Kyllä tuo Neuvostoliiton siirtomaavalta itä-Euroopassa ja keski-Aasiassakin oli pantu tuottamaan keskusvallalle resursseja. Varsovan liiton maat veljellisesti kustansivat miehitysjoukot muun ohessa.
Mihin NL taloudellinen romahdus sitten perustui?
Tämä on melko relevantti kysymys tällä hetkellä... Vertailemalla tilannetta silloin ja nyt voisi päästä muuhunkin kuin tunnepohjaiseen ryssä järsii kaalia maakuopassa ja romahtaa ihan just kommentointiin.
En ole siis todellakaan asiaan vihkiytynyt, siksi kysynkin

Vertailussa mieleen tulee kolme pääpointtia, aktiivisen armeijan koko, sota/sen kulut ja talous(pakotteet).
-Pika googletuksen perusteella ryssän aktiivinen sotavoima -91 oli 3,6milj. ja nyt -24 1,3milj?
Hampaisiin asti aseitettu sotavoimahan ei tunnetusti tuota mitään, vaan on pelkkä kuluerä, tuossa on liki 3x ero nykyiseen. Lienee ollut tuohon aikaan myös suhteellisesti modernimpi ja kun sitä modernia tavaraa oli tuotettu varastot täyteen myös reserville vuosikymmet, niin kulut lienee olleet vuosikausia tähtitieteellisiä.
-Afganistanin sota oli jo ohi, mutta oli jatkunut ennen romahdusta 10v. mutta oleellisesti pienemmällä porukalla (+100 000) ja tappioilla kuin Ukrainassa nyt

-Talous, silloin ei ollut kaiketi kummoisia talouspakotteita, mutta NL oli enemmän tai vähemmän omatoimisesti suljettu talous. Tämä on itselle eniten vieras alue, miten ryssän energiakauppa vertautuu NL vs. Venäjän aikoina keskenään?