Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heinrich
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kyllä tuo Neuvostoliiton siirtomaavalta itä-Euroopassa ja keski-Aasiassakin oli pantu tuottamaan keskusvallalle resursseja. Varsovan liiton maat veljellisesti kustansivat miehitysjoukot muun ohessa.

Mihin NL taloudellinen romahdus sitten perustui?
Tämä on melko relevantti kysymys tällä hetkellä... Vertailemalla tilannetta silloin ja nyt voisi päästä muuhunkin kuin tunnepohjaiseen ryssä järsii kaalia maakuopassa ja romahtaa ihan just kommentointiin.

En ole siis todellakaan asiaan vihkiytynyt, siksi kysynkin :salut:

Vertailussa mieleen tulee kolme pääpointtia, aktiivisen armeijan koko, sota/sen kulut ja talous(pakotteet).

-Pika googletuksen perusteella ryssän aktiivinen sotavoima -91 oli 3,6milj. ja nyt -24 1,3milj?
Hampaisiin asti aseitettu sotavoimahan ei tunnetusti tuota mitään, vaan on pelkkä kuluerä, tuossa on liki 3x ero nykyiseen. Lienee ollut tuohon aikaan myös suhteellisesti modernimpi ja kun sitä modernia tavaraa oli tuotettu varastot täyteen myös reserville vuosikymmet, niin kulut lienee olleet vuosikausia tähtitieteellisiä.

-Afganistanin sota oli jo ohi, mutta oli jatkunut ennen romahdusta 10v. mutta oleellisesti pienemmällä porukalla (+100 000) ja tappioilla kuin Ukrainassa nyt:unsure:

-Talous, silloin ei ollut kaiketi kummoisia talouspakotteita, mutta NL oli enemmän tai vähemmän omatoimisesti suljettu talous. Tämä on itselle eniten vieras alue, miten ryssän energiakauppa vertautuu NL vs. Venäjän aikoina keskenään?
 
Mihin NL taloudellinen romahdus sitten perustui?
Tämä on melko relevantti kysymys tällä hetkellä... Vertailemalla tilannetta silloin ja nyt voisi päästä muuhunkin kuin tunnepohjaiseen ryssä järsii kaalia maakuopassa ja romahtaa ihan just kommentointiin.

En ole siis todellakaan asiaan vihkiytynyt, siksi kysynkin :salut:

Sekä Tsaari että Kommunistit kaatui samaan asiaan. Tsaari oli ammuttuna kun Saksan pystyttämä tavarasaarto ajoi Venäjän talouden umpikujaan. Neuvostoliitto kaatui USA:n asettamaan dollarisaartoon. Kumpaankin meni se vajaa kymmenen vuotta ennen kuin hallitsija oli vaihdettu.

Näihin asioihin liittyy kumpaankin erittäin vahva ryssintä mutta se nyt luonnistuu rysslitä lajiominaiseen tapaan luonnostaan. Eli tulppaa ulkomaan kauppa ja ryssä happanee omaan liemeensä itsenäisesti. Kun kaikki normal katastrof tasoa isommat ongelmat ratkotaan ostamalla ratkaisu ulkomailta.
 
Mihin NL taloudellinen romahdus sitten perustui?

Neuvostoliitto kaatui USA:n asettamaan dollarisaartoon. Näihin asioihin liittyy kumpaankin erittäin vahva ryssintä mutta se nyt luonnistuu rysslitä lajiominaiseen tapaan luonnostaan.

Neuvostoliiton pohjana oli kommunismi. Kommunismin idean mukaan kaikki tekevät työtä yhteisen hyvä eteen.
Voidaan sanoa että NL kaatui uskoon vääränlaisesta ihmisestä. Ihminen ei olekaan sellainen, että yhteinen talous kiinnostaa, vaan pelkästään oma talous on tärkeää.

