Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heinrich
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mielenkiintoinen venäläinen analyysi taloudesta. Oleellisimmat pointit:

- Ohjauskoron nostopolitiikalla (nyt 21%) on riski taantumasta ja investointien romahtamisesta lähitulevaisuudessa.

- Ohjauskoron nostolla ei ole enää havaittavaa inflaatiota hidastavaa vaikutusta, koska hintojen nousu johtuu muista tekijöistä kuin kysynnän vaikutuksesta. Esim. yritysten toimintakustannuksista ja logisitiikkahaasteista sekä rajat ylittävistä maksuliikenteen ongelmista.

- Yleinen korkojen nousu kasvattaa kiihtyvästi valtion budjetin menoja lainanhoitokulujen noustessa. Koska kalliiden lainojen houkutteleminen markkinoilta ei ole toivottavaa, tästä aiheutuva alijäämä joudutaan todennäköisesti kattamaan keskuspankin rahastoista, kuten kansallisesta hyvinvointirahastosta. Se taas lisää rahan määrää markkinoilla ja kiihdyttää inflaatiota entisestään.

- Venäjän keskuspankin mukaan jo olemassa oleva investointiaktiivisuus riittää tuotannon kasvattamiseen koska yritysten kiinteiden investointien määrä on kasvanut 17,2% vuosina 22-23 ja 27.1% vuosina 20-23. Keskuspankki jättää kuitenkin huomiotta sen, että investointitaso laitteistoon ja kalustoon, joka mittaa tuotantokapasiteetin nousua, ei kasvanut lainkaan (tasolla 2.9%) ja on itse asiassa laskenut jopa 8% vuosina 22-23.

- Keskuspankin toiminnan johdosta venäjän taloutta uhkaa stagflaatio eli lama yhdistettynä korkeaan inflaatioon. Koska venäjä ei saa rahoitusta ulkomailta, tilanne saattaa johtaa tuotannon laskuun.

 
Viimeksi muokattu:
Putlerin suunnitelmissa ennen sotaa tuskin oli tehdä USA:sta yksi merkittävimmistä LNG:n viejistä maailmassa ja siten entisestään lisätä USA:n voimaa energia- ja talouspolitiikassa samalla kuin kolikon toinen puoli on menettää täysin oma asemansa kaasun osalta ja vähitellen hiipua pienemmäksi tekijäksi myös öljyn suhteen. Mikään ei viittaa trendin kääntymiseen vain edelleen kiihtyvällä tahdilla kulkee tuohon suuntaan.


Kiinassa puolestaan yhdeksäs perättäinen kuukausi kun öljyjalostamojen käytössä oleva tuotantokapasiteetti laskee mikä antaa huomattavan negatiivisia signaaleja öljyn hinnalle. Täyttä myrkkyä ryssälän talouteen.


Joulukuun alusta Venäjän rautatiet nostavat rahtimaksuja noin 14 %, mikä ei yhtään tule helpottamaan hiiliteollisuuden (ja monen muun alan) ahdinkoa yrittää saada tuotteet kannattavasti toimitettua asiakkaille. Joutunevat nostamaan hintaa vastaavan määrän, mutta asiakkailla on mahdollisuus siirtyä joko muihin energialähteisiin tai toimittajiin. Yhä useampi kaivos Venäjällä lopettanee toimintansa ensivuonna kun yleisesti hiilen hinnan povataan laskevan 2025 jo nyt alhaisella tasolla olevien hintojen lisäksi.

 
Yksi Venäjän suurimmista teräs - ja metallialan yrityksistä raportoi jatkuvasti laskevaa trendiä tuotantovolyyminsa osalta. Se ei kyllä kuulosta siltä mitä sodassa olevan ja sotateollisuutensa vauhtia jatkuvasti kehuvan maan odottaisi tekevän. Numerot paljastavat siis sen, että tuotanto ei ole monenkaan tuotteen osalta noussut vaan siellä jää jotain aiemmin tehtyä vain tekemättä kun huomioidaan, että ennen sotaa tuontia oli merkittävästi eikä sitä enää ole joten perustuotannon olisi pitänyt nousta kymmeniä prosentteja sekä pysyä korkealla, jotta edes osa tuonnista olisi voitu korvata.


