Lääkkeet ja huumeet sodan aikana

vehamala

Kenraali
Huumekoukkuun jääneet sotilaat ovat vaiettua sotahistoriaa

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/huumekoukkuun-jaaneet-sotilaat-ovat-vaiettua-sotahistoriaa-/art-1288414890207.html

Sodan aikana heroiinia ja oopiumia käytettiin lähes aina haavoittuneiden hoidossa.

Kirjailija Pekka Jaatinen raottaa tuoreessa romaanissaan Kalpeat sotilaat (Johnny Kniga) huumekoukkuun jääneiden sotilaiden elämää.
Kirjailija kuitenkin huomauttaa, että kirjassa esiintyvät Lenne ja Asser eivät edusta sotainvalidien enemmistöä.

–Sotainvalideista valtaosa sopeutui ja palasi yhteiskuntaan ja oli rakentamassa maata. Vain kymmenesosalta sopeutuminen ei onnistunut, ja heistäkin suurimmalla osalla ongelmana oli alkoholi, Jaatinen sanoo.

Mutta sitten oli joukko, jotka käyttivät väärin lääkkeitä.

–Eri lähteet kertovat, että yksinomaan Helsingissä oli sodan jälkeisinä vuosina 200–400 asunnotonta sotainvalidinarkomaania.

Lääkkeitä ei mielletty huumeiksi

Sodan aikana heroiinia ja oopiumia käytettiin lähes aina haavoittuneiden hoidossa.
Metamfetamiini Pervitin taas kuului lähinnä kaukopartiomiesten normaaliin lääkepakkaukseen, koska heidän täytyi komennuksensa aikana pysytellä pitkiä aikoja valveilla.

Myös siviileille, jopa lapsille, lääkärit määräsivät tuolloin heroiinia yleisesti esimerkiksi yskään.

Vaikka nykyään huumeiksi luokitellut lääkkeet olivatkin yleisessä käytössä, sotilaiden huumeidenkäytöstä sodan aikana ja sen jälkeen ei ole juuri puhuttu. Pekka Jaatinen arvelee, että lääkkeiden käyttäjät ja heidän omaisensa eivät pitäneet asiaa mitenkään erikoisena. Lääkkeitä ei tuolloin mielletty huumeiksi.

Myös Suomen huumehistoriaa tutkineen filosofian tohtori Mikko Ylikankaan mielestä esimerkiksi Pervitiniä pidettiin sotavuosina lähinnä piristeenä, ei huumeena.

Huumelääkkeistä ei Ylikankaan mukaan muodostunut ongelmaa rintamaoloissa. Sairaala- ja poliisitietojen valossa huumeet eivät olleet kovin merkittävä ongelma myöskään kotiin palanneiden sotilaiden parissa.

–Yllätyin tästä itsekin, Ylikangas huomauttaa.

Tietenkin rintamalla oli myös tapauksia, joissa aineita käytettiin liian pitkään, liian usein tai liian suuria annoksia, jolloin niihin saattoi jäädä koukkuun.

–Mutta jos metamfetamiinia ja heroiinia käytettiin lääkärin ohjeen mukaan, niihin ei jäänyt kiinni, Ylikangas sanoo.

YK huolestui

Aineita myös käytettiin runsaasti, sillä jatkosodan aikana armeijassa niitä kului noin 250 miljoonaa oopiumi- ja heroiinitablettia. Lääkintäupseereilla oli näiden lisäksi vielä kokaiini- ja morfiiniampulleja.

Sodan jälkeen huumeongelma paisui Suomessa. Taustalla oli Ylikankaan mukaan yleinen yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja sosiaalinen murros.

–Lisäksi aineita oli paljon liikkeellä ja helposti saatavissa halpaan hintaan.

Huumeongelmien kärjistyttyä asiaan kiinnitti huomiota kotimaisten viranomaisten lisäksi muun muassa YK.