Nykyinen järjestelmä on sitten päinvastoin. Rikastuneet oman talouden tavoittelijat johtavat Venäjää ja siltä pohjalta voi miettiä kenen rahoilla nykyisen valtion sota rahoitetaan vai kaatuuko valtio rahan puuttuessa. Onneksi oligarkkien rahaa jaa varallisuutta on kanissa länsimaissa.

Reikiä vaan ryssän talouteen ja riitely saadaan loppumaan kun riitapukari on polvillaan.
Drill, baby, drill!

.
 
En tiedä voiko sitä kommunismia irrottaa Venäjän historiallisesta kulttuurista. Siellä on vaikuttanut monenlaiset jopa vuosituhantiset perinteet vaikka kuinka päivän virallinen sana olisikin ollut kommunismi.

Teollisuus ja osaaminen taisi esimerkiksi olla liian tuontitavaraa. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset teki ja paikalliset ei juuri siitä edistynyt. Ulkopuolisten sijoitukset ei kuitenkaan ole olleet missään vaiheessa turvassa, joten ne siteet katkeaa nopeasti.
 
Mihin NL taloudellinen romahdus sitten perustui?
Tämä on melko relevantti kysymys tällä hetkellä... Vertailemalla tilannetta silloin ja nyt voisi päästä muuhunkin kuin tunnepohjaiseen ryssä järsii kaalia maakuopassa ja romahtaa ihan just kommentointiin.

En ole siis todellakaan asiaan vihkiytynyt, siksi kysynkin :salut:

Vertailussa mieleen tulee kolme pääpointtia, aktiivisen armeijan koko, sota/sen kulut ja talous(pakotteet).

-Pika googletuksen perusteella ryssän aktiivinen sotavoima -91 oli 3,6milj. ja nyt -24 1,3milj?
Hampaisiin asti aseitettu sotavoimahan ei tunnetusti tuota mitään, vaan on pelkkä kuluerä, tuossa on liki 3x ero nykyiseen. Lienee ollut tuohon aikaan myös suhteellisesti modernimpi ja kun sitä modernia tavaraa oli tuotettu varastot täyteen myös reserville vuosikymmet, niin kulut lienee olleet vuosikausia tähtitieteellisiä.

-Afganistanin sota oli jo ohi, mutta oli jatkunut ennen romahdusta 10v. mutta oleellisesti pienemmällä porukalla (+100 000) ja tappioilla kuin Ukrainassa nyt:unsure:

-Talous, silloin ei ollut kaiketi kummoisia talouspakotteita, mutta NL oli enemmän tai vähemmän omatoimisesti suljettu talous. Tämä on itselle eniten vieras alue, miten ryssän energiakauppa vertautuu NL vs. Venäjän aikoina keskenään?
Neukkulaan kuului aika monta muutakin kansaa, ja lääniä "puolustettavana" oli enemmän. Neukkulan luhistumisen alkaessa väkilukunsa oli kai noin 290 miljoonaa kaikki neuvostotasavallat mukaan lukien. Nyttemmin ryssiä on onneksi huomattavasti vähemmän, osin ihan luonnollisenkin poistuman kautta. Eli armeijan nimellinen koko ei ole pienentynyt ihan noin dramaattisesti, ainakaan suhteessa väkilukuun.
 
Neuvostoliitto kaatui paitsi eittämättömään taloudelliseen niin myös moraaliseen konkurssiin. Todellisuuden ja virallisen dogmin välinen kuilu kasvoi liian suureksi jopa vatnikille. Muistan ajat vielä aika hyvin :)
 
Sekä Tsaari että Kommunistit kaatui samaan asiaan. Tsaari oli ammuttuna kun Saksan pystyttämä tavarasaarto ajoi Venäjän talouden umpikujaan. Neuvostoliitto kaatui USA:n asettamaan dollarisaartoon. Kumpaankin meni se vajaa kymmenen vuotta ennen kuin hallitsija oli vaihdettu.

