Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heinrich
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ryssien rautatieliikenteen toimivuus oli maan tarpeisiin ja kokoon nähden kohtuullisen hyvin järjestetty ennen tätä sotaa, mutta siitä ei ole enää kuin muisto vain. Miehiä on otettu kymmeniä tuhansia pois ja kaluston huollot on tehty miten kuten, mutta pahinta on kun siellä on päästetty poliittisesti motivoituneet amatöörit tekemään kuljetusten priorisointia. Lopputuloksena on se, että kaikki liikkuu huonommin ja koko systeemin välityskyky on huomattavasti heikompi ja vikaherkempi kuin se sotaa edeltänyt. Väitän, että heidän rautatiekuljetusten volyymi ja nopeus ei tule enää koskaan palautumaan ennalleen, siihen ei tule olemaan rahoitusta eikä henkilöresursseja tarpeeksi. Se mitä saavat haalittua menee välttämättömiin korjauksiin ja ylläpitoon. Kiina ja Venäjän eteläiset naapurit rakentavat vaihtoehtoista reittiä rahtikuljetuksille ja Venäjän oma raaka-ainetuotanto sekä valmistava teollisuus tekee hidasta kuolemaa niin ei tarvitse olla kummoinen ennustaja kun näkee, että kehityksen suunta on vain alaspäin.


Venäjän sisäisissä kuljetuksissa rautatiet ovat vähän kaikki kaikessa. Käyttökelpoisia vesikuljetusten reittejä ei juuri ole. Maantieverkosto taas on huonokuntoinen, maantieliikenne on kaikella tapaa turvatonta ja ylipäätään maantieliikenteen kilpailukyky on pitkän matkan kuljetukssa heikko.

Rataverkon ja junakaluston tekniikka on Venäjällä yksinkertaista ja länsimaalaisesta näkökulmasta paljolti vanhentunutta mutta silti yleensä ok-tasoisesti toimivaa. Tekniikan yksinkertaisuutta ja automatisoinnin puutetta kompensoidaan massiivisella työntekijämäärällä. Pelkästään Venäjän valtionrautateillä RŽD:llä on noin 700.000 työntekijää ja lisäksi on paljon yksityisiä rautatiealan firmoja kuten yksityisiä tavaravaunujen omistajia. Myös muista syistä Venäjän rautatiet työllistävät paljon väkeä, esimerkiksi kaukoliikenteen matkustajajunissa on joka vaunussa oma vaunuemäntä tai -isäntä.

Rautatieliikenteen merkitys Venäjällä on kyllä hyvin sisäistetty sekä armeijan että elinkeinoelämän osalta. Neuvostoaikana SŽD eli silloiset valtionrautatiet oli suorassa armeijan ohjauksessa. Perinteisesti rautateitä on myös Venäjällä pidetty tietynlaisena maan ylpeytenä.
 
Kohteet on loppupeleissä täysin ilmiselvät, minimitavote olis vetää Omskin ja Olhovkan rautatiesillat paskaks Irtysh-joen varrella, maksimi olis noitten lisäks laittaa Novosibirskin, Kamen-na-Obin ja Barnaulin sillat paskaks Ob-joen varrella.

Venäjällä tärkeillä rautatiesilloilla on jatkuva vartiointi joten tuhoaminen ei siitäkään syystä ole helppoa. Isoimpien siltojen tapauksissa vartiokopit ovat siltojen molemmissa päissä. Kuvia vartiokopeista Omskissa, Barnaulissa ja Novosibirskissa: https://maps.app.goo.gl/TCdQwQFj6nbXRA1X7 https://maps.app.goo.gl/inoBAwpeJUEoJKVd6 https://maps.app.goo.gl/57J2L8kwAR6sKKL28 Lisäksi isot sillat sijaitsevat usein kaupunkialueilla missä on muutenkin valvovia silmiä.
 
Viimeksi muokattu:
Satunnainen keskustelu Suomessa asuvan semi-tutun venäläisen kanssa. Hän kertoili että Pietarissa ylempään keskiluokkaan on iskenyt paniikki.

Jos on päässyt kiipeämään hyvään asemaan sopivassa virastossa tai firmassa niin vielä 2024 loppuvuodesta sota ei isommin haitannut elämää. Jos pelasi korttinsa oikein niin sodasta oli jopa hyötyä, mm työvoimapula nosti etuja ja palkkoja. Röyhkeimmät osasivat sumplia hankalia työkavereita/naapureita/yms värväystoimiston kutsuntalistalle. Tuohon "pikkueliittiin" kohdistuneet haitat minimaalisia, esimerkkinä kertoi että (länsi)auton korjaaminen vaatii normaalia enemmän sumplimista.