–Pikku hiljaa heroiini, morfiini ja pervitiini katosivatkin katukaupasta, Ylikangas kertoo.
==================================================
Tätä aihettahan sivuttiin jossain keskustelussa perinnefoorumillakin
 
Liekö tuolla historialla tekemistä sen kanssa, että nykyisin Suomi on kivunhoidon kehitysmaa, jossa edes kuolevien kipuja ei hoideta kunnolla, koska pelätään potilaan jäävän koukkuun. Tiedän kuullostavani hiukan provosoivalta, mutta yli kymmenen vuotta hoitotyötä päivystyksissä ja sairaankuljetuksessa on tuonut todellisuuden esiin.
 
Useampia loppusuoria läheltä seuranneena voin vain painokkaasti alleviivata kimmo.j:n lausumaa.

Pari kuolevaa on ollut niin heikkoja ja rikkinäisiä etteivät ole saaneet vaadituksi edes sitä "käypää minimiä". Onneksi sivusta on ollut uskallusta tukea ja vaatia auttamaan.

En tiedä kenen kruunua siinä kirkastetaan kun terminaalivaiheessa ei helpoteta ihmisen oloa. Vihaksi meinaa pistää.

Ei näistä henkiin jäävistäkään kipupotilaista mitään narkkeja laajassa mitassa tule, vaan siellä on taustalla ihan toisenlainen historia.
 
Vastaavia "piristeitä" käytetään ilmeisesti vieläkin. Muistelisin jenkki lentäjien käyttäneen jotain piristettä Persianlahdella ja sen aiheuttaneen pientä sekoilua.
 
Onko Suomi kivunhoidon kehitysmaa? Tunnen yhden MS-potilaan, joka kertoo avoimesti, että kannabiksella kipu pysyy kurissa. Harmittelee vain sitä, että joutuu hommaamaan aineen hemmoilta mutkien kautta.

Moni wanha ukko aikoinaan sanoi, että peltojen raivausaika yms. olisi jäänyt hoitamatta ilman piristäviä, joita sai halvalla apteekista. Ilmanko äijät siirtyilivät tuonilmaisiin 35-55-vuotiaina tasastaan. Monivuotinen sotarasitus ja loputon työmäärä sen jälkeen, roima piristeiden käyttö ja kappas, ei tarvinnut eläkkeitä maksella yhteiskunnan.
 
Hupaisaa, että silloin, kun huumeet olivat helposti saatavilla ja jopa laillisia, mitään ongelmia ei niiden käytöstä oikeastaan ollut.

Nyt, kun huumeiden pahuudesta saarnataan ja poliisi jahtaa ja vainoaa minkä ehtii, meillä on käsissä valtava huumeongelma.

Olisikohan kuitenkin loputtoman huumesodan sijaan syytä vain laillistaa kaikki huumeet - niin ongelmatkin valtaosiltaan poistuisivat?
 
Periaatteessa huumeiden laillistaminen poistaisi järjestyneen rikollisuuden ja sitä kautta syntyneen väkivallan joka ei ole kovin suuri ongelma Suomessa. Se mitä taas huumeiden laillistaminen lisäisi olisi huumeiden käyttö (terveysongelmat) ja täten väkivaltaa, heittellejättöä, narkkipäissä ajelua (jo alkoholi on ongelma) jne. Sosiaalitukien kustannukset räjähtäisivät käsiin, koska huumeiden käyttäjät eivät pysty tosiasiassa elättämään itseään. Miksi pitäisi tukea elämäntapaa, jossa sieniä popsimalla pääsee ihmemaahan ja jättää huolet muiden kannettaviksi? Nykyisen narkkarin ulkoiset merkit ovat vähän erilaisia kuin ennen eikä narkkari yhtään sen hienompi otus ole niissäkään maissa, jossa huumeet ovat halpoja eikä niistä juuri rangaista. Meta-amfetamiini on halpaa Yhdysvalloissa ja Afganistanissa heroiini on myös. Molemmissa maissa ko. aineita saa erittäin helposti ja halvalla. Käytöstä ei juuri rangaista ja naamasta näkee mitä vuosien käyttäminen saa aikaiseksi. Menetettyjä tapauksia. Kannattaa myös katsoa Reindeer spotting -elokuva. Saa käsityksen suomalaisista nisteistä, itse haluvat vetää huumeita kun se on kivaa - meidän kustannuksella (verot sosiaalimaksuihin, vankiloihin, poliiseihin, maksut vakuutusyhtiöille jne.).