Vuoden lopussa pakotteet edelleen kiristyvät USAn ja EU:n toimesta jolloin raakaraudan vienti laskee vielä noin parikymmentä prosenttia. Kotimainen kulutus sekä teräksen vienti ovat myös laskussa, joten kapaisteetin käyttöaste on matala sekä kustannukset korkeat etenkin palkkojen ja rahtien nousun suhteen. Lähenee konkurssikypsää tilannetta tuokin toimiala etenkin kun huomioidaan, että korkean korkotason ja pakotteiden vuoksi mitään tehostavia investointeja ei ole mahdollista tehdä, ei välttämättä edes ylläpitää tuotantolaitteita.

 
Viimeksi muokattu:
Japani ei ole mikään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun edelläkävijä, mutta kun siellä tehdään jotain niin yleensä tapahtuu ja sillä on vaikutusta.

Maa suunnittelee ottavansa E10 bensiinin käyttöön 2030 ja 2040 olisi E20 vuoro, autonvalmistajat pakotetaan muutokseen lainsäädännön avulla.


Siellä myös investoidaan lujasti biopohjaisen lentopolttoaineen tuotantoon, Taiyo Oil investoi noin 1.3 miljardilla jalostamon Okinawalle, pitäisi käynnistyä 2028.

Taiyo Oil is investing 200 billion yen ($1.3 billion) to produce plant-based jet fuel in Okinawa, aiming to meet growing demand for sustainable aviation fuel (SAF). The facility, set to produce 220,000 kiloliters of SAF annually from 2028 using LanzaJet’s technology, will source raw materials like sugarcane and corn from Brazil and the U.S. Taiyo Oil plans to sell SAF to airlines in Taiwan and South Korea due to Okinawa's distance from Japan's major airports. Japan's government aims for refiners to supply SAF from 2030, with major companies like Eneos and Idemitsu also entering the market. However, Japan's airlines predict SAF demand will soar to 23 million kiloliters by 2050, far exceeding projected 2030 production.


Lisäksi Japani investoi uusiutuvaan energiaan Romaniassa, josta se siirretään Ukrainaan. Delegaatio käy samalla reissulla myös Puolassa ja agenda lienee samantyyppinen.


Kannattaa lukea noita muitakin uutisia, vaikuttaa että japanilaiset ainakin ovat saaneet tarpeekseen ryssien touhuista.

Hiljattain Japanissa on alettu investoimaan rajusti aurinkoenergiaan ja jatkossa uskotaan myös koteihin asennettavien akkujen yleistyvän kun siellä luodaan kuluttajille oma markkina myydä varastoimaansa energiaa takaisin verkkoon korkean kysyntäpiikin aikana. Energiajärjestelmän joustot sekä uusiutuvat energialähteet osittain tarvitsevat toisiaan, Japanissa tuo näyttää toteutuvan jopa kuluttajien tasolla.

 
Viimeksi muokattu:
Ryssien maatalouden konekanta on paitsi liian pieni myös hyvin ikääntynyt. Se on harmi, että kehitys vain menee suunnitelmista huolimatta väärään suuntaan kun pakotteet estävät viennin sinne ja omaa tuotantoa ei ole nimeksikään eikä siihen kukaan lähes 30 % korkotasolla investoi, ei kyllä investoi uusiin koneisiinkaan vaikka niitä olisi saatavilla. Paljon parempi ei ole tilanne lihakarjan kasvattajillakaan, laitteet on isoilta osin länsimaisia ja kun ne vikaantuvat niin homma kusee välittömästi.

65000 tuhannen traktorin vaje on aikamoinen, samalla rakentuu myös melkoinen vaje työvoimassa sillä niiden käyttäjät menevät hyvää vauhtia Ukrainan multiin parhaillaan, joten maatalouskin tulee näkemään Venäjällä useita synkkiä vuosia edessään.


UAZ on aina ollut paska auto, mutta venäläisistä osista koottuna se on entisestään huonontunut.

Rogozinin avautumista aiheesta.

Rogozin recounted seeing a UAZ-made "Patriot" SUV stalling about two miles from battle lines at night, forcing three Russian soldiers inside to flee into a nearby forest and return with a repair kit as Ukrainian recon drones watched.

"All this speaks of the disgusting quality of assembly and the unworthy quality of the parts and components themselves," Rogozin wrote.

In September, he wrote that his UAZ vehicle had broken down due to a power steering fluid leak, forcing him to call for a second pick-up truck. However, Rogozin said that the gearshift lever of the second vehicle, also made by UAZ, fell off while on the road.

Posting a photo of the broken lever on his Telegram channel, Rogozin blasted the quality of the cars as so poor that their production might as well be an act of sabotage.

