Olen yleisestikin ottaen ihmetellyt, että onko Ukrainalla juuri ollenkaan syvällä Venäjällä mitään partisaanijoukkoja? Luulisi olevan kohtalaisen helppoa, kun kieliero on pieni, ja kansat ovat muutenkin sekoittuneet pitkän aikaa. Varsinkin taannoisen Kurskin valtauksen yhteydessä luulisi saaneen linjojen läpi vaikka mitä. Muutama rautatiesillan pylväs silloin tällöin paskaksi söisi infran toimintakykyä kivasti.
Tähän liittyen mulla on kypsyny ajatus jo parin vuoden ajan sijotuskohteesta jos sattuis Eurojaskasta tippuun isoja summia: Siperian radat poikki poistamalla isompia siltoja muonavahvuudesta.
Kohteet on loppupeleissä täysin ilmiselvät, minimitavote olis vetää Omskin ja Olhovkan rautatiesillat paskaks Irtysh-joen varrella, maksimi olis noitten lisäks laittaa Novosibirskin, Kamen-na-Obin ja Barnaulin sillat paskaks Ob-joen varrella.
Omskin ja Olhovkan siltojen kautta kulkee koko ryssien puolen liikenne Trans-Siperian radalla ja noi kun tiputtaa ni jäljellä olis ainoostaan Barnaulista Kazakstanin puolelle menevät rataosuudet, sitä voi sitten miettiä kuinka innoissa kazakit olis päästään pöökorealaista sotatarviketta heidän rautateille. Nää olis "helpoimmat" kohteet koska Omsk sijaittee alle 200km päässä Kazakstanin rajasta ja Irtysh-joen kautta kulkee melko paljon tavaraliikennettä muutenkin Kazakstanin ja ryssien välillä. Olhovkan silta on ~10 kilsan päässä rajasta eli tonne ny vaikka juoksis rajalta. Kazakstanin puolelta olis siis varsin realistiset mahdollisuudet salakuljettaa jokiproomulla miehistö, kalusto ja r-aine ryssien puolelle ja logistiikka ylipäänsä olis järjestettävissä ilman korkeempaa fysiikka.
Ob-joen sillat menis jo vähän vaikeemmaks, välineet ja miehistö pitäis salakuljettaa sisämaahan ja saada jollain ilveellä Ob-joelle. Siltoja on enemmän kun Irtysh-joella: Novosibirskissä kaks siltaa, tuplasilta Kamen-na-Obissa ja kolme raidetta Barnaulissa tuplasillalla. Eli vaatis enemmän kaikkee ja logistiikka ei olis ihan niin yksoikosta.
Siltapilarien paskominen vaatis melko erikoistunutta kalustoo mutta rahalla saa, käytännössä vaatis tod näk erikoisvalmistetut hydrauliset porakoneet ja erikoisvalmisteiset poranterät. Perus timanttipora ei tod näk olis ihan se ideaali ratkasu mutta omalla hiharavistuksella pilareihin olis saatava vähintään ~12x150cm panostusreiät teräksisten tukipalkkien kohdille. Toinen vaihtoehto olis että panostajat sais nostettua siltapilarien päälle, vinssata tarvittava määrä r-ainetta veneistä ja panostaa siltojen kantavat rakenteet. Tuo olis melko riskaabeli vaihtoehto, veis aikaa ja vaatis tod näk vielä jäätävämmän määrän r-ainetta kun pilarien panostus veden alla.
Joka tapauksessa noi sillat paskomalla ryssillä olis niin järkyttävä logistinen pullonkaula keski-Siperiassa mistä ryssien kuljetuskapasiteetti ei nykytilanteessa pystyis selviytyyn millään tasolla.
www.moscowtimes.ru