Minä en halua maksaa kenenkään huumeiden käyttöä enkä kyllä käyttämättömyyttäkään. On ihan perusteltua, että jokainen voi tehdä itselleen mitä haluaa jos se ei loukkaa muita. Mutta niin kauan kuin elämme maassa, jossa yhä pienempi ja pienempi ryhmä maksaa muiden elämisen niin sitä taakkaa mitä voi tehdä vastaamatta itse kustannuksista ei ole syytä lisätä. Oikeastaan tarvitsisimme järjestelmän, jossa tietyt elämänvalinnat tekemällä luopuu osasta veronmaksua että yhteiskunnan huolesta (sosiaalituet ja sairaanhoito). Tälläisiä tekoja voisivat olla oma halukkuus, huumeiden käyttö, rankka itse hankittu ylipaino jne. Tupakkaa polttamalla ja viinaa juomalla sentään saadaan kerättyä valtiolle rahaa. Tupakan poltosta saaduilla veroilla tod. näk. maksetaan syöpäsairauksien hoidot (jotka aiheutuvat polttamisesta) ja lisäksi säästetään menetyistä elinvuosista eläkkeiden maksaminen. Alkoholista en olisi niin varma, koska se aiheuttaa terveyshaittojen lisäksi muille myös paljon epäsuoria haittoja. Rattijuoppouksissa loukkaantuneet ja kuolleet, väkivaltarikokset kännipäissä, perheiden hajoamiset jne. Se on ihan ok, jos joku haluaa tappaa itsensä huumeilla jos mun ei tarvtse maksaa sitä. Valitettavasti ne narkkarit kuitenkin kaahaavat amfetamiiniraivoissa tai kannabishitauksissaan lapsesi päälle suojatiellä koulumatkalla ja sitä ei voi sallia.

Ihmetyttää nämä kipupotilaat, jotka saavat kannabiksesta apua kipuihin vaikka todistetusti ne eivät kovin moneen muotoon ole edes tehokkaita verrattuna oikeisiin lääkkeisiin. Joissakin kuitenkin varmasti hyödyllisiä, lähinnä poistamaan pahoinvointia ja palauttamaan ruokahalua sytostaattihoitojen jälkeen. Ja miksi ensinnäkin pitäisi kannabislääkitys hoitaa polttamatta sätkää? Ei aspiriiniakaan piikitetä tai polteta. Jos on tehokas aine niin siitä tehdään lääkeaine ja sitä lääkäri määrää tasan tarkasti sen verran milligrammoina kun ainetta tarvitsee vetää eikä minään epämääräisiä sätkiä, jossa vaikuttava ainemäärä vaihtelee. Kipulääkityksen määräyksissä olisi paljon parantamisen varaa. Saattohoitoa on vaikea saada mutta toisaalta narkkarit myyvät eteenpäin omia tenoksejaan, diabameja ja muuta paskaansa toisille nisteille. Joku joskus heitti luvun ilmaan että 1/3 näistä virkityskäyttöönkin soveltuvista lääkkeistä ei mene oikeaan käyttöön vaan ne myydään eteenpäin nisteille, josta päästään aikaisempaan aiheeseen että olikohan kuitenkaan suomalainen huumekulutus oikeasti niin huippua vai myytiinkö täältä vain eteenpäin aineita?
 
Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950

Ihan asiallinen tutkimus aiheesta. Herätti kohua sotavuosien käsittelyn vuoksi, kun rohkeni esitellä pervitiinin ja opiaattien käytön laajuutta sodan aikana. Pettymys, koska ei kuitenkaan uskaltanut perehtyä aiheeseen kovin syvällisesti vaan toisi ne vanhat pervitiini-Aatu -jutut, jotka eivät kenellekään Aake Jermon kirjoja lukeneelle yllätyksenä tulleet. Herkullisempaa olisi ollut, jos em. Jermon kirjat olisi perattu tosissaan, sillä esim. pataljoonankomentajat 2. Divisioonassa ovat valvoneet TODELLA miehekkäitä tuntimääriä.

