Kysymys- ja vastaustopiikki

Ei ole Kolmoisliiton sotakaan.
Kysytyssä sodassa tosin oli sotaan liittyvää toimintaa Magalhaesin salmessa asti. Kuten joskus muulloinkin, tässä kysytyssä sodassa oli yhtenä takapiruna USA:n teollisuuspiirien edut vastaan brittien pyrkimykset ja USA yritti sodan kestäessä välittää ratkaisua. Sodassa vietiin sotasaaliina hävinneen osapuolen kansalliskirjaston arkistot ja valtionpankit varat.

Edit: Puran tämän huomenna, loputtomiin ei toimita jatkaa, mielenkiinto menee kaikilta.
 
Vaikea oli, on myönnettävä - mutta koukuttava kysymys. Käytin tovin aikaakin googlailuun, mutta olin jo eilen valumassa väärään ilmansuuntaan viimeisten ohjeiden jälkeen. Tuo Etelä-Amerikan historia on aina ollut minulla lapsipuolen asemassa, joten ihan hyvä oli virkistää muistiani. Kiitos kysyjälle!:)
 
Mikäs olikaan se kuuluisa tapaus, jossa suomalaiset YK-joukot tappeli Israelin joukkojen kanssa jostain kilometripylväästä
 
Mikäs olikaan se kuuluisa tapaus, jossa suomalaiset YK-joukot tappeli Israelin joukkojen kanssa jostain kilometripylväästä
Kilometripylväs 101 Suezilla syksyllä 1973. Siihen liittyy hauskoja tarinoita, joita voisi kertoa kun on aikaa. Nyt kaiketi kuitenkin odotamme kysyjän oikeaa vastausta ennen jatkamista.
 
Kilometripylväs 101 Suezilla syksyllä 1973. Siihen liittyy hauskoja tarinoita, joita voisi kertoa kun on aikaa. Nyt kaiketi kuitenkin odotamme kysyjän oikeaa vastausta ennen jatkamista.

Itsellä iski tyhjää ja kysyin tätä sen takia.

Mutta juuri tätä tapausta mietin. Ja sitä kuinka hyvän leffan siitä saisi kansainväliseen levitykseen
 
Ainakin osa vihjeistä osuu Tyynenmeren sotaan, tunnettu myös Salpietarisotana, Chile vs Peru & Bolivia.

Salpietarisota tosiaan kyseessä. Boliviahan sodan sai aikaan ahneuttaan, mutta Peru joutui salaisena liittolaisena kantamaan sotataakan. Bolivialla ei ollut laivastoa, eikä varsinaista maa-armeijaakaan. Sota ratkaistiin merellä, vaikka raskaita maataisteluitakin käytiin sodan loppuvaiheessa Perun maaperällä.

Sukeltajat liittyvät sotaan siten, että Chilen laivastolla ei ollut telakointimahdollisuutta ja laivat olivat pohjastaan merenelävien peitossa. Sukeltajat joutuivat hoitamaan laivat manööverikuntoon. Perun ja Chilen laivasto-osastot koettivat toisiaan yhdyttää ratkaisua varten, mutta merellä on tilaa eikä tiedonvälitys tuohon aikaan vielä ollut reaaliaikaista.

Perun presidentti lähti alkuvaiheen innostuksessa maihinnousulaivaston mukaan johtamaan taistelua.

Rannikon menettäminen johti osaltaan Bolivian ja Paraguayn väliseen Gran Chacon sotaan myöhemmin. Sodassa taisteltiin olemattomasta öljystäkin, mutta Bolivia halusi yhteyden Rio de La Plata -joelle ja sitä kautta pääsyn merille.
 
Salpietarisota tosiaan kyseessä. Boliviahan sodan sai aikaan ahneuttaan, mutta Peru joutui salaisena liittolaisena kantamaan sotataakan. Bolivialla ei ollut laivastoa, eikä varsinaista maa-armeijaakaan. Sota ratkaistiin merellä, vaikka raskaita maataisteluitakin käytiin sodan loppuvaiheessa Perun maaperällä.

Sukeltajat liittyvät sotaan siten, että Chilen laivastolla ei ollut telakointimahdollisuutta ja laivat olivat pohjastaan merenelävien peitossa. Sukeltajat joutuivat hoitamaan laivat manööverikuntoon. Perun ja Chilen laivasto-osastot koettivat toisiaan yhdyttää ratkaisua varten, mutta merellä on tilaa eikä tiedonvälitys tuohon aikaan vielä ollut reaaliaikaista.

Perun presidentti lähti alkuvaiheen innostuksessa maihinnousulaivaston mukaan johtamaan taistelua.

Rannikon menettäminen johti osaltaan Bolivian ja Paraguayn väliseen Gran Chacon sotaan myöhemmin. Sodassa taisteltiin olemattomasta öljystäkin, mutta Bolivia halusi yhteyden Rio de La Plata -joelle ja sitä kautta pääsyn merille.
Hieno oli kysymys!
Mutta se käsinpysäytetty torpedo?
 
Mutta se käsinpysäytetty torpedo?

Perun armeija oli hankkinut Lay-torpedoita. Perulaisen panssarilaivan päällikkö käytti Antofagastan satamassa sellaista Chileläisiä laivoja vastaan. Ohjaus meni kuitenkin rikki ja torpedo kääntyi kohti omaa laivaa. Tällöin muuan perulainen upseeri ui torpedon luo ja käänsi sen kulkusuunnan.
 
