Eikös se osu aika hyvin muutenki siihen odotettavissa olevaan elinkaareen, joka pahasti haavoittuneella oli odotettavissa? Ne, jotka olivat rintamilla koko vedon verran, harvapa heistä keinutuoliin asti sinnitteli? Siitä kun sotasavotan jälkeen läksit nälkäpalkalla pölkkysavottaan Kymi-Yhtiön työmaille ja vedit 20 vuotta, niin aika lailla sama kohtalo oli ns. ei-sotavammaisellakin. Kyllä ne monessa mielessä sodassa pitkään olleet olivat aika raihnaisia veikkoja jo kuuskymppisinä. Monivuotinen sota vanhensi ennen aikojaan, stressi, huono ravinto, epäterveelliset asuinolot, sairastelut, välillä rankkaa menoa, josta ei koskaan ollut mahdollisuutta palautua.....osa kaatui sitten moninaiseen päihteiden käyttöön. Tietyllä tapaa, kuten nytkin ja ihan ilman sotaa.
Lääkkeet ja huumeet sodan aikana
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Eikös se osu aika hyvin muutenki siihen odotettavissa olevaan elinkaareen, joka pahasti haavoittuneella oli odotettavissa? Ne, jotka olivat rintamilla koko vedon verran, harvapa heistä keinutuoliin asti sinnitteli? Siitä kun sotasavotan jälkeen läksit nälkäpalkalla pölkkysavottaan Kymi-Yhtiön työmaille ja vedit 20 vuotta, niin aika lailla sama kohtalo oli ns. ei-sotavammaisellakin. Kyllä ne monessa mielessä sodassa pitkään olleet olivat aika raihnaisia veikkoja jo kuuskymppisinä. Monivuotinen sota vanhensi ennen aikojaan, stressi, huono ravinto, epäterveelliset asuinolot, sairastelut, välillä rankkaa menoa, josta ei koskaan ollut mahdollisuutta palautua.....osa kaatui sitten moninaiseen päihteiden käyttöön. Tietyllä tapaa, kuten nytkin ja ihan ilman sotaa.
Vonka
Supreme Leader
Tarjosit juuri tuhannen taalan tutkimusaiheen jollekulle medisiinariopiskelijalle, joka ymmärtää tarttua.
Vonka
Supreme Leader
1960-luvulla sattui paljon tietysti. Henrik Tikkanen kirjoitti joskus, ettei sota allekirjoittanut mitään rauhansopimuksia vaan jatkoi viimeiseen mieheen. Jos joku kaatui ravintolassa kuuden ensimmäisen aamukolpakon jälkeen, se oli sotakuolema. Pataljoonankomentaja, joka ampui itsensä, kun konttorin naiset eivät suostuneet seisomaan asennossa? Sotakuolema.
Ihmiset ovat erilaisia. Kokemukset erilaisia. Toinen oli rantapyssyn lähettinä ja toinen etulinjassa teräsmyrskyssä kokemassa kun paras kaveri leviää puun oksille. Kyllä siinä menee turpa tukkoon ja ilo pinnasta vähäksi aikaa, ei halua muistaa. Mutta jäähän se sinne päähän jonnekin.
pstsika
Haukka
Kaukopartiomiesten lääkepakkaus lokakuusta 1941 lähtien
Tunnus Sisältö Huom.
A Bayerin aspiriinitabletit 0,5 mg
B heroiinitabletit 0,5 mg yskään, "korkeintaan kolme tablettia vuorokaudessa", "erittäin ankarassa kivussa 2-3 tablettia kerrallaan"
C kamferitabletit 0,5 mg
K sulfaniiliamiditabletit 0,5 mg
P Temmler-Werken Pervitin-tabletit 3 mg "voimakkaan väsymyksen poistamiseen ja kiihokkeena ponnistusten edellä"
V oopiumitabletit 3,3 mg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen...s.2C_majoittuminen_ja_l.C3.A4.C3.A4kint.C3.A4
Hyvät mömmöt.
Tunnus Sisältö Huom.