Suomi herätti huomiota Kansainliitossa opiaattien ostopolitiikallaan jo ennen sotia. Sama trendi jatkui sotien jälkeen. Osa porukasta jäi yksinkertaisesti koukkuun ja tästähän Kalpeat sotilaat kertookin. Nimenomaan viihdekäytön esittely on uutta mielenkiintoista. Osa taas jäi koukkuun todelliseen tarpeeseen myönnettyihin kipulääkkeisiin, mitä myöskin kirjassa esitellään. Pitäisi varmaan kirjoittaa lyhyt esittely kirjasta. Oli nimittäin ihan suositeltava teos, jopa tositapahtumiin pohjautuva.
 
Minä vähän leikkaan tuota sinun kirjoitusta, karjaise jos missaan pointin.


commando kirjoitti:
Periaatteessa huumeiden laillistaminen poistaisi järjestyneen rikollisuuden ja sitä kautta syntyneen väkivallan joka ei ole kovin suuri ongelma Suomessa. Se mitä taas huumeiden laillistaminen lisäisi olisi huumeiden käyttö (terveysongelmat)

Tämä vähän riippuu, Espanja ja Portugal eivät laillistaneet huumeita vaan de-kriminalisoivat ne eli lopettivat hallussapidosta ja käytöstä rankaisemisen. Näissä maissa huumeiden käyttö väheni.

Hollanti teki saman jo aiemmin, sielläkin huumeiden käyttö on alle eurooppalaisen keskitason. Näiden kokemusten valossa huumeiden laillistaminen ei lisää huumeiden käyttöä.

Huumeiden käytön sosiaaliset kustannukset taas maksetaan olevat ne laittomia eli eivät.


commando kirjoitti:
Minä en halua maksaa kenenkään huumeiden käyttöä enkä kyllä käyttämättömyyttäkään. On ihan perusteltua, että jokainen voi tehdä itselleen mitä haluaa jos se ei loukkaa muita. Mutta niin kauan kuin elämme maassa, jossa yhä pienempi ja pienempi ryhmä maksaa muiden elämisen niin sitä taakkaa mitä voi tehdä vastaamatta itse kustannuksista ei ole syytä lisätä.

Itse asiassa minä en halua puhua ollenkaan huumeista, koska silloin puhutaan vain siitä hyvin rajatusta joukosta aineita jotka luetellaan huumausainelaissa, puhutaan mieluummin päihteistä niin saadaan mukaan alkoholi, mielialalääkkeet ja erilaiset design-aineet joita tulvii itä-euroopan laboratorioista.

Huumeongelmaa pahempi ongelma suomessa on mielialalääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö, hyvänä kakkosen seuraa bentsodiatsepiinikuurin aiheuttama pitkäaikainen riippuvuus.

Bentsoja käyttävät eniten naiset, yli 75 vuotiaista joka toisella on pitkäaikainen lääkitys päällä, mutta "huumemummojen" riippuvuus eivät ilmeisesti aiheuta yhteiskunnalle vaaraa. Ainakaan he eivät pääse Ilta-Pulun otsikoihin. Me jopa maksamme heidän käyttönsä KELA-korvauksien kautta, toisaalta he eivät pääse vieroitukseen koska Bentsot ei ole "huumeita"


commando kirjoitti:
Ihmetyttää nämä kipupotilaat, jotka saavat kannabiksesta apua kipuihin vaikka todistetusti ne eivät kovin moneen muotoon ole edes tehokkaita verrattuna oikeisiin lääkkeisiin. Joissakin kuitenkin varmasti hyödyllisiä, lähinnä poistamaan pahoinvointia ja palauttamaan ruokahalua sytostaattihoitojen jälkeen.