Näihin asioihin liittyy kumpaankin erittäin vahva ryssintä mutta se nyt luonnistuu rysslitä lajiominaiseen tapaan luonnostaan. Eli tulppaa ulkomaan kauppa ja ryssä happanee omaan liemeensä itsenäisesti. Kun kaikki normal katastrof tasoa isommat ongelmat ratkotaan ostamalla ratkaisu ulkomailta.

En ole kuullut sellaisesta dollarisaarrosta joka olisi kestänyt tuon esittämäsi n. 10v tai muutenkaan ollut esillä tarvittavassa mittakaavassa?

Noin yleisesti löytyi hyvä wikipedia artikkeli aiheesta:

Tämän mukaan öljyn hinta näytteli silloin(kin) suurta roolia romahduksessa:

"Vuoden 1984 lopussa Neuvostoliitolla ei ollut vielä merkittäviä talousongelmia, CIA arvioi että velkaa on suhteellisen vähän ja länsimaisissa pankeissa olevan noin 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Käänne huonompaan päin tapahtui Mihail Gorbatšovin aikakaudella, kun Saudi-Arabia ilmoitti muutoksesta öljypolitiikkaansa 13. syyskuuta 1985 ja öljyn maailmanmarkkinahinta romahti. Tämän jälkeen Neuvostoliiton vaihtoehdot olivat vähissä. Neuvostoliitolla oli kolme vaihtoehtoa: rajoittaa viljan tuontia ulkomailta ja esitellä ruoansääntelykortit, leikata sotateollisesta kompleksista joka muodosti usean kaupungin elinkeinopohjan tai olla kiinnittämättä huomiota ongelmaan."

Aijemmin aprikoimiini asioihin liittyen lisävalaisua:
-Neuvostoliitto oli maailman suurin öljyntuottaja 1980-luvulla ja öljyn maailmanmarkkinahinnan merkittävä lasku 1980-luvulla vaikutti negatiivisesti Neuvostoliiton öljyn vientituloihin.

-Neuvostoliitto käytti noin 15-17 prosenttia bruttokansantuotteesta asevarusteluun ja asevoimien ylläpitoon.

-Afganistanin sota on mainittu, mutta ei ilmeisesti näytellyt kovin keskeistä roolia tässä, sisältyi puolustusbudjettiin. Sen sijaan maatalouden tehottumuus on mainitti merkittävä tekijänä ja NL velkaantui 80-luvun alun useiden huonojen satojen paikkaamiseksi suoritetun ruuan tuonnin seurauksena :unsure:
"Valtion budjetin negatiivisuus johti velkaantumiseen erityisesti 1986-1991. Velkaantumiseen vaikutti se että Neuvostoliitto oli ruoan nettotuoja ja toi viljaa ulkomailta."

Joku enemmän asiaan vihkiytyneempi voisi verrata öljytulojen laskua, puolustusbudjettia ja velkaantumista/ruuan tuotantoa 80-luvun loppu puolisko vs. tämän päivän tilanne:unsure:
 
Tshernobylin "onnettomuus" (itse aiheutettua ryssintää) vei melkoisen siivun tiukilla olevan valtion kassasta. Reaganin visio tähtien sodasta kiihdytti asevarustelukilpaa.
 
Neukkulaan kuului aika monta muutakin kansaa, ja lääniä "puolustettavana" oli enemmän. Neukkulan luhistumisen alkaessa väkilukunsa oli kai noin 290 miljoonaa kaikki neuvostotasavallat mukaan lukien. Nyttemmin ryssiä on onneksi huomattavasti vähemmän, osin ihan luonnollisenkin poistuman kautta. Eli armeijan nimellinen koko ei ole pienentynyt ihan noin dramaattisesti, ainakaan suhteessa väkilukuun.