"The war is going on, and you're sending defective products to the front. Shame and disgrace!" he wrote.

 
Viimeksi muokattu:
Venäjällä moni markkina on myllerryksessä mutta perunan ja kaalin hinta on pysynyt kohtuullisena.

Taloustietäjile kysymys. Voisiko olla mahdollista, että Kiina antaisi lainaa, siis siten, ettei siitä näy mitään ulos? Ei Putte ainakaan aseita Xi:ltä näkyvästi saanut, mutta silti välillä tapailevat.

Jos se ei ole mahdollista, ok.

Venäjän taloudessa on sellaisia nimittäjiä, että se ei minkään matematiikan mukaan tule selviämään. Silti se tuntuu vain porskuttavan. Oliko nyt ennusteltu, että täydellinen romahdus tulisi vasta noin 2027, ellei länsi pistä lisää puita uuniin.

En ole asiantuntija tässä. Mietin vain, että kun on povailtu aika kauan kaikenlaista. Kansahan siellä taka-Venäjällä kestää kyllä nälkää ja hautaa poikiaan paleltunutta naurista purren. Pieni kaupunkien keskiluokka joutuu maksamaan kaksi kertaa enemmän matkasta Egyptiin, ja auto maksaa paljon, mutta ei keskiluokka tietenkään näe nälkää.

Rautatiet ovat kaaoksessa, infra rapistuu ja kaikki yhteiskunnalle välttämättömät reformit ovat tekemättä. Mutta voihan se sotia pitkään, kun kaikki laitetaan sotaan. All in.
 
Ai niin, mites tämä pikkujuttu..

Venäjä on edelleen yksi sotiva bensa-asema.

Kun Trump avaa hanat, öljyn hinta putoaa. Venäjän kuluvan vuoden budjetti on laadittu sillä perusteella, että Urals-laatu maksaa keskimäärin 70 dollaria tynnyriltä.

Jatkakaa.
 
Venäjällä moni markkina on myllerryksessä mutta perunan ja kaalin hinta on pysynyt kohtuullisena.

Taloustietäjile kysymys. Voisiko olla mahdollista, että Kiina antaisi lainaa, siis siten, ettei siitä näy mitään ulos? Ei Putte ainakaan aseita Xi:ltä näkyvästi saanut, mutta silti välillä tapailevat.

Jos se ei ole mahdollista, ok.

Venäjän taloudessa on sellaisia nimittäjiä, että se ei minkään matematiikan mukaan tule selviämään. Silti se tuntuu vain porskuttavan. Oliko nyt ennusteltu, että täydellinen romahdus tulisi vasta noin 2027, ellei länsi pistä lisää puita uuniin.

En ole asiantuntija tässä. Mietin vain, että kun on povailtu aika kauan kaikenlaista. Kansahan siellä taka-Venäjällä kestää kyllä nälkää ja hautaa poikiaan paleltunutta naurista purren. Pieni kaupunkien keskiluokka joutuu maksamaan kaksi kertaa enemmän matkasta Egyptiin, ja auto maksaa paljon, mutta ei keskiluokka tietenkään näe nälkää.

Rautatiet ovat kaaoksessa, infra rapistuu ja kaikki yhteiskunnalle välttämättömät reformit ovat tekemättä. Mutta voihan se sotia pitkään, kun kaikki laitetaan sotaan. All in.

Ei perunat ja kaalit lopu vaan niiden viemä osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista kasvaa. Ja toisaalta kun maatalous yms. hiljaa hiipuu niin ensimmäisenä tietenkin leikataan viennistä ja silloin Venäjän saamat valuuttatulot vähenevät. Niillä ulkomaanrahoilla se ostaisi niitä tavaroita joita tarvitsee mm. sotateollisuudessaan, tai kemikaaleja sekä raaka-aineita joita ei itse tuota. En usko, että siellä mitään talousromahdusta tulee mutta vääjäämättä näyttää kaikilla sektoreilla heikommalta ja heikommalta. Sodan jatkaminen varmaan onnistuu, mutta se vain kaivaa kuoppaa syvemmäksi pidempää tulevaisuutta silmällä pitäen.

Ei kai ne huvikseen aja vetureilla jotka jättävät välille tai lennä paskoilla koneilla tai sulje öljyteollisuuden laitoksia varaosapulassa.
 