Ja MS-taudin aiheuttamaan spastisuuteen, ja Glaukoomapotilaille, kannabiksen THC tiettävästi myös tuhoaa syöpäsoluja tappamatta terveitä soluja. Kipupotilas saa polilta muovikassillisen opiaatteja ja toisen buprenorfiinia mutta ei kannabista? Whiskey Tango Foxtrot

commando kirjoitti:
Ja miksi ensinnäkin pitäisi kannabislääkitys hoitaa polttamatta sätkää? Ei aspiriiniakaan piikitetä tai polteta.

Koska keuhkojen hiussuonien kautta vaikuttavat aineet imeytyvät nopeammin verenkiertoon. Tosin höyryttäminen on terveellisempi tapa, jotkut lääkekäyttäjät myös syövät yrttinsä.


commando kirjoitti:
Jos on tehokas aine niin siitä tehdään lääkeaine ja sitä lääkäri määrää tasan tarkasti sen verran milligrammoina kun ainetta tarvitsee vetää eikä minään epämääräisiä sätkiä, jossa vaikuttava ainemäärä vaihtelee.

Pitää paikkansa jos annostus olisi tosiaan noin tarkka, mutta lekuritkin myöntävät että he lähinnä arvaavat annostuksen painon perusteella. Ikä, sukupuoli, aineenvaihdunta ja muut sairaudet jäävät useinmiten huomioimatta. Hollannissa muuten Bedrocan-yhtiö kasvattaa perimältään kloonattuja kasveja kontrolloidussa ympäristössä joten vaikuttava ainemäärä on siinä aina sama.

commando kirjoitti:
Kipulääkityksen määräyksissä olisi paljon parantamisen varaa.

Samaa mieltä, en tiedä mikä ihmeen puritanismi Suomessa vallitsee.
 
Näitä ohjeita on helppo latoa silloin, kun itse ei ole terminaalivaihetta lähestyvä rääkyvä raunio. Terveenä on helppo "neuvoa" mite pitäsi iha niiku tehä.
 
Creidiki kirjoitti:
Minä vähän leikkaan tuota sinun kirjoitusta, karjaise jos missaan pointin.
Nope, hyviä pointteja.

Tämä vähän riippuu, Espanja ja Portugal eivät laillistaneet huumeita vaan de-kriminalisoivat ne eli lopettivat hallussapidosta ja käytöstä rankaisemisen. Näissä maissa huumeiden käyttö väheni.

Hollanti teki saman jo aiemmin, sielläkin huumeiden käyttö on alle eurooppalaisen keskitason. Näiden kokemusten valossa huumeiden laillistaminen ei lisää huumeiden käyttöä.
Tätä huumeiden käytön vähenemistä täytyy selittää jokin muu asia kuin rangaistusten poisto. Ei kai kukaan vedä huumeita jotta saisi rangaistuksia? Kielletty hedelmä houkuttaa tottakai mutta silti... tuskin.

Huumeongelmaa pahempi ongelma suomessa on mielialalääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö, hyvänä kakkosen seuraa bentsodiatsepiinikuurin aiheuttama pitkäaikainen riippuvuus.

Ihan varmasti, juuri paikallisen maakunnan lehdessä oli juttua että 0,5 milj. suomalaista vetää mielialalääkkeitä. Kun vituttaa ja masentaaa niin pilleripurkki kouraan, kuukausia lääkkeitä joiden vaikutukset ovat lähes plaseboluokkaa pl. kouluammuntavaikutukset (SSRI) ja sitten vasta terapiaa eli ihmisten kanssa lässyttämisestä tyyliin "paljonko kello on?" - "miltä se sinusta tuntuu olevan?"... Jotenkin minun on vaikea käsittää ko. aihetta koska en ole kokenut asiaan henk. koht. enkä voi kokeakaan koska omistan aseita enkä voisi puhua rehellisesti lääkärille ilman pelkoa niiden menettämisestä. Tarvittaisiin enemmän ihmisten tukemista muilla keinoin kuin lääkkeillä. Pitäisi hoitaa syitä eikä seurauksia. Kukaan ei masennu, koska ei syö lääkkeitä vaan takana on oikeita syitä kuten työttömyys, avioero, läheisen kuolema, koulu- tai työpaikkakiusaaminen jne.