Kyllä vain, puolusmenojen osuus BKT:stä lienee siis huomattavasti parempi vertailupohja, tuon wiki artikkelin mukaan NL puolustusbudjetti oli 15-17% BKT:stä. Pikainen googletus kertoo että venäjän puhdas puolustus budjetti piti olla -24 vuodelle vain 6% ja -25 vuodelle yli 6%... Mutta kuten alta voidaan lukea ja muitakin uutisia nähty että sodan kuluja piilotetaan muihin menoeriin, oliko jopa valtion lainoihin (edit: velkakirjoihin)...
En löytänyt mitä alla esitetty 41,5 biljoonaa ruplaa tälle vuodelle olisi tarkalleen prosentteina BKT:stä, joku 20-25%?:unsure: Se kuulostaisi jo ihan lupaavalta...


Hallinnon uusimmassa budjettiluonnoksessa esitetään ensi puolustukseen käytettäväksi ensi vuoden aikana 13,5 biljoonaa ruplaa, eli noin 130,4 miljardia euroa. Vuonna 2024 puolustusmenoja varten oli varattu 10,5 biljoonaa ruplaa.

Luku ei kuitenkaan ole koko totuus siitä summasta, jonka Venäjä Ukrainan sotaa varten ensi vuodelle varaa. Puolustukseen käytettävässä summassa ei ole mukana menoja, joita Venäjä kutsuu ”sisäisen turvallisuuteen” ja salaiseksi luokiteltuihin osioihin käyttämiään varoja.

Puolustus- ja turvallisuusmenot muodostavatkin yhdessä ensi vuonna noin 40 prosenttia Venäjän kaikista menoista. Niiden yhteissumma on ensi vuonna yhteensä 41,5 biljoonaa ruplaa, eli noin 400,8 miljardia euroa.


 
Viimeksi muokattu:
Tshernobylin "onnettomuus" (itse aiheutettua ryssintää) vei melkoisen siivun tiukilla olevan valtion kassasta. Reaganin visio tähtien sodasta kiihdytti asevarustelukilpaa.

Yksittäisiä nauloja arkkuun varmasti, mutta ei se kokonaisuus kaiken takana mitä tässä nyt haen.
Tuon wikin artikkelin perusteella kolme kohtaa:
NL
-Öljyn hinnan romahdus
-Maatalouden heikot sadot ja velkaantuminen ruuan tuonnin seurauksena
-Liian iso puolustusbudjetti vuosikaudet (15-17%)

venäjä
-Öljyn hinta on varmasti laskussa pakotteiden/hintakaton seurauksena, vaatisi vihkiytyneempää vertailua 80-lukuun verrattuna
-Maatalouden tuotteita ei ymmärtääkseni juurikaan tuoda, mutta vientiä on jo osittain rajoitettu
-Kaiken järjen mukan puolustusbudjetti jo toteutuu, mutta ei vielä ns. vuosikausia, toki korkea piikki tuon yli lyhelläkin ajalla voi riittää

Voitaisiinko karkeasti sanoa että 2/3 jossain mittakaavassa jo toteutuu:unsure:
Kaikkien kohtienhan ei tarvi välttämättä toteutua vastaavassa mittakaavassa jos joku toinen ampuu reilusti vertailu lukeman yli:unsure::unsure:
 
Neuvostoliitto kaatui paitsi eittämättömään taloudelliseen niin myös moraaliseen konkurssiin. Todellisuuden ja virallisen dogmin välinen kuilu kasvoi liian suureksi jopa vatnikille. Muistan ajat vielä aika hyvin :)
Moraaliseen konkurssiin se ei voinut kaatua, koska ryssällä ei ole minkäänlaista moraalia....
 