Ryssien maatalouden konekanta on paitsi liian pieni myös hyvin ikääntynyt. Se on harmi, että kehitys vain menee suunnitelmista huolimatta väärään suuntaan kun pakotteet estävät viennin sinne ja omaa tuotantoa ei ole nimeksikään eikä siihen kukaan lähes 30 % korkotasolla investoi, ei kyllä investoi uusiin koneisiinkaan vaikka niitä olisi saatavilla. Paljon parempi ei ole tilanne lihakarjan kasvattajillakaan, laitteet on isoilta osin länsimaisia ja kun ne vikaantuvat niin homma kusee välittömästi.

65000 tuhannen traktorin vaje on aikamoinen, samalla rakentuu myös melkoinen vaje työvoimassa sillä niiden käyttäjät menevät hyvää vauhtia Ukrainan multiin parhaillaan, joten maatalouskin tulee näkemään Venäjällä useita synkkiä vuosia edessään.
Olishan siinä naapurissa MTZ, Minskin traktoritehdas. Sillä olisi kyllä volyymia hoitaa tuo vaje, mutta ei taida mahdollisella ostajalla olla ostovoimaa.
 
Venäjällä moni markkina on myllerryksessä mutta perunan ja kaalin hinta on pysynyt kohtuullisena.

Taloustietäjile kysymys. Voisiko olla mahdollista, että Kiina antaisi lainaa, siis siten, ettei siitä näy mitään ulos? Ei Putte ainakaan aseita Xi:ltä näkyvästi saanut, mutta silti välillä tapailevat.

Jos se ei ole mahdollista, ok.

Venäjän taloudessa on sellaisia nimittäjiä, että se ei minkään matematiikan mukaan tule selviämään. Silti se tuntuu vain porskuttavan. Oliko nyt ennusteltu, että täydellinen romahdus tulisi vasta noin 2027, ellei länsi pistä lisää puita uuniin.

En ole asiantuntija tässä. Mietin vain, että kun on povailtu aika kauan kaikenlaista. Kansahan siellä taka-Venäjällä kestää kyllä nälkää ja hautaa poikiaan paleltunutta naurista purren. Pieni kaupunkien keskiluokka joutuu maksamaan kaksi kertaa enemmän matkasta Egyptiin, ja auto maksaa paljon, mutta ei keskiluokka tietenkään näe nälkää.

Rautatiet ovat kaaoksessa, infra rapistuu ja kaikki yhteiskunnalle välttämättömät reformit ovat tekemättä. Mutta voihan se sotia pitkään, kun kaikki laitetaan sotaan. All in.

Babushka-osasto hoitaa kotitarveviljelyn. Nyt kun nuoremmat ikäluokat päätyy hautaan Ukrainassa niin jäljelle jääneille riittää enemmän. Kyllä ne hengissä pysyy.
 
Venäjällä moni markkina on myllerryksessä mutta perunan ja kaalin hinta on pysynyt kohtuullisena.

Taloustietäjile kysymys. Voisiko olla mahdollista, että Kiina antaisi lainaa, siis siten, ettei siitä näy mitään ulos? Ei Putte ainakaan aseita Xi:ltä näkyvästi saanut, mutta silti välillä tapailevat.

Jos se ei ole mahdollista, ok.

Venäjän taloudessa on sellaisia nimittäjiä, että se ei minkään matematiikan mukaan tule selviämään. Silti se tuntuu vain porskuttavan. Oliko nyt ennusteltu, että täydellinen romahdus tulisi vasta noin 2027, ellei länsi pistä lisää puita uuniin.

En ole asiantuntija tässä. Mietin vain, että kun on povailtu aika kauan kaikenlaista. Kansahan siellä taka-Venäjällä kestää kyllä nälkää ja hautaa poikiaan paleltunutta naurista purren. Pieni kaupunkien keskiluokka joutuu maksamaan kaksi kertaa enemmän matkasta Egyptiin, ja auto maksaa paljon, mutta ei keskiluokka tietenkään näe nälkää.

Rautatiet ovat kaaoksessa, infra rapistuu ja kaikki yhteiskunnalle välttämättömät reformit ovat tekemättä. Mutta voihan se sotia pitkään, kun kaikki laitetaan sotaan. All in.
Valtiontaloutta voi pyörittää pakolla pitkäänkin, jopa vuosia. Pitää muistaa että ryssälässä kaikki on keskuhallinnon vallassa talouden isoimpia toimijoita myöten. Fenestraatio on hyvä uhka niin isot toimijat pitää myyntihinnat vakaina ja maksaa palkat. Todennäköisesti palkkarahoista merkittävä osa tulee suoraan elviiran setelipainosta. Kun valuutta ei ole vapaastivaihdettava niin vaihtoa kuristamalla tukiostot pysyy hallittavan kokoisina. Samalla väärennetään talouden avainluvut ja kaikki näyttää "toimivalle".