Mutta nyt 2025 alussa siihen porukkaan on iskenyt akuutti pelko. Jopa heidän piireistä on alkanut ihmisiä katoamaan, huhujen mukaan värvätty sotaan. Siellä on nyt menossa ison mittakaavan tuolileikki, kaikki miettivät selviytymiskeinoja:
- Ulkomaille muutto houkuttaa, mutta omaisuutta on nykyään mahdoton realisoida. Muuton valmistelu vaarallista, saattaa herättää väärien tahojen huomion.
- Paras tapa suojata oma istuin on vasikoida muita. Mutta se vasta vaarallista onkin, muut tietenkin kostavat samalla mitalla.
 
Satunnainen keskustelu Suomessa asuvan semi-tutun venäläisen kanssa. Hän kertoili että Pietarissa ylempään keskiluokkaan on iskenyt paniikki.

Jos on päässyt kiipeämään hyvään asemaan sopivassa virastossa tai firmassa niin vielä 2024 loppuvuodesta sota ei isommin haitannut elämää. Jos pelasi korttinsa oikein niin sodasta oli jopa hyötyä, mm työvoimapula nosti etuja ja palkkoja. Röyhkeimmät osasivat sumplia hankalia työkavereita/naapureita/yms värväystoimiston kutsuntalistalle. Tuohon "pikkueliittiin" kohdistuneet haitat minimaalisia, esimerkkinä kertoi että (länsi)auton korjaaminen vaatii normaalia enemmän sumplimista.

Mutta nyt 2025 alussa siihen porukkaan on iskenyt akuutti pelko. Jopa heidän piireistä on alkanut ihmisiä katoamaan, huhujen mukaan värvätty sotaan. Siellä on nyt menossa ison mittakaavan tuolileikki, kaikki miettivät selviytymiskeinoja:
- Ulkomaille muutto houkuttaa, mutta omaisuutta on nykyään mahdoton realisoida. Muuton valmistelu vaarallista, saattaa herättää väärien tahojen huomion.
- Paras tapa suojata oma istuin on vasikoida muita. Mutta se vasta vaarallista onkin, muut tietenkin kostavat samalla mitalla.

Siellä eletään parhaimpien neuvostoperinteiden mukaisesti. Tulee ihan Pavlik Morozov mieleen.

 
pääministeri Mishustinin mukaan venäläisten reealipalkat nousivat vuodessa 8,7%. Jos luku on edes sinnepäin niin se kertonee kovasta työvoimapulasta joka nostaa palkkoja kestämätöntä vauhtia.

Real incomes of the population increased by 8.4% in a year​


MOSCOW, February 7. /TASS/. Real disposable incomes of the population increased by 8.4% in a year, and real wages by 8.7% for the first 11 months of 2024. These data were cited by Russian Prime Minister Mikhail Mishustin at a meeting with President Vladimir Putin.

"It was very important <…> to ensure, first of all, an increase in the monetary incomes - real ones - of the population. And here we have a result, it is quite high: our real monetary incomes of the population increased by 8.4%, which exceeded the forecast, well, and real wages now, for 11 months, are plus 8.7%," the prime minister said.

"This means that people received more, and here inflation could not reduce the income of the population," Mishustin added.
https://tass.ru/ekonomika/23081947
 
pääministeri Mishustinin mukaan venäläisten reealipalkat nousivat vuodessa 8,7%. Jos luku on edes sinnepäin niin se kertonee kovasta työvoimapulasta joka nostaa palkkoja kestämätöntä vauhtia.

https://tass.ru/ekonomika/23081947
Tämä nyt tulee helposti kun laskee sotilaiden luvatut palkkiot ja palkat mukaan. Tuolla nyt periaatteessa maksetaan miljoonalle ryssälle 10-100x palkkaa kun vertaa normitulotasoon. Vale - emävale - ryssän tilasto.
 