Neuvostoliittoa leimasi korruptio ja tehottumuus aivan kuten nykyistä Venäjääkin. Kaikkea on ollut aina paljon joten mitään ei tarvitse käyttää tehokkaasti ja kaikkein vähiten tavaroita tai varoja, jotka ovat valtion omistuksessa. Lisäksi ydinaseet eivät ole halpoja, USA:lla ei ole helppoa ylläpitää nykyistä paljon pienempää ydinaseiden määrää mitä Neuvostoliitto rakensi ja yritti ylläpitää vuosikymmeniä. Myös lukuisat turhat ja megalomaaniset rakennusprojektit söivät valtion rahoituskykyä ja kun hankkeet usein keskeytettiin jossain vaiheessa niin se on sama kuin olisi polttanut ne rahat, itse asiassa se olisi ollut parempi vaihtoehto kun työvoima joka niihin tuhlattiin olisi ollut muussa käytössä.

Britannica avaa vähän noita romahduksen taloudellisia taustoja:

Encyclopedia Britannica

Communism - mosaic hammer and sickle with star on the Pavilion of Ukraine at the All Russia Exhibition Centre (also known as VDNKh) in Moscow. Communist symbol of the former Soviet Union. USSR

Why Did the Soviet Union Collapse?​

Written by

Michael Ray
Fact-checked by

  • The political factor​

    When Mikhail Gorbachev was named general secretary of the Communist Party of the Soviet Union (CPSU) on March 11, 1985, his primary domestic goals were to jump-start the moribund Soviet economy and to streamline the cumbersome government bureaucracy. When his initial attempts at reform failed to yield significant results, he instituted the policies of glasnost (“openness”) and perestroika (“restructuring”). The former was intended to foster dialogue, while the latter introduced quasi free market policies to government-run industries. Rather than sparking a renaissance in Communist thought, glasnost opened the floodgates to criticism of the entire Soviet apparatus. The state lost control of both the media and the public sphere, and democratic reform movements gained steam throughout the Soviet bloc. Perestroika exhibited the worst of the capitalist and communist systems: price controls were lifted in some markets, but existing bureaucratic structures were left in place, meaning that Communist officials were able to push back against those policies that did not benefit them personally. In the end, Gorbachev’s reforms and his abandonment of the Brezhnev Doctrine hastened the demise of the Soviet empire. By the end of 1989 Hungary had dismantled its border fence with Austria, Solidarity had swept into power in Poland, the Baltic states were taking concrete steps toward independence, and the Berlin Wall had been toppled. The Iron Curtain had fallen, and the Soviet Union would not long outlast it.
  • The economic factor​

    By some measures, the Soviet economy was the world’s second largest in 1990, but shortages of consumer goods were routine and hoarding was commonplace. It was estimated that the Soviet black market economy was the equivalent of more than 10 percent of the country’s official GDP. Economic stagnation had hobbled the country for years, and the perestroika reforms only served to exacerbate the problem. Wage hikes were supported by printing money, fueling an inflationary spiral. Mismanagement of fiscal policy made the country vulnerable to external factors, and a sharp drop in the price of oil sent the Soviet economy into a tailspin. Throughout the 1970s and ’80s, the Soviet Union ranked as one of the world’s top producers of energy resources such as oil and natural gas, and exports of those commodities played a vital role in shoring up the world’s largest command economy. When oil plunged from $120 a barrel in 1980 to $24 a barrel in March 1986, this vital lifeline to external capital dried up. The price of oil temporarily spiked in the wake of Iraq’s invasion of Kuwait in August 1990, but by that point the collapse of the Soviet Union was well under way.
  • The military factor​

    It is a widely held belief that Soviet defense spending accelerated dramatically in response to the presidency of Ronald Reagan and proposals such as the Strategic Defense Initiative. In fact, the Soviet military budget had been trending upward since at least the early 1970s, but Western analysts were left with best guesses in regard to hard numbers. Outside estimates of Soviet military spending ranged between 10 and 20 percent of GDP, and, even within the Soviet Union itself, it was difficult to produce an exact accounting because the military budget involved a variety of government ministries, each with its own competing interests. What can be said definitively, however, is that military spending was consistently agnostic of overall economic trends: even when the Soviet economy lagged, the military remained well-funded. In addition, the military took priority when it came to research and development talent. Technological innovators and would-be entrepreneurs who could have helped support Gorbachev’s partial transition to a market economy were instead funneled into defense industries.