Mikä taistelu?
Käytännössä erään sodan ratkaiseva, viimeinen suuri taistelu jossa osapuolet vähän vahingossakin törmäsivät toisiinsa, kumpikaan osapuoli ei ollut täysin selvillä toistensa liikkeistä.
Sota päättyi aselepoon ja rauhaan, häviäjä joutui luovuttamaan maa-alueita voittajalle, joka luovutti alueet eteenpäin liittolaiselleen joka taas vastineeksi antoi omia alueitaan taistelun voittajalle.
Tämä liittolainen oli se joka sodan oli alunperin provosoinut ja luottanut siihen että liittolainen hoitaa homman, maa-alueiden vaihtokin oli sovittu jo valmiiksi.

Mutta vaikka sota olikin merkittävä erään tulevan, myöhemmin muodostuvan valtion kannalta niin tällä nimenomaisella taistelulla oli merkittävä vaikutus myös lähes kaikkien tulevien sotien ja kriisien kannalta.
Taistelupaikalla ollut liikemies kauhistui verisen taistelun seurauksia ja haavoittuneiden kohtaloa. Hän kirjoitti kirjan kokemuksistaan ja sai aikaan kokoontumisen jossa muodostettiin eräs komitea jolla on ollut rooli jatkossa sodissa ja kriiseissä sekä hänen aloitteestaan solmittiin sodankäynnin sopimuksia.
 
Solferino on jo ollut aiemmin, joten joku muu lienee kyseessä?:
Oikein!

Henri Dunant oli siis sveitsiläinen liikemies, jolla oli liiketoimia Algeriassa, tuolloisessa Ranskan siirtomaassa. Maa- ja vesikysymysten kanssa oli ongelmia ja Dunant päätti lähteä tapaamaan itse Ranskan keisari Napoleon III:tta. Hän oli kuullut, että keisari löytyisi Solferinon pikkukaupungista Italiasta. Kaupunkiin saavuttuaan paikkakunnalla oli käyty samana päivänä verinen taistelu. Dunant järkyttyi näkemästään ja ryhtyi avustamaan taistelun uhreja. Kotiin palattuaan hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan. Dunantin liiketoimet menivät päin mäntyä, mutta hän tuli luoneeksi jotain suurempaa. Hänen johdollaan Sveitsissä perustettiin kuitenkin 1863 Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Punainen risti on sittemmin sota- ja katastrofialueilla pelastanut lukemattoman määrän henkiä sekä muutoinkin pyrkinyt vähentämään inhimillistä kärsimystä.

@krd saa jatkaa
 
Mikä taistelu?
Käytännössä erään sodan ratkaiseva, viimeinen suuri taistelu jossa osapuolet vähän vahingossakin törmäsivät toisiinsa, kumpikaan osapuoli ei ollut täysin selvillä toistensa liikkeistä.
Sota päättyi aselepoon ja rauhaan, häviäjä joutui luovuttamaan maa-alueita voittajalle, joka luovutti alueet eteenpäin liittolaiselleen joka taas vastineeksi antoi omia alueitaan taistelun voittajalle.
Tämä liittolainen oli se joka sodan oli alunperin provosoinut ja luottanut siihen että liittolainen hoitaa homman, maa-alueiden vaihtokin oli sovittu jo valmiiksi.

Mutta vaikka sota olikin merkittävä erään tulevan, myöhemmin muodostuvan valtion kannalta niin tällä nimenomaisella taistelulla oli merkittävä vaikutus myös lähes kaikkien tulevien sotien ja kriisien kannalta.
Taistelupaikalla ollut liikemies kauhistui verisen taistelun seurauksia ja haavoittuneiden kohtaloa. Hän kirjoitti kirjan kokemuksistaan ja sai aikaan kokoontumisen jossa muodostettiin eräs komitea jolla on ollut rooli jatkossa sodissa ja kriiseissä sekä hänen aloitteestaan solmittiin sodankäynnin sopimuksia.

Kyllä se taitaa olla tuo Solferino ja sota siis Italian toinen itsenäisyyssota kuten @krd sanoi.

Mietin itse Venäjän-Ottomaanien vuosien 1877-1878 sotaa josta syntyivät monet Balkanin valtiot ja joka vaikutti WW I:n alkamiseen, mutta ei se sovi yhtä hyvin.
 
Jeps, Solferinon taistelu kyseessä. Ei haku löytänyt sitä joten en huomannut että aiemmin ollut.
krd on hyvä ja jatkaa
 
Näissä on paljon hyviä aiheita jo käsitelty. Nyt ei tule kysymystä mieleen, joten nopein saa jatkaa.
 
No jos minä laitan yhden nopean.

WW I:n kemiallisen sodankäynnin "isänä" pidetään erästä Saksalaista tiedemiestä. Hän voitti uransa aikana kemian Nobelpalkinnon.

Kuka oli tämä mies ja mitä makaaberia liittyi hänen myöhempään uraansa WW I:n jälkeen?
 
Tiedemies on Fritz Haber, saksalainen myrkkykaasujen kehittelijä. Myöhemmin lähti juutalaisena maanpakoon Englantiin. Osa kollegoista ei hyväksyny Haberia hänen myrkkykaasujuttujensa vuoksi. heidän joukossaan oli ydinfysiikan isäksi sanottu Ernest Rutherford, jota ilman ei ilmeisesti atomipommia olisi syntynyt.
 
Toi noobeli on kyllä merkityksellinen. Olisi jäänyt monta ateriaa väliin. Samoin zyklon-kehitys.
 
Helkkari. Old Boy oli mua minuutin nopeampi. Olisin myös vastannut Fritz Haber
 
Back
Top