Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Näin jossain urheilu-uutisessa sanan "lihamuuri", josta tuli mieleen että sellainen liittyy myös Suomen sotahistoriaan. Sellainen rakennettiin erään surkean operaation päätteeksi. Mikä operaatio oli kyseessä?
 
Viimeksi muokattu:
Vanhemmasta ajasta kysymys. Se muuri oli ihan konkreettinen, ja eräs aselaji menetti Suomessa toimintakykynsä pitkäksi ajaksi. Kyseinen operaatio meni suomalaisten kannalta vihkoon, kuten koko sotakin. Operaatiota johtanut kenraalikin sai myöhemmin kuolemantuomion ja surkimuksen maineen historiassa.
Periaatteessa Ulvilan taistelussa nuijasodassa oli lihamuuri ratsuväkeä vastaan mutta ei kenraalia.

Pultavassa Kaarle XII ympäröi itsensä sotilasmuurilla ennen kuin ratsasti karkuun.

Veikkaan kuitenkin "pikkuvihaa" eli hattujen sotaa. Erityisesti Lappeenrannan taistelu
elokuun 25. päivänä 1741. Enin osa sodassa kuolleista aikaansaatiin siellä. Venäläiset korjasivat kaatuneensa pois ja veivät mukanaan satoja suomalaissiviilejä orjiksi ja pakkosiirtolaisiksi. Ruotsin armeija jätti omat 2500 kaatuneensa kalmoröykkiöt hautaamatta kolmeksi viikoksi. Ylipäällikkö Charles Emil Lewenhaupt oli täysin kyvytön ja muni lopunkin. Hän menetti päänsä.
 
Ajankohta on oikea. Hakemani operaatio taisi olla sitä johtaneen kenraalin ainoa aktiivisuuden osoitus koko sodassa ja vihkoon meni sekin.
Suuressa Pohjan sodassa operaatioita riitti.

Adam Ludwig Lewenhaupt, joka soti Pultavassa ja hävisi Lesnajassa, jonne toi ne kurjassa kunnossa olleet suomalaiset tuhoonsa, ei menettänyt päätään, kuten pikkuvihan Charles Lewenhaupt, vaan eleli Moskovassa myöhemmin. Hän myös voitti aiemmin Gemsuerthofin taistelun.

Lybecker tuomittiin kyllä kuolemaan mutta armahdettiin. Häntä syytettiin siitä, että venäläiset miehittivät Suomen. Hän löi venäläiset vielä Nevalla mutta Inkerinmaalle tunkeutuminen meni huonosti. Sen jälkeen hän ei osannut enää kuin väistellä Apraksinia.

Lybecker jätti Viipuriin neljä-viisituhatta miestä eversti Magnus Stiernstrålen johtamina.

Piiritys koveni kevään tultua. Suomalaisläskiä pehmitettiin 80 järeän tykin ja 19 mörssärin voimin. Kun Lybecker ei tullut apuun, antautuivat sitten. Puolustajille luvattiin vapaa lähtö. Tämän lupauksen piirittäjä kuitenkin petti.

Minusta mikään noista perseilyistä ei silti vedä vertoja Charles Emil Lewenhauptin aikaansaamattomuudelle ja katastrofiin päättyneille toimille myöhemmin. Mutta tätä ei siis haeta.

Asian ulkopuolelta... ruotsalaisesta kyvyttömyydestä on saatu kärsiä ihan valtavasti aikanaan. Se "ta ingen risk" on päällä, kun pitäisi tehdä jotain, eikä siksi tehdä. Sitten kun tehdään, se menee ihan typerästi. Tätä olivat vuodet 1700-1809.
 
Asian ulkopuolelta... ruotsalaisesta kyvyttömyydestä on saatu kärsiä ihan valtavasti aikanaan. Se "ta ingen risk" on päällä, kun pitäisi tehdä jotain, eikä siksi tehdä. Sitten kun tehdään, se menee ihan typerästi. Tätä olivat vuodet 1700-1809.
Viaporin menetys Suomen sodassa oli ihan tämän alan huippu!
 
Lybecker tuomittiin kyllä kuolemaan mutta armahdettiin. Häntä syytettiin siitä, että venäläiset miehittivät Suomen. Hän löi venäläiset vielä Nevalla mutta Inkerinmaalle tunkeutuminen meni huonosti. Sen jälkeen hän ei osannut enää kuin väistellä Apraksinia.
Inkerinmaan offensiivi oli kyseessä. Vaikka Nevalla ja Kapriossa Lybecker pystyikin lyömään venäläiset, oli tuo sotaretki lähinnä suunnittelematonta haahuilua. Tykistöä ei linnoituksia vastaan ollut, joten Pietari piti jättää rauhaan. Kaprion voitto olisi mahdollistanut joukkojen marssimisen omien puolelle Viroon, mutta Lybecker vaati evakuointia meritse ja asettui odottamaan sitä Kolkanpäähän. Toimintakykynsä menettänyt aselaji oli ratsuväki, koska Lybecker teurastutti kaikki 4000 hevosta ja näiden ruhoista rakennettiin vallitus laivauspaikan suojaksi. Evakuoinnin loppuvaiheessa venäläisetkin ehtivät paikalle ja onnistuivat muutaman yrityksen jälkeen murtautumaan lihamuurin sisälle, jolloin siellä olleet, pääosin saksilaiset jälkijoukot kaatuivat tai vangittiin. Lybeckerin 12000:n miehen joukko olisi oikein johdettuna aiheuttanut paljon harmia venäläisille, mutta Lybeckerin kaikkea toimintaa näyttää leimanneen suunnittelemattomuus, epäröinti, hitaus ja arkuus. Inkerinmaan reissu ei saksilaisten uhraamisen vuoksi tuottanut suomalaisille kovin suuria miestappioita, mutta noin suuren hevosmäärän menetys oli muutenkin hevospulasta kärsineelle maalle merkittävä.
 