Nyt Venäjän tilanne on heikompi. Reuna-alueet puuttuvat, väestö on vanhempaa ja sairasta, 30 vuoden juopottelu jättää jälkensä. Infrastruktuuri on jotakuinkin se sama mikä Neuvostoliiton luhistuessa jäi, mutta kolmekymmentä vuotta kuluneempi eikä pysty mitenkään kilpailemaan ympäröivän maailman kanssa ja täytyy muistaa, että NL kaatuessa kaasua tuli Eurooppaan putkien täydeltä, hiili- ja malmijunia kulki niin paljon kuin kiskot vetivät, mutta nyt ei tule, Kiinaan menee mutta kuljetus maksaa enemmän eikä maapallolta löydy huonompaa maksajaa. Eikä silloin kukaan tehnyt viikoittain useita iskuja Neuvostoliiton teollisuuden ytimeen eli sen polttoaineen jalostukseen ja tuotantolaitoksiin. Myös yliopistot ja koululaitos tuottivat osaavia ihmisiä, nykyisin sinne pääsee kun käy osallistumassa Ukrainan sotaan ja ottaa luodin kinttuunsa tai kuuluu eliitin lapsena sellaiseen ryhmään, jolle avataan kaikki ovet osaamisesta välittämättä.

Neuvostoliitto oli vakaalla pohjalla nykyiseen Venäjään verrattuna.


@Ohjus-tiedustelija
 
Viinaa zenäjällä on juotu aina ja epäilempä että kulutus oli huipussaan neukkulan lopussa ja Jeltsinin kauden alussa. Sitten kulutus näytti laskevan omien havaintojeni mukaan merkittävästikin.

Neukkula tuotti valtavan määrän sotamateriaalia jota ei sitten tarvittu oikeistaan ennen kuin nyt. Täälläkin olleiden tilastojen mukaan pelkästään esim. T34 ja T55 tankkeja tuotettiin luokkaa 100 000, isoja määriä myös myöhempiä ja kalliimpia tankkejakin. Tämän lisäksi tuotettiin kaikenlaista tarpeetonta paskaa aivan laidasta laitaan.

Jeltsinin kaudella turha tuotanto lähes loppui eikä juuri noussut edes putlerin kaudella. Tämä mahdollisti raaka-aineiden viennin ja zenäjän "talousihmeen".
 
Nyt on sitten saavutettu yhtiöiden palkanmaksukyvyn maksimi, mutta inflaatio silti jatkaa kiihtymistään. Sehän vain tarkoittaa, että ryssän on kaivettava sieltä koinsyömästä lompsastaan syvemmältä tai pärjättävä entistäkin vähemmällä. Osa yrityksistä voi menettää tärkeimmät työntekijänsä jollekin toiselle ja ajautua sen myötä konkurssiin kun tuotanto jää tekemättä.


Oli myös tuolla Venäjä-ketjussa, mutta liittyy suoraan taloudelliseen tilanteeseen, joten kuuluu tännekin. Hiilen vienti on vähentynyt niin rajusti, että useita tuottajia on lopettanut toimintansa ja se heijastuu paikallisille niin, että korkealuokkaisempaa hiiltä lämmitykseen ei ole tarjolla entiseen malliin tai ainakin siitä pitäisi maksaa enemmän, jotta tuottajallekin jäisi jotain. Aiemmin toiminta on pyörinyt ulkomaisten asiakkaiden rahavirran varassa ja nyt ei pyöri, jolloin pitäisi löytyä massit paikallisten taskusta vaan kun ei löydy. Lopputuloksena ei lämmitetä ellei valtio tule maksumieheksi tässäkin asiassa, kohta ei olekaan sellaista hanketta tai toimialaa jossa ei valtion subventiota tarvittaisi.