A Bayerin aspiriinitabletit 0,5 mg
B heroiinitabletit 0,5 mg yskään, "korkeintaan kolme tablettia vuorokaudessa", "erittäin ankarassa kivussa 2-3 tablettia kerrallaan"
C kamferitabletit 0,5 mg
K sulfaniiliamiditabletit 0,5 mg
P Temmler-Werken Pervitin-tabletit 3 mg "voimakkaan väsymyksen poistamiseen ja kiihokkeena ponnistusten edellä"
V oopiumitabletit 3,3 mg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen...s.2C_majoittuminen_ja_l.C3.A4.C3.A4kint.C3.A4
Hyvät mömmöt.
hessukessu
Kenraali
Mikähän idea on tarjota sekä oopiumtabletteja että heroiinitabletteja? Oopiumi on paljon surkeampi aine kaikissa suhteissa kuin herska.
Joskus osui silmiin tarina jossain lehdessä: Suomalainen partio hiihti pakoon Venäläisiä jotka olivat juuri ja juuri saamassa Suomalaiset kiinni. Ladun avaajana ollut sotilas työnsi käden taskuun ja kahmaisi suuhunsa tabletit. Seuraus oli se että latua alkoi ilmestyä pikavauhdilla, partio pelastui. Latua avannut sotilas katosi, löytyi kaksi viikkoa myöhemmin. Hän oli laihtunut 10 kiloa eikä syönyt muuta kuin kaksi kuukkelia.
hessukessu
Kenraali
Ei ole. Heroiini on moninkertaisesti oopiumia vahvempaa. Lisäksi siinä on vähemmän sivuvaikutuksia kuin oopiumilla.
Tuli tuosta mieleen, että pystyiköhän oopiumilla esim. lieventämään pervitiinin (metamfetamiini) aiheuttamia jälkivaikutuksia... En ajatellut kokeilla, tuli vain mieleen useiden julkkisten/näyttelijöiden kuolinsyyksi väitetyn "speedball"-huumesekoituksen kautta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Speedball_(drug)
http://en.wikipedia.org/wiki/Speedball_(drug)
hessukessu
Kenraali
No sama hoituu heroiinillakin. Itse asiassa amfetamiinin ja heroiinin yhteisvaikutus on sotilaalliselta kannalta hyvä: Ihminen on peloton, kivutun, jaksaa vaikka mitä ja väkivaltaisuus nousee kummasti myöskin.
kimmo.j
Respected Leader
Amfetamiinin ja heroiinin yhteisvaikutus on usein kuolema.
Valitettavan usein viikonloppuksi otetaan vauhtia ja sunnuntaina hidastellaan jollain aineella, jotta selvitään viikonlopusta. Seurauksena erittäin vaikeahoitoinen intoksikaatio joka johtaa helposti kuolemaan. Ei siis sekaisin.
Sitä onko oopium sen parempi en osaa sanoa.
Valitettavan usein viikonloppuksi otetaan vauhtia ja sunnuntaina hidastellaan jollain aineella, jotta selvitään viikonlopusta. Seurauksena erittäin vaikeahoitoinen intoksikaatio joka johtaa helposti kuolemaan. Ei siis sekaisin.
Sitä onko oopium sen parempi en osaa sanoa.
Käsittääkseni tähän löytyy modernimpiakin ratkaisuja.
Vonka
Supreme Leader
Aika proosallista, mutta jos yrittäisi ajatella tätä kuin Päämajan kaukopartiomies.
Olet 200 kilometriä linjojen takana hiihtänyt latumiinaan ja olet ilman jalkaterää, sinua ei voi viedä pois etkä aio toimenkuvasi vuoksi tutustua Neuvostoliiton edistyksellisiin hoitoihin ja NKVD-joukkojen ystävällisyyteen.
Mikäli takaa-ajajat ovat lähellä, voit ottaa kivun lievitykseen mitä tahansa muuta kuin oopiumia ja järjestää yhden miehen vastaanottoaseman. Varaat myös pistoolin. Päästät aivan iholle ja ammut niin paljon kuin ikinä jaksat.
Mikäli tilanne on sellainen, ettei sinusta ole taisteluteknistä hyötyä ja joudut kitumaan, muistat ehkä, että oopiumi aiheuttaa uneliaisuutta ja euforian. Ja sinullahan on se pistooli.
