainoa jäljelle jäänyt. Katsoessaan pitkän taivalluksensa ja unelmiensa kohdetta (otos samasta maalauksesta), voisi melkeinpä kuvitella hänen ajattelevan ”…ja mokoman röttelön takia olen rähjännyt”.

IMG_0309.webp
 
TomiDude kirjoitti:
Syötetään lisää kuvaa. Nyt tekoäly, se höpsö, luulee töherryksen olevan jonkun Sabbi Gavrailovin! No ei ole, vaan tämän mestariteoksen laati eräs oikea taiteilija kansallisromanttisessa hengessä 35 vuotta tapahtumien jälkeen, ja maalaus sijaitsee Tate Galleryssa.

Huomaa siveltimen vedot, jotka ovat ikuistaneet niin ankean maan, ettei eurooppalaisten ikinä pitäisi mennä sinne (tai päästää ketään sieltä tänne).

Katso liite: 123608
Klikkaa laajentaaksesi...
Afganistan 1842. William Brydon.
 
Meillä on voittaja! Haluaako herra kertoa yleisölle oliko kyseessä entuudestaan tuttu teos ja tarina, vai jouduitteko näkemään yhtään vaivaa?

Tutustu tarinaan tästä. Imperiumien hautausmaaksi tuota maata kutsutaan ihan syystä. Liekö syynä itse maa vai sen asukkaat?

IMG_0309.webp
 
TomiDude kirjoitti:
Imperiumien hautausmaaksi tuota maata kutsutaan ihan syystä. Liekö syynä itse maa vai sen asukkaat?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä tuonkin pystyy valtaamaan ja pitämään hallussaan riittävän ikävillä opeilla:

In the Mongol invasion of the Khwarazmian Empire (1219–1221), Genghis Khan invaded the region from the northeast in one of his many conquests to create the huge Mongol Empire. His armies slaughtered thousands in the cities of Kabul, Kandahar, Jalalabad,Bamyan, etc. After Genghis Khan returned to Mongolia, there was a rebellion in the region of Helmand which was brutally put down by his son and successor, Ogedei Khan, who killed all male residents of Ghazni and Helmand in 1222; the women were enslaved and sold. Thereafter, most parts of Afghanistan other than the extreme southeast remained under Mongol rule as part of the Ilkhanate and the Turko-Mongol Chagatai Khanate.

Invasions of Afghanistan - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top