Pitkään se meni noukkulassakin siihen että kauppojenhyllyt tyhjeni kokonaan. Seuraavaksi dumbattiinkin silloista ruplaa vanhoihin ohjussiiloihin ja laskettiin liikkeelle uusirupla. Sotatalouden hoidosta voi tutkia esimerkkejä vaikka ww2 UK akselilta, sodan aikaiset vauriot tuntui vielä jopa 1970 punnan kriiseissä asti. Punta pysyi sotataloudesta huolimatta aitona valuuttana vain ja ainostaan koska USA tuki sterling puntaa jäykästi. Osittain tästä syytä ne sotatalouden kulut tuntui 1970 luvun lopulle asti, missään vaiheessa valuutta ja lainoja ei resetoitu kuten monissa muissa valtioissa.

Tuolla idän ihmemaassa rupla on ollut aina Tsaarin käyttön luotu työkalua joten saman se nykyinen zaari tekee. Antaa mukavasti lisää vapauksia pakkopyörittää valtiota ja vapaa valehtelu talouden luvuista uppoaa täysin lännen taloustieteilijöhin, he kun vain laskevat asioita lukujen pohjalta. Vain osa sitten sanoo että arviot perustuu rustatin valheisiin mutta siitä huolimatta laskeskellaan inflaatiota, rahastojen kokoja jne. Vaikka kaikki on ihan yhtä hyvin kuin pontzi-huijarin tilinauhalla. Pyöriihän se pöö-koreakin edelleen..
 
Yhdenlainen talouden mittari tämäkin, vaikka toki tässä on monta muuttujaa jotka eivät johdu suoraan maan taloudesta:

1731869984794.webp

Suurella todennäköisyydellä vuosi 2024 tulee jäämään historiaan Venäjän huonoimpana koko 2000-luvulla (tähän mennessä) - jos siis käytetään mittarina kiertoradalle laukaisujen määrää (onnistuneet ja epäonnistuneet yhdessä).

Kalenterissa on vielä ainakin kaksi laukaisua tälle vuodelle, joten kokonaismääräksi tullee suurella todennäköisyydellä 15 kpl. Tätä edeltänyt huonoin vuosi oli 2020 jolloin laukaistiin 17 kpl.

HUOM: en ole vaivautunut korjaamaan tätä taulukkoa mutta mahdollisesti osa "Ukrainalle" merkityistä kuuluisi todellisuudessa Venäjälle. Nämä ovat aina hieman hankalia määriteltäviä koska miten jako tehdään? Yhtiön pääosaomistajan kontimaan mukaan? Raketin valmistaneen tehtaan sijainnin mukaan? Raketin laukaisupaikan mukaan?

Tämä "ongelma" koskee ainoastaan vuosituhannen alun laukaisuja mutta tuoreempien, viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden osalta sitä ei ole merkittävässä määrin.

-

Tämän kokoluokan rakettien laukaisut ovat riippuvaisia paitsi valtion / laukaisevan yhtiön rahatilanteesta niin myös saatavilla olevien kuormien määrästä ja valmistumisaikataulusta. Helppo siis nähdä että jokin laukaisu viivästyy koska satelliitti ei ehtinytkään valmistumaan ajallaan.

MUTTA toisaalta ryssä menetti ulkomaiset asiakkaansa 24.2.2022 alkaneen hyökkäyksen jälkeen joten kaikki tätä seuranneet laukaisut ovat joko valtion tai venäläisten yhtiöiden tarpeeseen. Venäjän raketit ovat perinteisesti olleet "halpoja" mistä syystä asiakkaita on riittänyt mutta erityisesti SpaceX:n nousu on syönyt tältä pohjaa pois.

Sama data kuvaajan muodossa kun tarkastellaan USA, Kiina ja Venäjä yhdessä - sekä koko maailman laukaisut ja SpaceX (yhtiön laukaisut sisältyvät Yhdysvaltain kokonaismäärään):

1731869441869.webp

Vuosi 2024 on vielä kesken, puolitoista kuukautta jäljellä mutta siinä ajassa ei ehdi ihmeitä tekemään.