Laajemmat pakotteet ovat neljällä tapaa USA:lle eduksi:

1. Venäjä saa vähemmän tuloja ja joutuu vääjäämättä tilanteeseen, että sota on lopetettava
2. Kiinan pienet yksityiset jalostamot olivat jo ennen tätä viimeistä kierrosta lähes kaatumisen partaalla kannattavuusongelmien vuoksi ja kun venäläisen öljyn tuonti vähenee niin marginaali on useille negatiivinen mikä merkitsee konkursseja Kiinassa
3. USA:n oma tuotantokapasiteetti on sekä öljyn että jalosteiden osalta täysin käytössä ja laajennuksillekin on tilausta
4. USA:n vaikutusvalta Lähi-Idässä nousee kun Venäjän vähenee ja erityisesti kun Venäjä joutuu tilanteeseen, jossa sen talous on muiden OPEC maiden armoilla

 
Venäjän budjetti tälle vuodelle on tehty olettaen Urals öljyn hinta lähes 70 dollariin, mutta nyt ollaan jo 60 dollarin rajapyykillä sekä trendi on alaspäin. Budjetoinnissa tuskin on huomioitu sitä, että kuljetusten hintakin on joiltain osin kaksinkertainen ja riskialtteimmilla reiteillä kolminkertainen viime vuoteen verrattuna. Samalla putken kautta Eurooppaan tuleva kaasu on vähentynyt noin puoleen ja viime vuonna Druzhba putken kautta Eurooppaan tuleva öljyvolyymikin laski 15 %, laskee edelleen tänä vuonna kun Ukraina on iskenyt pumppausasemiin ja Tšekki korvaa öljyn vuoden puoliväliin mennessä.

Pakotteita on tulossa lisää mm. alumiinille ja muille metalleille sekä tuontitullit lannoitteille sekä maataloustuotteille.

Budjetti oli huteralla pohjalla jo valmiiksi, mutta nyt sitä pohjaa ei ole ollenkaan.



USA:ssa lisäksi nousee esiin republikaanien riveistä toiveita, että USA laittaisi Venäjän palladiumin pakotteiden piiriin tai muuten rajoittaisi tuontia, jotta siellä voitaisiin avata omia kaivoksia mm. Montanassa kannattavasti.

How the U.S. and other market economies procure precious metals and critical resources and where those materials are produced intersects directly with President Donald Trump’s trade policies and his geopolitical approaches to Russia and China.
Both those countries have significant natural deposits, including materials essential for manufacturing, technology and defense systems, and have used those resources to sometimes dominant or manipulate global supply chains and commodities markets.
One of those market intersections is in Montana where GOP lawmakers want Trump and Congress ban or restrict Russian imports of palladium.


Lähde on tämä, mutta pitää olla VPN päällä ja alueena jokin muu kuin EU maa päästäkseen lukemaan, useat USAn sivut näköjään jo rajoittavat pääsyä Euroopan tietosuoja-asetuksen vuoksi.

 
Venäjän sisäisissä kuljetuksissa rautatiet ovat vähän kaikki kaikessa. Käyttökelpoisia vesikuljetusten reittejä ei juuri ole. Maantieverkosto taas on huonokuntoinen, maantieliikenne on kaikella tapaa turvatonta ja ylipäätään maantieliikenteen kilpailukyky on pitkän matkan kuljetukssa heikko.

Rataverkon ja junakaluston tekniikka on Venäjällä yksinkertaista ja länsimaalaisesta näkökulmasta paljolti vanhentunutta mutta silti yleensä ok-tasoisesti toimivaa. Tekniikan yksinkertaisuutta ja automatisoinnin puutetta kompensoidaan massiivisella työntekijämäärällä. Pelkästään Venäjän valtionrautateillä RŽD:llä on noin 700.000 työntekijää ja lisäksi on paljon yksityisiä rautatiealan firmoja kuten yksityisiä tavaravaunujen omistajia. Myös muista syistä Venäjän rautatiet työllistävät paljon väkeä, esimerkiksi kaukoliikenteen matkustajajunissa on joka vaunussa oma vaunuemäntä tai -isäntä.

Rautatieliikenteen merkitys Venäjällä on kyllä hyvin sisäistetty sekä armeijan että elinkeinoelämän osalta. Neuvostoaikana SŽD eli silloiset valtionrautatiet oli suorassa armeijan ohjauksessa. Perinteisesti rautateitä on myös Venäjällä pidetty tietynlaisena maan ylpeytenä.

Jep. Zenäjällä on ihan oma yliopistokoulutuksensakin rautatiealalle. Ja ammattikouluista tosiaan korkeakouluihin rautatiealalla. Ja omat rautateihin erikoistuneet poliisivoimat sekä armeijassa rautatie-aselaji... Jos tosiaan onnistuvat kusemaan tuollaisesta panostuksesta huolimatta rautatiensä, niin se on soromnoo koko valtiolle... ;)
 
"Ystävälliset” maat kieltäytyvät investoimasta ryssälään🤣... Ei siinä paljon bunkkerivanhuksen kehoitukset auta, kyllä nyt viimeistään entiset ja nykyiset ystävät kaikkoavat😉

"The Moscow Times kirjoittaa, että "ystävälliset" maat ovat kieltäytyvät investoimasta Venäjälle. Venäjän federaation ulkomaisten investointien määrä laski lokakuussa ennätyksellisen matalalle tasolle viimeisen 15 vuoden aikana.