Löysin Hesarista jutun jota hämärästi muistelin:
"Maaliskuun 18. päivä vuonna 1944.Tiedusteluretkellä oleva hiihtopartio etenee kolmatta päivää Lapissa Kantalahden maisemissa, kun neuvostojoukot yllättävät suomalaiset Kaitatunturin juurella. Kiivaan tulitaistelun aikana partio pääsee livahtamaan pakoon motitusta yrittäviltä vihollisilta.Erämaassa seuraa hurja takaa-ajo. Umpihankeen latua avaavan Aimo Koivusen voimat hiipuvat. Venäläiset alkavat jo saavuttaa pakenevaa partiota, kunnes Koivunen muistaa, että hänellä on rintataskussaan koko partion Pervitin-annos.Tätä ennen hän on suhtautunut epäluuloisesti kaukopartiomiehille jaettuun voimakkaaseen piristeeseen, mutta nyt tilanne on vakava. Kovassa vauhdissa on kuitenkin vaikea kaivaa taskusta vain yhtä nappia suuhunsa. Käsineeseen tarttuukin useampi tabletti - itse asiassa 30 kappaletta. Hetken päästä Koivusen hiihtoon tulee aivan uutta puhtia, ja partio kiitää eteenpäin kovaa kyytiä. Tätä kestää vain hetken. Pian Koivusen näkökenttä alkaa vääristyä ja tajunta kadota. Tablettien sisältämän metamfetamiinin yliannostus vie Koivusen päiväkausien mittaiseen sekavuustilaan, jota rytmittävät valve, uni ja hallusinaatiot. Seuraava muistikuva hänellä on seuraavana aamuna sadan kilometrin päässä. Hän on eksynyt partiostaan, eikä hänellä ole ammuksia eikä ruokaa. Alkaa todellinen selviytymistarina. Seuraavien päivien aikana Koivunen pakenee venäläisiä partisaanijoukkoja, eksyttää ne, haavoittuu miinasta ja räjähdyspanoksesta sekä viruu viikon lumikuopassa odottamassa apua. Hiihtokilometrejä Koivuselle kertyy parinkymmenen asteen pakkasessa reilut 400. Kahden viikon aikana hänen ainoa ravintonsa on männynkasvaimet sekä yksi raakana syöty kuukkeli.Kun hänet saadaan lopulta pelastetuksi sairaalaan, hänen sydämensä lyöntitiheys on lähes 200 kertaa minuutissa. Paino on pudonnut 43 kiloon."
"Maaliskuun 18. päivä vuonna 1944.Tiedusteluretkellä oleva hiihtopartio etenee kolmatta päivää Lapissa Kantalahden maisemissa, kun neuvostojoukot yllättävät suomalaiset Kaitatunturin juurella. Kiivaan tulitaistelun aikana partio pääsee livahtamaan pakoon motitusta yrittäviltä vihollisilta.Erämaassa seuraa hurja takaa-ajo. Umpihankeen latua avaavan Aimo Koivusen voimat hiipuvat. Venäläiset alkavat jo saavuttaa pakenevaa partiota, kunnes Koivunen muistaa, että hänellä on rintataskussaan koko partion Pervitin-annos.Tätä ennen hän on suhtautunut epäluuloisesti kaukopartiomiehille jaettuun voimakkaaseen piristeeseen, mutta nyt tilanne on vakava. Kovassa vauhdissa on kuitenkin vaikea kaivaa taskusta vain yhtä nappia suuhunsa. Käsineeseen tarttuukin useampi tabletti - itse asiassa 30 kappaletta. Hetken päästä Koivusen hiihtoon tulee aivan uutta puhtia, ja partio kiitää eteenpäin kovaa kyytiä. Tätä kestää vain hetken. Pian Koivusen näkökenttä alkaa vääristyä ja tajunta kadota. Tablettien sisältämän metamfetamiinin yliannostus vie Koivusen päiväkausien mittaiseen sekavuustilaan, jota rytmittävät valve, uni ja hallusinaatiot. Seuraava muistikuva hänellä on seuraavana aamuna sadan kilometrin päässä. Hän on eksynyt partiostaan, eikä hänellä ole ammuksia eikä ruokaa. Alkaa todellinen selviytymistarina. Seuraavien päivien aikana Koivunen pakenee venäläisiä partisaanijoukkoja, eksyttää ne, haavoittuu miinasta ja räjähdyspanoksesta sekä viruu viikon lumikuopassa odottamassa apua. Hiihtokilometrejä Koivuselle kertyy parinkymmenen asteen pakkasessa reilut 400. Kahden viikon aikana hänen ainoa ravintonsa on männynkasvaimet sekä yksi raakana syöty kuukkeli.Kun hänet saadaan lopulta pelastetuksi sairaalaan, hänen sydämensä lyöntitiheys on lähes 200 kertaa minuutissa. Paino on pudonnut 43 kiloon."