Sinänsä tämän kokoluokan rakettien laukaisut ja siihen liittyvä teollisuus ovat harvojen valtioiden huvia, joten ei ole nähtävissä että ryssä tulisi siitä luopumaan. Heillä on kuitenkin lähitulevaisuudessa merkittäviä haasteita tämän teollisuuden kanssa eikä pelkästään sodasta johtuen. Teknologialtaan heidän rakettinsa ovat luotettavia ja "halpoja valmistaa" mutta jossain vaiheessa tämäkään ei tule riittämään. Tarvitaan uusiutumista eikä sitä ole näköpiirissä. Siihen ei ole rahaa eikä resursseja.

Valtio jatkanee oman teollisuuden tukemista ja työllistämistä jotta ala pysyy hengissä ja tehtaat toiminnassa, mutta talouden kääntyessä huonommalle tolalle, tästä on helppo arvatenkin leikata. Satelliitit ja raketit ovat joka tapauksessa kymmenien miljoonien arvoisia tuotteita.

Mietin, jos vuoden 2024 laukaisujen määrä on lopulta tuo 15 kpl, niin onko vuosi 2025 samalla tasolla vai aavistuksen huonompi? Viimeisen kahdeksan vuoden keskiarvo on 20,375 kpl per vuosi joten sinänsä on mahdollista että ensi vuonna nähtäisiin myös suurempi määrä. Tällöin se kertoisi siitä että ryssän kotimainen laukaisumarkkina on vakiintunut tasolle 15-25 kpl per vuosi eikä ole niin riippuvainen talouden heilahduksista vaan ennemminkin muista tekijöistä. Kenties suuressa kokonaisuudessa tämä kulma on niin pieni tekijä ettei siitä tarvitse tinkiä?

HUOM: Yhdysvaltain viimeisen kahdeksan vuoden keskiarvo on 17,375 kpl per vuosi JOS ei lasketa mukaan SpaceX yhtiön laukaisuja. Syy tähän on pääasiassa hinta mikä kertoo myös suoraan siitä, kuinka monta kertaa per vuosi tietyt raketit voidaan laukaista.
 
Viimeksi muokattu:
Putlerin suunnitelmissa ennen sotaa tuskin oli tehdä USA:sta yksi merkittävimmistä LNG:n viejistä maailmassa ja siten entisestään lisätä USA:n voimaa energia- ja talouspolitiikassa samalla kuin kolikon toinen puoli on menettää täysin oma asemansa kaasun osalta ja vähitellen hiipua pienemmäksi tekijäksi myös öljyn suhteen. Mikään ei viittaa trendin kääntymiseen vain edelleen kiihtyvällä tahdilla kulkee tuohon suuntaan.


Kiinassa puolestaan yhdeksäs perättäinen kuukausi kun öljyjalostamojen käytössä oleva tuotantokapasiteetti laskee mikä antaa huomattavan negatiivisia signaaleja öljyn hinnalle. Täyttä myrkkyä ryssälän talouteen.


Joulukuun alusta Venäjän rautatiet nostavat rahtimaksuja noin 14 %, mikä ei yhtään tule helpottamaan hiiliteollisuuden (ja monen muun alan) ahdinkoa yrittää saada tuotteet kannattavasti toimitettua asiakkaille. Joutunevat nostamaan hintaa vastaavan määrän, mutta asiakkailla on mahdollisuus siirtyä joko muihin energialähteisiin tai toimittajiin. Yhä useampi kaivos Venäjällä lopettanee toimintansa ensivuonna kun yleisesti hiilen hinnan povataan laskevan 2025 jo nyt alhaisella tasolla olevien hintojen lisäksi.

Ylipäätään, Venäjän talouden kuva ulkopuolella sotateollisuus jonka suhteen nyt nostettu verotus/inflaatio ei ole muutosta tuonut vs. muu tuotanto. Omalla painollaan - ts. valtiorahoitteisena toimii niinkauan kuin toimii. Enteilee ilman näkyvissä olevaa muutosta, hyvin mielenkiintoisia aikoja valtiohallintoon. Resurssien tullessa vääjäämättömästi vastaan.

Kansallisen ykkösrahaston, mikä reaalisesti on ollut reservi ylijäämälle sekä takuuna eläke-maksuihin valtiobudjetista nojaten käytännössä ylituottoon, mutta nyt viennin energiasta tyrehtyessä. Muun teollisuuden ja tuotannon ollessa edelleen hyvin vaatimattomassa tilassa, jopa kehittymätöntä. Pelkkä poliittinen hurmos ei tule olemaan riittävää.