Lehden mukaan presidentti Vladimir Putin kehotti aiemmin BRICS-maiden sijoittajia sijoittamaan pääomaa Venäjälle. Keskuspankin tilastoissa ei ole kuitenkaan viitteitä lisääntyneestä rahavirrasta. BRICS-maihin kuuluvat Venäjän lisäksi Brasilia, Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka.

Putin on kutsunut Venäjään ylläpidettäviä suhteita strategisiksi. Kiinan viranomaiset ovat kuitenkin kieltäneet paikallisia yrityksiä investoimaan Venäjän öljy- ja kaasusektorille, Power of Siberia 2 -hankkeeseen ja ohjeistaneet autonvalmistajia olemaan rakentamatta tehtaita Venäjälle.

Venäjällä valmistellaan lakiesitystä, joka mahdollistaa Venäjälle jääneiden länsimaisten sijoittajien omaisuuden takavarikoinnin. Yksityisen omaisuuden takavarikointi on vastaus Venäjän keskuspankin lännessä olevien varojen jäädyttämiselle. Lakimuutoksella pyritään laajentamaan takavarikointikäytäntöä kaikkiin maihin, jotka ovat asettaneet pakotteita Venäjää vastaan."

IL 8.2.2025 klo 21.37
Karoliina Simoinen
 
Viimeksi muokattu:
"Ystävälliset” maat kieltäytyvät investoimasta ryssälään🤣...

The Moscow Times kirjoittaa, että "ystävälliset" maat ovat kieltäytyvät investoimasta Venäjälle. Venäjän federaation ulkomaisten investointien määrä laski lokakuussa ennätyksellisen matalalle tasolle viimeisen 15 vuoden aikana.

Lehden mukaan presidentti Vladimir Putin kehotti aiemmin BRICS-maiden sijoittajia sijoittamaan pääomaa Venäjälle. Keskuspankin tilastoissa ei ole kuitenkaan viitteitä lisääntyneestä rahavirrasta. BRICS-maihin kuuluvat Venäjän lisäksi Brasilia, Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka.

Putin on kutsunut Venäjään ylläpidettäviä suhteita strategisiksi. Kiinan viranomaiset ovat kuitenkin kieltäneet paikallisia yrityksiä investoimaan Venäjän öljy- ja kaasusektorille, Power of Siberia 2 -hankkeeseen ja ohjeistaneet autonvalmistajia olemaan rakentamatta tehtaita Venäjälle.

Venäjällä valmistellaan lakiesitystä, joka mahdollistaa Venäjälle jääneiden länsimaisten sijoittajien omaisuuden takavarikoinnin. Yksityisen omaisuuden takavarikointi on vastaus Venäjän keskuspankin lännessä olevien varojen jäädyttämiselle. Lakimuutoksella pyritään laajentamaan takavarikointikäytäntöä kaikkiin maihin, jotka ovat asettaneet pakotteita Venäjää vastaan.

IL 9.2.2025 klo 21.37
Karoliina Simoinen

BRICS -maidenhan piti olla ryssän säyseitä palvelijoita. Ja ryssälän maailman napa. Paremminkin persesilmä.
 
"Ystävälliset” maat kieltäytyvät investoimasta ryssälään🤣... Ei siinä paljon bunkkerivanhuksen kehoitukset auta, kyllä nyt viimeistään entiset ja nykyiset ystävät kaikkoavat😉

"The Moscow Times kirjoittaa, että "ystävälliset" maat ovat kieltäytyvät investoimasta Venäjälle. Venäjän federaation ulkomaisten investointien määrä laski lokakuussa ennätyksellisen matalalle tasolle viimeisen 15 vuoden aikana.

Lehden mukaan presidentti Vladimir Putin kehotti aiemmin BRICS-maiden sijoittajia sijoittamaan pääomaa Venäjälle. Keskuspankin tilastoissa ei ole kuitenkaan viitteitä lisääntyneestä rahavirrasta. BRICS-maihin kuuluvat Venäjän lisäksi Brasilia, Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka.