Bentsoja käyttävät eniten naiset, yli 75 vuotiaista joka toisella on pitkäaikainen lääkitys päällä, mutta "huumemummojen" riippuvuus eivät ilmeisesti aiheuta yhteiskunnalle vaaraa. Ainakaan he eivät pääse Ilta-Pulun otsikoihin. Me jopa maksamme heidän käyttönsä KELA-korvauksien kautta, toisaalta he eivät pääse vieroitukseen koska Bentsot ei ole "huumeita"

Huumemummot lienevät laitoskamaa eli eivät aja autoja, tee töitä, hoida lapsia jne.? Eli jos näin on niin en näe vaaraa varsinkin kun kunto on sitä luokkaa, ettei elinikää ole paljon jäljellä edes joten miksi kuntouttaa jos halvempaa on jatkaa syöttämistä taaten hoitajille rauha vaihtaa vaipat kunnes kuolo korjaa satoaan lopulta? Ei ole mitään järkeä vieroittaa aineista jos vanhana on kipuja? Pikemminkin kai pitäisi dumpata lisää onnellisuutta suoraan suoneen. Kun ihmiset ovat kyseessä niin kannattaako kustannuksista huolehtia? Ei välttämättä mutta se on hyvin pakon sanelema keino. Joka tapauksessa tuoko onnellisuutta elämän viimeisimpiin hetkiin vieroituksen oireet vai kivun poisto?

Ja MS-taudin aiheuttamaan spastisuuteen, ja Glaukoomapotilaille, kannabiksen THC tiettävästi myös tuhoaa syöpäsoluja tappamatta terveitä soluja. Kipupotilas saa polilta muovikassillisen opiaatteja ja toisen buprenorfiinia mutta ei kannabista? Whiskey Tango Foxtrot

Toivottavasti jatkossa näihin sairauksiin saadaan tehokkaimpia lääkkeitä mutta toisaalta jos on varma vaikutuksista ja pystyy ne perustelemaan pakkotilanteella niin omassa kodissa puutarhailun harrastamista ei katsota kovin vakavaksi rikokseksi? Ja mitä sitten vaikka katsottaisiin? On parempi olla muiden tuomittavana kuin kannettavana. Toivottavasti joku voisi kehittää Suomeenkin ko. potilaille jonkinlaista thc-hoitoa vaikka ilmapalloista hönkäilyä tms.

Päihderiippuvuushan monesti on ihan hallittavaa, kun on rahaa millä päihdyttää sekä aineiden saantiin ei tule katkosta. Valitettavasti päihteet maksavat vaikka ne olisivat laillisiakin, päihtyneenä ei voi hoitaa töitä josta saisi rahaa ja pilvissä leijailu aiheuttaa vaaraa. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen on murhaavaa, samoin lapsen odottaminen ja aineiden käyttäminen puhumattakaan virkistyskäyttö jonka aikana lapsi jää hoitamatta kuollen pinnasänkyyn. Henk. koht. minulta ei heru pätkääkään sympatiaa narkoomaaneille.

Kuinkahan paljon suomalaisiakin on kaatunut huumeissa tehtyjen päätösten alaisena? Vaikka huumeet auttavat valvomaan ja piristävät niin käsittääkseni tehokkuus ja ajattelu ei kyllä varmasti kovin kauaa pysy terävänä.
 
Oliko suomella toisen maailmasodassa heroiini tabletteja?
 
Muistaakseni kyllä. Yskänlääkkeenä käytettiin ainakin ja sopihan se kipulääkkeksikin.
 
RPG83 kirjoitti:
Muistaakseni kyllä. Yskänlääkkeenä käytettiin ainakin ja sopihan se kipulääkkeksikin.

Joo hyvä, mullakin oli semmoinen kuva päässä että niilä oli semmoisia tabua
 
Olihan täällä ketju.

Kuitenkin aikaisemmista viesteistä taitaa puuttua huumausaineista ehdottomasti eniten käytetty - alkoholi.