Latu on auki Kiinan merkityksen muodon korostumiselle. Myös yli Siperian, jossa tämä jo näkyvissä.

 
Hesarin pääkirjoitus on pessimistinen. Ei lopu sota ryssän talouden kuukahtamiseen.



Venäjän johto on menettänyt kaikki pelkonsa siitä, että sota romuttaisi talouden. Maa on muuttunut peruuttamattomasti sotataloudeksi, ja sodan uhka jää kytemään, vaikka Ukrainaan saataisiin jonkinlainen välirauha.

Venäjän talous päätyy umpikujaan, mutta siihen menee aivan liian kauan, jotta Vladimir Putin saataisiin sen vuoksi lopettamaan järjetön tuhoamissotansa.

Yhteiskunnassa sota ei näy liikaa. Isoissa kaupungeissa elämä jatkuu ennallaan. Taantuvilla seuduilla sota on merkinnyt ennennäkemätöntä piristysruisketta. Pestautuminen armeijaan tarjoaa mahdollisuuden tienesteihin, ja kuolinrahoillakin on merkitystä. Ihmishengestä on tullut markkinahyödyke.
 
Hesarin pääkirjoitus on pessimistinen. Ei lopu sota ryssän talouden kuukahtamiseen.



Venäjän johto on menettänyt kaikki pelkonsa siitä, että sota romuttaisi talouden. Maa on muuttunut peruuttamattomasti sotataloudeksi, ja sodan uhka jää kytemään, vaikka Ukrainaan saataisiin jonkinlainen välirauha.

Venäjän talous päätyy umpikujaan, mutta siihen menee aivan liian kauan, jotta Vladimir Putin saataisiin sen vuoksi lopettamaan järjetön tuhoamissotansa.

Yhteiskunnassa sota ei näy liikaa. Isoissa kaupungeissa elämä jatkuu ennallaan. Taantuvilla seuduilla sota on merkinnyt ennennäkemätöntä piristysruisketta. Pestautuminen armeijaan tarjoaa mahdollisuuden tienesteihin, ja kuolinrahoillakin on merkitystä. Ihmishengestä on tullut markkinahyödyke.
Länsimaatkin tienaa sodankäynnillä, onko haluakaan lopettaa hyvää bisnestä.
 
Länsimaatkin tienaa sodankäynnillä, onko haluakaan lopettaa hyvää bisnestä.
Ei niin pitkään aikaan, kun ryssän vinkkelitossu on TAAS rajan väärällä puolella... Sitte kun pysyvät karsinassaan, voidaan aseteollisuuden tienestejä katella uudestaan, mutta siihen asti toivotaan että aseisiin sijotetut rahat moninkertaistuvat jatkossa... Semmosta tienaamista, terveisiä vaan sinne vennäälle ;)
 
Näköjään toimari potkittu pihalle Samolevissa ja talousjohtaja nimitetty tilalle. Rakennusbisneksen rypyt rupeavat nousemaan pintaan.

Edit: Jatketaan muita talousuutisia samaan viestiin. Venäjän keskuspankki aloittaa REPO huutokaupat. Tämä taitaa olla yksi tapa pyörittää setelinpainokonetta. Jos joku tuntee mekanismin paremmin, niin voisi kommentoida että mahdollistaako tämä keskuspankille Venäjän valtion lainojen oston?
 
Viimeksi muokattu:
Yhdenlainen talouden mittari tämäkin, vaikka toki tässä on monta muuttujaa jotka eivät johdu suoraan maan taloudesta:

Katso liite: 108763

Suurella todennäköisyydellä vuosi 2024 tulee jäämään historiaan Venäjän huonoimpana koko 2000-luvulla (tähän mennessä) - jos siis käytetään mittarina kiertoradalle laukaisujen määrää (onnistuneet ja epäonnistuneet yhdessä).

Kalenterissa on vielä ainakin kaksi laukaisua tälle vuodelle, joten kokonaismääräksi tullee suurella todennäköisyydellä 15 kpl. Tätä edeltänyt huonoin vuosi oli 2020 jolloin laukaistiin 17 kpl.

HUOM: en ole vaivautunut korjaamaan tätä taulukkoa mutta mahdollisesti osa "Ukrainalle" merkityistä kuuluisi todellisuudessa Venäjälle. Nämä ovat aina hieman hankalia määriteltäviä koska miten jako tehdään? Yhtiön pääosaomistajan kontimaan mukaan? Raketin valmistaneen tehtaan sijainnin mukaan? Raketin laukaisupaikan mukaan?