Putin on kutsunut Venäjään ylläpidettäviä suhteita strategisiksi. Kiinan viranomaiset ovat kuitenkin kieltäneet paikallisia yrityksiä investoimaan Venäjän öljy- ja kaasusektorille, Power of Siberia 2 -hankkeeseen ja ohjeistaneet autonvalmistajia olemaan rakentamatta tehtaita Venäjälle.

Venäjällä valmistellaan lakiesitystä, joka mahdollistaa Venäjälle jääneiden länsimaisten sijoittajien omaisuuden takavarikoinnin. Yksityisen omaisuuden takavarikointi on vastaus Venäjän keskuspankin lännessä olevien varojen jäädyttämiselle. Lakimuutoksella pyritään laajentamaan takavarikointikäytäntöä kaikkiin maihin, jotka ovat asettaneet pakotteita Venäjää vastaan."

IL 8.2.2025 klo 21.37
Karoliina Simoinen
Brics porukoihin on ollut kuitenkin tiettyä imua, sinnehän liittyi viimevuonna Egypti, Etiopia, Iran ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat, jotka ei sitten olleetkaan vain rakkaudesta ryssään liikkeellä.
 
BRICS tuo suoraan tiettyjä kauppasopimuksia voimaan ja tässä viimeaikoina ryssällä on ollut tarve ostella kaikkea kengistä palttoisiin kun noita tuppaa kulumaan käytössä. Tosin rahat alkaa olla ryssällä vähissä niin eipä tuo ostelu nyt taida onnistua.
 
Juolahti muuten sellainenkin mieleen että NL aikanaanhan meni nuri ihan omia aikojaan, ei ollut mitään sotaa käynnissä, ei nykyisen kaltaisia pakotteitakaan. Mitään ulkopuolista tuuppausta ei edes kaivattu.

Onko talouden syöksykierre jo käynnistetty ja vääjäämätön edessä vaikka sota loppuisi huomenna? :unsure:
Toki NL:lla oli huomattavasti nykyistä laajempi paskastanien ym. varsovanliiton satelliittien talous (ja erityisesti niiden alueille ryhmitetty sotavoima kulueränään). Kestääkö Venäjä pienempänä tätä nykyistä tilannetta paremmin kuin NL aikoinaan? :unsure: :unsure:

Eli kumpaan NL lopulta kaatui, omaan kokoonsa vai Afganistanin sotaan?
Ukrainan sotahan on kuitenkin täysin eri mittaluokkaa kuluttavuudeltaan + talouspakotteet... mikä maksaa?:unsure:
 
Juolahti muuten sellainenkin mieleen että NL aikanaanhan meni nuri ihan omia aikojaan, ei ollut mitään sotaa käynnissä, ei nykyisen kaltaisia pakotteitakaan. Mitään ulkopuolista tuuppausta ei edes kaivattu.

Onko talouden syöksykierre jo käynnistetty ja vääjäämätön edessä vaikka sota loppuisi huomenna? :unsure:
Toki NL:lla oli huomattavasti nykyistä laajempi paskastanien ym. varsovanliiton satelliittien talous (ja erityisesti niiden alueille ryhmitetty sotavoima kulueränään). Kestääkö Venäjä pienempänä tätä nykyistä tilannetta paremmin kuin NL aikoinaan? :unsure: :unsure:

Eli kumpaan NL lopulta kaatui, omaan kokoonsa vai Afganistanin sotaan?
Ukrainan sotahan on kuitenkin täysin eri mittaluokkaa kuluttavuudeltaan + talouspakotteet... mikä maksaa?:unsure:
Kyllä tuo Neuvostoliiton siirtomaavalta itä-Euroopassa ja keski-Aasiassakin oli pantu tuottamaan keskusvallalle resursseja. Varsovan liiton maat veljellisesti kustansivat miehitysjoukot muun ohessa.
 
Tää menee vähän ku kaatuvassa firmassa... Nyt ollaa vaiheessa, missä kaikki koitetaan vaihtaa rahaksi oli se järkevää tai ei. Rahaksi vaihdetaan alehintaan niin fossiiliset polttoaineet, kuin pian Irinan fossiilinen sanonko mä mikä. Näin se neukkulankin lopussa meni. Seuraavaksi on tulossa konkurssihuutokauppa, jossa vennään omaisuus jaetaan uudelleen seuraavan klikin kanssa ja taas syntyy uusrikkaita, mutta vatnikki järsii edelleen jäätynyttä kaalia ojan penkalla...
 
Back
Top