Lähdetäänpä liikkeelle huipulta. Marski otti brenkkua koko sodan ajan. Kuitenkin juomatavat olivat ilmeisesti "eurooppalaiset", eli vaikka "ranskalaistyyppinen seitinohut päiväkänni" (termi Pentti Matikaisen) rakennettiinkin lähes päivittäin, se ei suuremmin vaikuttanut seuraavan päivän toimintaan. Sen sijaan jo päämajoitusmestari kenraalimajuri Airo oli tunnettu alkoholinkäytöstään joka (asemasodan aikana) saattoi toisinaan aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä.

Armeijakunta-tasolla tunnetuimmat esimerkit lienevät talvisodan IV AK:n komentaja kenraalimajuri Woldemar Hägglund, joka lääkitsi hermojaan niin, että Päämajasta saapuneella Nihtilällä oli vaikeuksia ymmärtää, mitä IV AK oli tehnyt ja mitä se oli tekemässä ja "Pappa" Laatikainen, joka jatkosodan alussa IV AK:n väliaikaisena komentajana "johti" Viipurin takaisinvaltauksen. Lainausmerkeissä siksi, että Oeschin sairastuttua IV AK:n komentajaksi määrätty Laatikainen kävi näyttäytymässä AKE:ssa ja painui saunomaan kaneetilla "Sotikaa te, niin minä tulen sitten pokkaamaan mitalit."

Talvisodassa Viipurinlahden puolustuksesta vastanneen Rannikkoryhmän komentaja kenraalimajuri Wallenius tuli paikalle pikakomennuksella Lapin Ryhmästä juopoteltuaan koko automatkan, totesi tilanteen kiperäksi ja teki "laatikaiset". Talvisodan Suomussalmen kirkonkylän ja Raatteentien voitoista vastannut 9.Divisioonan komentaja eversti Siilasvuo muisti myös ylläpitää taisteluhenkeään kyseenalaisin keinoin.

Pienemmistä kihoista tulee etsimättä mieleen "Marokon kauhu" eli Aarne Juutilainen , joka ei aina jaksanut palvella selvinpäin sen enempää sodan kuin rauhankaan aikana.

Ja näitähän piisaa.

Miehistön puolelta mainittakoon vaikka Jänkäjääkärien (JR 12) suorittama Kajaanin alkon ryöstö tai Petroskoin valtauksen yhteydessä tapahtunut juopottelu tai Tornion maihinnousu ja saksalaisten viinavarasto tai Mustan nuolen suorittama ansiokas juopottelu sotasaalisviinoilla ja seuraavan päivän hyökkäyksessä tulleet ansiokkaat tappiot tai se nimeltämainitsematon krh-joukkue joka kärsi koko jatkosodan raskaimmat päivätappiot miesten juotua "telaketjua" alkoholin korvikkeena.

Tarkoitus ei nyt ole häivyttää kenenkään gloriaa. Marskilla on omat ansionsa, samoin Airolla. Wallenius oli mies paikallaan Lapissa, Laatikainen taas ei missään. Siilasvuo hoiti omat raskaat tonttinsa, vaikkakin tienas "Jalmari-Verisen" -mainenimen. Juutilaista arvostivat sekä esimiehet että alaiset -sota-aikana. Jänkäjääkärit löivät multaa suuhun Kaartin läpimurtoarmeijakunnalle Ihantalassa ja tappelivat Sallassa siinä missä sakemannit paskoivat housuunsa. Jne.

Ja samalla tavalla toimivat kaikki armeijat. Neuvostoliittolaiset "unohtivat" hävittää alkoholivarastojaan kesällä -41 myös Saksan vastaisella rintamalla ja tulos oli samankaltainen kuin Torniossa tai Petroskoissa. Saksalaiset jättivät Lapissa viinavarastojaan myös puna-armeijalle - ja eteneminen pysähtyi. Amerikkalaisten taistelujoukot juopottelivat tiensä läpi Italian ja Ranskan. Muun muassa Englannin laivasto ja puna-armeija jakoivat oikein annosviinoja.

Erinäisistä huimausaineista puhuminen johtaa huomion helposti pois anglosaksien havainnoista. Maailmansotien sotilaat pyrkivät vetämään nuppinsa turvoksiin aina kun se suinkin oli mahdollista. Ilmeisesti sotiminen onkin hieman kuluttavampaa hommaa, kuin me täällä Internetin ihmeellisessä maailmassa aina ymmärrämme.
 