Nyt tämä hyytyi. En ole varma, oliko vastaukseni riittävä oikeaksi, mutta laitetaan taas liikkeelle.

Erwin Meier oli Luftwaffen tuoreita ässiä ja päässyt jo kaksinumeroiseen lukuun, kun hänet ammuttiin alas Stalingradin liepeillä 1942. Meier olisi pudotustahdillaan tullut yhdeksi suurimmista, mutta sotatie päättyi. Hän jäi eloon ja vangiksi, mutta mikä ehkä söi häntä enemmän kuin luteet?
 
Keikkaa pukkaa… joudun luovuttamaan… tai heitän nopeasti pikaisen onnettoman ja helpon kysymyksen:
Mikä oli liian hyvää ja tarkkaa Japanin laivaston ilmavoimissa?
 
Keikkaa pukkaa… joudun luovuttamaan… tai heitän nopeasti pikaisen onnettoman ja helpon kysymyksen:
Mikä oli liian hyvää ja tarkkaa Japanin laivaston ilmavoimissa?
Lentäjien koulutus. Niitä ei saatu tarpeeksi.
 
Majuri Thure Larjolle annettiin syksyllä 1944 erittäin haastava tehtävä. Hänen tuli koota Torniossa olevista toipilaista ja huollon miehistä osasto, jonka tehtävänä oli vallata Tornion kaupunki saksalaisilta, vallata Tornion rautatieaseman alue ja estää saksalaisia tuhoamasta etenkin Torniojoen ylittävää siltaa. Raskasta aseistusta hänen sekalaisella seurakunnallaan oli kaksi konekivääriä ja 50 kg trotyyliä. Tornion kaupunki on saaressa ja rautatieasema Torniojoen takana mantereella. Saksalaiset ajoivat juuri ennen Tornion taisteluiden alkua IT-junan asemalle sillan päähän, jolloin silta oli heidän tulensa alla ja toivat vahvistuksia, jolloin saksalaisten lukumäärä ylitti huomattavasti suomalaisten heikot voimat, tulivoimasta ja taisteluarvosta puhumattakaan. Millä juonikkaalla tempulla Larjo sekä pysäytti saksalaisten yritykset ylittää silta ja vallata Tornion kaupunki että sai pidettyä sillan ehjänä?
 
Muistelen sen jotenkin liittyneen siihen, että vain ehjän sillan kanssa saksalaisia haavoittuneita voitaisiin hoitaa Ruotsin puolella. Rauta-anturasta vai mistä virikkeeni lienen saanut? :unsure:
 
Muistelen sen jotenkin liittyneen siihen, että vain ehjän sillan kanssa saksalaisia haavoittuneita voitaisiin hoitaa Ruotsin puolella. Rauta-anturasta vai mistä virikkeeni lienen saanut? :unsure:
Ei. Tuosta sopimusta tehty, vaan saksalaisilla oli meininki ottaa silta ja kaupunki ihan asevoimin.
 
Voe pärse. Joudunko minä nyt oikeasti kaivamaan lapinsotakirjani esille? Juuri sain gruuvin päälle litralla hyvää olutta! (3 to come)

Edit. Kertomus liittynee Osmo Hyvösen kirjaan (1991), jota minulla ei ole. Suomalaiset uhkasivat teloittaa sotavangit ja saksalaiset sotasairaat, jos…
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: EK
Larjon suunnitelman mukaan saksalaisten kolme tukikohtaa piti piirittää, ja tukikohtia vastaan sitten hyökättiinkin Tornion kaupungissa. Osan piti suunnata suoraan asemalle ja osan varmaankin sillan yli tai veneillä joen yli. Rautatieasema olisi sillanpää, jolla silta suojattaisiin.

Se juna siis tuli juuri taistelun alkaessa. Sen veturi voi myös hakea vahvistuksia. Asemalla täytyy silloin saksalaisilla olla yön aikana suurin voima.


Johtopäätös: Larjon on täytynyt määrätä yksi joukkue ja pari konekivääriä sillan penkereelle asemaan. Sillä on estetty saksalaisen jalkaväen rynnistys sillan yli.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Back
Top