Tämä "ongelma" koskee ainoastaan vuosituhannen alun laukaisuja mutta tuoreempien, viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden osalta sitä ei ole merkittävässä määrin.

-

Tämän kokoluokan rakettien laukaisut ovat riippuvaisia paitsi valtion / laukaisevan yhtiön rahatilanteesta niin myös saatavilla olevien kuormien määrästä ja valmistumisaikataulusta. Helppo siis nähdä että jokin laukaisu viivästyy koska satelliitti ei ehtinytkään valmistumaan ajallaan.

MUTTA toisaalta ryssä menetti ulkomaiset asiakkaansa 24.2.2022 alkaneen hyökkäyksen jälkeen joten kaikki tätä seuranneet laukaisut ovat joko valtion tai venäläisten yhtiöiden tarpeeseen. Venäjän raketit ovat perinteisesti olleet "halpoja" mistä syystä asiakkaita on riittänyt mutta erityisesti SpaceX:n nousu on syönyt tältä pohjaa pois.

Sama data kuvaajan muodossa kun tarkastellaan USA, Kiina ja Venäjä yhdessä - sekä koko maailman laukaisut ja SpaceX (yhtiön laukaisut sisältyvät Yhdysvaltain kokonaismäärään):

Katso liite: 108762

Vuosi 2024 on vielä kesken, puolitoista kuukautta jäljellä mutta siinä ajassa ei ehdi ihmeitä tekemään.

Sinänsä tämän kokoluokan rakettien laukaisut ja siihen liittyvä teollisuus ovat harvojen valtioiden huvia, joten ei ole nähtävissä että ryssä tulisi siitä luopumaan. Heillä on kuitenkin lähitulevaisuudessa merkittäviä haasteita tämän teollisuuden kanssa eikä pelkästään sodasta johtuen. Teknologialtaan heidän rakettinsa ovat luotettavia ja "halpoja valmistaa" mutta jossain vaiheessa tämäkään ei tule riittämään. Tarvitaan uusiutumista eikä sitä ole näköpiirissä. Siihen ei ole rahaa eikä resursseja.

Valtio jatkanee oman teollisuuden tukemista ja työllistämistä jotta ala pysyy hengissä ja tehtaat toiminnassa, mutta talouden kääntyessä huonommalle tolalle, tästä on helppo arvatenkin leikata. Satelliitit ja raketit ovat joka tapauksessa kymmenien miljoonien arvoisia tuotteita.

Mietin, jos vuoden 2024 laukaisujen määrä on lopulta tuo 15 kpl, niin onko vuosi 2025 samalla tasolla vai aavistuksen huonompi? Viimeisen kahdeksan vuoden keskiarvo on 20,375 kpl per vuosi joten sinänsä on mahdollista että ensi vuonna nähtäisiin myös suurempi määrä. Tällöin se kertoisi siitä että ryssän kotimainen laukaisumarkkina on vakiintunut tasolle 15-25 kpl per vuosi eikä ole niin riippuvainen talouden heilahduksista vaan ennemminkin muista tekijöistä. Kenties suuressa kokonaisuudessa tämä kulma on niin pieni tekijä ettei siitä tarvitse tinkiä?

HUOM: Yhdysvaltain viimeisen kahdeksan vuoden keskiarvo on 17,375 kpl per vuosi JOS ei lasketa mukaan SpaceX yhtiön laukaisuja. Syy tähän on pääasiassa hinta mikä kertoo myös suoraan siitä, kuinka monta kertaa per vuosi tietyt raketit voidaan laukaista.
No tähän on nhyvä referenssi, eli ryssän sarmat ICBM. Lähteistä ja prototyyppien tulkinnasta riippuen ohjuksella on tehty 5-7 koelaukaisua. Näistä vain yksi on onnistunut. Käytännössä tuo alleviivaa sitä että ryssä on menettänyt kyvyn suunnitella uusia kiertoradalle yltäviä kantolaitteita. Aikaisemmin ryssä rahoitti avaruusohjelmansa kaupallisilla laukaisuilla mutta tuo on jäänyt pois. Nyt kaikki pitää kaivaa sotilasbudjetista. Tämä raha taaseen palaa 110% Ukrainan aroilla panssarirovioina.
 
Back
Top