Jos mietitään tuota venäjän taloutta pitkässä juoksussa, että kyllä siellä on aikamoisia ongelmia ollut jo ennen sotaa. Ja yksi osa tätä ongelmaa on juuri nuo hyvinvointirahastot. Venäjän valtion budjetit ovat olleet ennen sotaa ylijäämäisiä ja noita rahastoja on saatu kerättyä, mutta ongelma on siinä, että nuo rahastoihin pusketut rahat olisivat pitänyt investoida yhteiskunnan kehittämiseen. Eli, kilpailukyvyn parantamiseen, infran korjaamiseen ja muuhun vastaavaan. Nyt kaikki tuo laiminlyötiin ja rahat jemmatiin talteen.
Kun sitten tämä sota syttyi, niin sen piti todellakin olla vain kolmen päivän erikoisoperaatio, joka on kestänyt kohta jo kolme vuotta. Venäjä oli luultavasti varautunut tähän operaatioon sellaisella budjetilla, että siihen menee se muutama päivä, jonka jälkeen sitten päästään realisoimaan ryöstösaalista. Mutta, kävikin niin että sota pitkittyi ja länsi löi sanktion päälle, joten venäjän talous kusi jo käsille vuoden 2022 alussa.
Nyt tätä sotaa on jatkettu jo kolme vuotta ja voidaan olettaa, että valtion budjetti on ollut alijäämäinen koko sodan ajan. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että sotiminen itsesään on äärimmäisen kallista. Jossain oli arvio siitä, että tämän sodan kustannukset pitkässä juoksussa, eli menetettynä talouskasvuna ja vastaavana, on noin 2000–3 000 miljardia dollaria. Eli noin 2-3 miljardia per päivä. Toki nämä kustannukset realisoituvat vasta pitkän ajan kuluessa. Mutta, jos aletaan sitten taas miettimään, mitkä ovat sodan suorat kustannukset? Emme tiedä tarkkoja lukuja, mutta ne ovat ehkä satoja miljoonia päivässä, jotka pitää maksaa suoraan valtion budjetista ja jotka tulevat muiden valtion menojen päälle. Esimerkkinä vaikka sotateollisuuden palvelukseen värvätty työvoima, joka on taloudellisessa mielessä pelkää iso menoerä, joka ei tuota mitään. Ja kun nämä ihmiset ovat samalla pois tuottavasta työstä, eivätkä maksa käytännössä yhtään veroja.
Samaan aikaan valtion tulot ovat laskeneet sekä yhä enemmän ja enemmän yrityksiä ajautuu valtion ylläpidettäväksi. Hyvänä esimerkkinä Gazprom, joka ei maksa enää veroja vaan pyörii tappiolla ja jonka rahoittamiseen valtion joutunee osallistumaan. Ja seuraavana mukaan liittyy pankkisektori. Ja miten tämä on rahoitettu, niin luultavasti jo vuoden 2022 aikana on jouduttu realisoimaan näitä rahastoja, sillä mistä muualta nuo rahat olisi saatu?
Lisäksi venäjä hallinon on pakko varmistaa yhteiskuntarauhan säilyminen, joka tarkoittaa sitä, että energian pitää olla halpaa, tavaraa pitää olla kaupassa ja leikkauksia ei saa tulla esim. eläkkeisiin tai palkkoihin. Ja kaikki tämä maksaa.
Se taas miten nuo rahastot realisoidaan, niin se on hyvä kysymys. Helpot rahat on jo varmaan pumpattu ulos ja voi todellakin olla, että jäljellä on vain vaikeasti tai tappiolla realisoituva omaisuus. Jos sitäkään.
Ensi vuosi eli vuosi 2025 tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen, koska vaikutelma on että hyvin moni käyrä tulee saavuttamaan nollapisteen tai ainakin olemaan hyvin lähellä pohjaa sen aikana.
Minä seuraan pääasiassa sotakaluston määriä varastoissa sekä BTRZ pajoilla, koska nämä sodankäynnin välineet ovat suoraan se asia jotka mahdollistavat sodan jatkamisen. Toki sotaa voidaan jatkaa sen jälkeen kivillä ja kepeillä, kunhan löytyy niille käyttäjiä, mutta se on sitten täysin erilaista sotaa silloin.
Talous on vaikeampi asia hahmottaa, koska valtioiden kokoisilla toimijoilla on niin paljon erilaisia keinoja pitää talous toiminnassa ja sota käynnissä, mikäli siihen on tahtoa (eikä valtio kaadu sisällissotaan tai vallankumoukseen). Toki tässä keinovalikoimassa on paljon sellaisia keinoja jotka ovat pitkässä juoksussa äärimmäisen huonoja vaihtoehtoja mutta niiden vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, mistä syystä niiden käyttäminen on lyhyellä tähtäimellä houkuttelevaa.
Hyvinvointirahaston likvidin osuuden eli käytännössä kulta + yuanit riittäminen tai loppuminen on sellainen hetki, jota odotan innolla. Tapahtuuko se jo vuodenvaihteen jälkeen vai riittääkö varoja vielä vuoden 2025 ajalle erilaisiin menoihin.
Rahastossa on tietysti myös paljon muutakin omaisuutta, mutta se ei ole niin helposti käytettävissä. Enkä muista nähneeni tai lukeneeni arvioita, onko tätäkin omaisuutta myyty ja kuinka paljon tämän sodan aikana. Oletan että se ei ole helppoa koska pitää löytää ostaja joka on valmis ottamaan riskin ja investoimaan Venäjälle.
Yksi asia mistä en muista nähneeni kirjoituksia, ovat erilaiset likaiset temput mihin Venäjä saattaa ryhtyä kun talous kääntyy hyvin vaikeaan asentoon. Tarkoitan tällä rahan väärentämistä, erityisesti eurot ja dollarit. Jos painokoneet laitetaan tuottamaan ruplia, niin oletan että heillä olisi myös kyky tuottaa euroja ja dollareita, ehkä myös yuaneita.
Toki valtion kokoisen toimijan osalta tuosta ei ole välttämättä juurikaan hyötyä, koska väärennetty raha olisi paperirahaa ja ongelma olisi se, missä ja miten se voitaisiin käyttää. Nykyaikaisessa digitaalisessa maailmassa paperirahan käyttö on väistymään päin, tosin sillekin on paikkansa. Toisaalta ryssä ostaa edelleen Euroopasta monenlaista tarviketta ihan suoraan marketeista kuten Starlink-antenneja, droneja sekä muita komponentteja joten tällaiset ostot voi tehdä käteismaksulla. Väärennetyn paperirahan käytössä on tietysti omat ilmeiset riskinsä.
Miten paljon tästä olisi lopulta hyötyä, kun huomioidaan että sotamenojen täytyy olla useita satoja miljoonia per päivä? Todennäköisesti hyöty jäisi kovin pieneksi, ehkä niin pieneksi ettei tähän kannata edes ryhtyä.
Silti, pitäisin tämän ns. korvan takana ja seuraisin, alkaako kuulua väitteitä väärennetyn paperirahan liikkeistä. Ainahan väärennettyä rahaa on liikkeellä jonkin verran mutta nähdäänkö lähivuosina sen määrässä muutos?
