Kysymys- ja vastaustopiikki

Maamme tykistö täyttää 100 vuotta kuukauden päästä ja päivää vietetään näkyvin juhlallisuuksin Helsingissä perjantaina 9.2. Kysytäänpä sen kunniaksi kysymys:

Mikä oli ensimmäinen tykistöjoukko-osasto, jossa nimi Suomi oli mainittu?
 
Maamme tykistö täyttää 100 vuotta kuukauden päästä ja päivää vietetään näkyvin juhlallisuuksin Helsingissä perjantaina 9.2. Kysytäänpä sen kunniaksi kysymys:

Mikä oli ensimmäinen tykistöjoukko-osasto, jossa nimi Suomi oli mainittu?
1. Suomalainen Raskastykistöpatteri. Kaksi 152 millin venäläistä kanuunaa vuodelta 1904.
Nyt menee ulkomuistista, mutta tekiköhän Vilppulan rintamalla ensiesiintymisensä?
 
Tervetuloa takaisin, veli @JR49.
Ennen Tampereen valtausta Pietarsaaressa toiminut Tykistökoulu perusti ja kouluttu lähes 20 pääosin kaksitykkistä patteria, joiden nimiä en kyllä muista eikä nyt ole käsillä sopivia lähteitäkään. Tämä ei kuitenkaan ole oikea vastaus.
 
Tervetuloa takaisin, veli @JR49.
Ennen Tampereen valtausta Pietarsaaressa toiminut Tykistökoulu perusti ja kouluttu lähes 20 pääosin kaksitykkistä patteria, joiden nimiä en kyllä muista eikä nyt ole käsillä sopivia lähteitäkään. Tämä ei kuitenkaan ole oikea vastaus.
Kiitän toivotuksesta, veli @Old Boy.
Mietinkin, että voiko patteristoa sanoa tykistöjoukko-osastoksi.
Tämä on vielä tulevaisuuden hankintalistallani, niin kuin moni muukin:
https://www.huuto.net/kohteet/a-s-kilpelainen--in-suomalaisen-raskastykistopatterin-mu/460788169
 
Ruotsi-Suomen kenttätykistön organisaatio uudistettiin perusteellisesti Kustaa III:n aikakauden päättyessä. Kaarle-herttua, joka Kustaa III:n kuoleman jälkeen hoiti valtakunnan asioita varsinaisen 'kruununperijän' alaikäisyyden vuoksi, allekirjoitti 26.5.1794 määräyksen, jolla Kuninkaallinen Tykistörykmentti jaettiin neljään itsenäiseen rykmenttiin, joiden sijoitus ja kokoonpano oli seuraava:

Svean, Suomen, Götän ja Venden tykistörykmentit, joista Svean tykistöykmentti käsitti 13 tykistökomppaniaa, Suomen kymmenen, Götan ja Venden rykmentit kahdeksan komppaniaa. Suomen Tykistörykmentti oli siten toiseksi suurin.
 
@nurmipora vastasi kysymykseen ihan oikein epätykistöllisestä nikistä huolimatta. Muistutan kuitenkin, että on syytä malttaa odottaa, kunnes kysyjä vahvistaa tiedon oikeaksi. Sillä joskus vastaus ei olekaan se kaikkien ilmeisin. Kustaan sodan maasotatoimet menivät heikosti, josta johtuivat uudistukset. Suomen Tykistörykmentti oli nimestään huolimatta ruotsalainen joukko-osasto, olimmehan koko Suomi silloin osa Ruotsia. Suomen Tykistörykmentille on pystytetty muistokivi Helsingin Olympiaterminaalia vastapäätä olevaan mäenrinteeseen v 1994. Forumin vanhemmat seuraajat saattavat muistaa tykkejä täynnä olleen Senaatintorin, kun Tykistömme silloin vietti 200 vuotisjuhlia. Sa-varauksessa oli silloin enemmän tykkimalleja esiteltäviksi.
 
:):) nurmiporat ja tykkijullit ... samoja ryynäreitä kaikki :p

Ja tervetuloa takaisin @JR49 - huomasin että olit jo myös prikaati&divisioona ketjuun yhtynyt.
 
Wadi Halfa Sudanin ja Egyptin rajalla oli tärkeä brittien tukikohta II MS:ssa. Arvataan siis Wadi Halfa, joka on selkeästi etelämpänä kuin esim. Irak...
 
Veikataan nykyistä Nigerin aluetta. Tuolta suunnalta Atlantin kautta, tyyliin Guineanlahden kautta tuli Pohjois-Afrikan taisteluiden aikana täydennyksiä liittoutuneille. Libyasta tai Tunisiasta olisi voinut yltää häiritsemään tuota reittä. Esimerkiksi kohteena joku lentokenttä siirtolennolla olleita hävittäjiä.
 
Vastaus: 6.10.1941 Luftvaffe upotti ss Thistlegorm nimisen englantilaisen sotatarvikkeita kuljettaneen rahtilaivan Punaisellamerellä Siinain niemimaan eteläkärjen tuntumassa. Muistitiedon mukaan luftvaffe olisi myös pommittanut jossain vaiheessa läheistä Hurghadan satamaa. Jos joku löytää paremman tiedon niin laitappa palstalle. Luftwaffe toimi myös Irakissa, jota veikattiin ,mutta se on pohjoisempana.
 
Mulla on kysymys: kuka tuon äskeisen kysymyksen voitti ?
 
Eipä ole tullut uutta kysymystä. Kun kysyin viimeistä "ryssänupseeria" sekä viimeistä jääkäriä PV:n palveluksessa niin jatkoksi sopii seuraava:

Vapaussodan päätyttyä Suomi tarvitsi upseereita uusiin Puolustusvoimiinsa. Jääkäriupseerit eivät tietenkään riittäneet. Kadettikoulu perustettiin vasta 1920, mutta loppukesällä 1918 alkoivat upseerikurssit lähellä Viipuria Markovillassa. Kuuluisia "Markovillalaisia" olivat mm Valo Nihtilä ja Aaro Pajari. Kuka tämän kurssin käyneistä oli viimeisenä PV:n palveluksena?
 
Ihan uran pituudesta, tai ainakin saavutetusta asemasta arvioiden; heittäisin Sakari Simelius.
 
No nyt ei ole epäselvää kuka esitti oikean vastauksen. Eikä siis henkilöstä, joka tosiaan on v 1900 (Kekkosen ikätoveri) syntynyt Sakari Simelius. PV:n komentajan eläkeikä oli hänen aikanaan 65 v jonka johdosta hän oli selvästi vimeinen Markovillalainen PV:n palveluksessa. "Mustia hevosia" ei siten nyt löydy jääkärien tapaan, sillä Simelius oli myös nuorin tai ainakin nuorimpia kurssilla valmistuen vakinaiseen upseerin virkaan kypsässä 18 v iässä.

Ole hyvä ja jatka!
 
Back
Top