Kertoo talouden tilasta enemmän kuin kymmenen BoFitin vuosiartikkelia.

Rahaa joko on lämmitykseen helmikuussa tai sitä ei ole.

 
Viimeksi muokattu:
En ole kuullut sellaisesta dollarisaarrosta joka olisi kestänyt tuon esittämäsi n. 10v tai muutenkaan ollut esillä tarvittavassa mittakaavassa?
Lähtökohta tälle oli USA:n National Security Decision Directive 75 ja tämän seurauksena syntynyt COCOM. Käytännössä tämän tuloksena Nevostoliitolta estettiin normaali dollaripohjainen kaupankäynti. Vielä 1980 luvun alussa noin ainoa toimiva tapa käydä kansainvälistä kauppaa oli dollari ja ne siirtyi näppärästi vain silloin kun tilit olit USA:ssa. Joko sikäläisessä pankissa tai muun maan pankin USA:laisessa haarakonttorissa. USA kielsi omilta pankeiltaan rahansiirrot Neuvostoliittoon joka käytännössä esti normaalin dollaripohjaisen kaupankäynnin. COCOM sitten hoiti tuohon päälle teknologian vientikiellon.

Suomessa tämä näkyi niin että ainoa tapa käydä kauppaa itään oli biliteraalijärjestelmä. Aikaisempi rinnakkainen valuuttakäuppa pysähtyi täysin.

Joten jokainen rahalaitos sai ihan vapaasti päättää kävikö dollarikauppaa USA:n kanssa vai Neuvostoliiton, yhtäaikaa noita ei voinut käydä.

https://alphahistory.com/coldwar/national-security-decision-directive-75-1983/

Nykyinen ryssälä kyllä osasi historiaansa lukea, eli Neuvostoliiton pakotteita ei koskaan kiristetty vaan mieluummin poistettiin kun USA:ssa oli demokraatit johdossa. Tähänhän se Trumpikin toteamus perustuu, eli demokraatit ei ole oikein koskaan osanneet lyödä jos tarvetta tulee. Reagan oli siis NSDD 75:sen aikaan vallassa, tuo tuli voimaan 1983.
 
Pietarissa on lähtenyt polttoaineen hinnat ilmeisen hyvin laukalle, ei vaikuta kohta Igorin enää laittaa Ladaansa tulille aamuisin kun palkka menee lyhentämättömänä Ladan ruokkimiseen. Kuinkahan hyvin se Laukaansuun isku osuikaan kun kaiketi siellä sitä putkessa tulevaa kondensaattia on jalostettu polttoaineiksi Pietarin alueen tarpeisiin. Tämän perusteella se on osunut hyvin, toisaalta asiaa vahvistaa että Ukraina ei ole yrittänyt uudestaan, joten tietävät mikä siellä on tilanne.

 
Tshernobylin "onnettomuus" (itse aiheutettua ryssintää) vei melkoisen siivun tiukilla olevan valtion kassasta. Reaganin visio tähtien sodasta kiihdytti asevarustelukilpaa.
Reagan koijasi apinaa komeasti Tähtien Sodalla. ryssä lähti peesaamaan ja hassasi älyttömät summat - ei mihinkään.
Kävikö vielä niin, että sama kuvio tehtiin niille toisen kerran "hypersoonisilla"? :unsure: ;)
 
Reagan koijasi apinaa komeasti Tähtien Sodalla. ryssä lähti peesaamaan ja hassasi älyttömät summat - ei mihinkään.
Kävikö vielä niin, että sama kuvio tehtiin niille toisen kerran "hypersoonisilla"? :unsure: ;)
Stealth menee kans samaan sarjaan, miljardeja on poltettu yrittäessä kopioida jotain mitä eivät osaa ja sillä rahalla olisi tehnyt satoja tavallisia 4. sukupolven lentokoneita ja nyt ei ole kumpaakaan. Ei stealthia eikä tavallisia tarpeita vastaavasti.
 
Back
Top