Hyvä EK. On ihan mainiota, että koroitat välillä thråådille asioita, joita monikaan tutqija ei halua kykene kehtaa uskalla jne. kaivella. Olisko se nyt vähän niin, että sota on rumaa ja paskaa, vaikka sitä kävisivät suomalaisetkin? Gloori gloori-hallesheigaraa, aika paljon on vielä sellaisia asioita viime sodista "kertomatta", jotka eivät kovin suurta glooriaa sodanajasta kehittäisi. Se ei sinänsä ole ihme kotimaassa, kun sisällissotakin on vielä arka aihe. On tää siinä mielessä ihme mesta.
 
Creidiki kirjoitti:
Huumeongelmaa pahempi ongelma suomessa on mielialalääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö, hyvänä kakkosen seuraa bentsodiatsepiinikuurin aiheuttama pitkäaikainen riippuvuus.

Bentsoja käyttävät eniten naiset, yli 75 vuotiaista joka toisella on pitkäaikainen lääkitys päällä, mutta "huumemummojen" riippuvuus eivät ilmeisesti aiheuta yhteiskunnalle vaaraa. Ainakaan he eivät pääse Ilta-Pulun otsikoihin. Me jopa maksamme heidän käyttönsä KELA-korvauksien kautta, toisaalta he eivät pääse vieroitukseen koska Bentsot ei ole "huumeita"

No kerrottakoon, että mielialalääkkeet ovat vain yksi lääkeryhmä mt-ongelmien hoidossa. Itse asiassa on melko hassua, että puhutaan mielialääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytön vaaroista- monet mielialalääkkeet kun ovat sellaisia, että niiden käyttö ei ole este alkoholin käytölle.

Itse asiassa tiedän erään upseerin joka palveli kaksi vuotta rauhanturvaajana. Miehellä oli jatkuvasti fluoksetiini lääkitys (mielialalääke tunnetaan paremmin amer. Prozac kauppanimellä). Salakuljetti lääkkeet toimialueelle ja piti turpansa tukossa. Palvelus sujui hyvin ja miehen palvelus ei eronnut mitenkään muiden palvelusta muuten kuin, että otti aamulla ja illalla "vitamiinia".

Ihmisten käsitys mt-ongelmista on kliseinen- kyseinen sana tuo mieleen rautatieasemalla palloilevan avohoitopotilaan tai jonkun "kylähullun". Todennäköisesti se lähin fluoksetiinin ja alkoholin "sekakäyttäjä" löytyy siitä samalta toimiston käytävältä missä itsekkin olet töissä. Aikoinaan kuuntelin erään suomalaisen huippufirman työterveyslääkärin juttuja ja kuulemma heille nuo päänsisäisten ongelmien ratkaisu tuotti juuri kaikista eniten työtä.
 
Tulevaisuuden sodassa esimiesten syytä muistaa erilaiseten holisitien olemassa olo omassa yksikössä. Niin yleisiä erilaiset alkoholin ja lääkeaineiden riippuvuudet ovat tänä päivänä, nuorillakin. Varsinaisista huumeista puhumattakaan. Eikä kaikkia erota naamasta.

Voihan se olla, että ensimäisen taistelun jälkeen olisi itsekkin valmista kamaa hullujenhuoneelle. Tuntuu länsiliittoutuneilla riittävän psykkisiä tappioita nykyisissäkin sodissa.
Me Suomalaiset tuskin olemme immuuneja tuollaiselle rasitukselle.

Sodasta palanneiden alkoholiongelmat ovat tuttu juttu ja viime vuosina on alettu puhumaan heidän huumeongelmastaan. Ei tietysti koskenut kaikkia, mutta yllättävän yleisiä nuo ongelmat olivat. En usko, että tavat olisi opittu sodan jälkeen siviilissä, vaan on jatkettu hyväksi koetulla hoidolla. Muissakin sotakuvauksissa esiintyy samoja ongelmia.
 
Back
Top