Analyysi: Neljä syytä, miksi Venäjän energiasta on vaikea luopua kokonaan
Suomelle Venäjän-piuhojen katkaiseminen on helpompaa kuin monelle muulle maalle. EU-hallitukset ovat eri mieltä Venäjän energiasta luopumisesta, koska kansa voi reagoida arvaamattomasti hintojen nousuun, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.
Poliitikot pelkäävät kansan lähtevän kaduille, jos talous taantuu Venäjän-pakotteiden vuoksi. Suomen Sanna Marin, Ranskan Emmanuel Macron ja Italian Mario Draghi (oik.) ovat valmiita Venäjän energiaboikottiin, Saksan Olaf Scholz (keskellä oikealla) ei ainakaan vielä. Kuva: Yle, AOP, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle
ANNA KARISMO
5.4. 14:45
Vaatimukset Venäjän täydestä eristämisestä ovat lisääntyneet Ukrainassa paljastuneiden aseettomien siviilien
teloitusten jälkeen. EU-maat
valmistelevatkin Venäjän vastaisia lisäpakotteita nyt "kiireellisesti".
Komissio hioo parhaillaan uutta sanktiolistaa, josta jäsenmaiden suurlähettiläät neuvottelevat keskiviikon kokouksessaan. Idealistalla on nykyisten sanktioiden porsaanreikien tukkimista ja olemassa olevien toimien vahvistamista.
Kaikkein "kovin" veto Euroopan mailta olisi kieltää kaasun ja öljyn tuonti Venäjältä. Päätös on vaikea, koska sen seuraukset ovat epävarmat. Todennäköisintä onkin, että EU aloittaa energia-alan sanktiot venäläisestä
kivihiilestä(siirryt toiseen palveluun).
Kokosimme syitä, jotka hillitsevät EU-maita aloittamasta täyttä öljy- ja kaasuboikottia. Jutun lopusta löydät listan jo voimassa olevista pakotteista.
1. Maiden valmistautuminen on eri vaiheissa
EU-maiden Venäjä-riippuvuus vaihtelee. Kaikki Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua ovat
jo lopettaneet venäläisen maakaasun tuonnin. Liettuan presidentti
Gitanas Nausėda kehotti muita maita seuraamaan esimerkkiä.
– Jos me pystymme siihen, myös muut EU-maat pystyvät, Nausėda tviittasi.
Puolakin on vaatinut EU:ta lopettamaan kokonaan energiantuonnin Venäjältä. Ranska tukee venäläisen kivihiilen ja öljyn tuonnin kieltämistä. Italia taas "ei äänestäisi vastaan", jos EU päättäisi myös kaasusaarrosta.
Suomi
valmistelee Venäjän energiasta irtautumista.
Suurin yksittäinen este on talousjätti Saksa, vaikka sen leveän selän takana seisoo monta pienempääkin maata kuten
Itävalta(siirryt toiseen palveluun). Kaikesta Saksan käyttämästä energiasta
15 prosenttia(siirryt toiseen palveluun) tehdään venäläisellä maakaasulla.
Venäjän Saksalle toimittamasta maakaasusta noin puolet menee teollisuuden ja yritysten tarpeisiin. Talousministeri
Robert Habeck sanoi viime viikolla, että Saksan hallitus asettaa kotitaloudet ja sairaalat teollisuuden edelle, jos kaasuputkia suljetaan.
Tämä tarkoittaisi, että osa tehtaista menee kiinni. Teollisuusmaa Saksan johtajille olisi kova paikka ottaa vastuu teollisuuden alasajosta.
Etenkin lääke- ja kemianteollisuus kärsisivät. Sillä taas voisi olla kerrannaisvaikutuksia työttömyyden ja yleisen epävarmuuden lisääntymisen kautta.
Saksalainen BASF operoi yhtä maailman suurimmista kemiantehtaista Ludwigshafenissa. Yhtiön mukaan jo maakaasutoimitusten puolittuminen tehtaille johtaisi tuotannon lopettamiseen. Kuva: AOP
2. Energiaköyhyys lisääntyy
Kaasuriippuvuudesta luovuttaessa päättäjien pitää miettiä, millä mekanismeilla kansalaisten asunnot saadaan pysymään lämpiminä. Kymmenet miljoonat asunnot Keski-Euroopassa lämpiävät kaasulla.
Edessä on kesä, mutta jos nesteytetyn kaasun varastoja ei saada ensi syksyksi täyteen, talvesta voi tulla kylmä ilman varmuusvarastoja.
"Energiaköyhien" kotitalouksien määrä onkin vaarassa kasvaa, kun niitä jo nyt on Euroopassa miljoonia.
– Pitää laskea, vaikuttavatko Venäjän energiasaarron vaikutukset niin, että joillakin kotitalouksilla ei enää ole varaa lämmitykseen, tutkimusprofessori
Paula Kivimaa Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) sanoo.
Vaikutukset olisivat
samankaltaiset kuin ilmastokriisissä siirryttäessä fossiilisista polttoaineista puhtaampaan sähköön. Osa ihmisistä ei pysty tai ei halua maksaa energiasta yhtään nykyistä enempää.
Ukrainalaisten puolesta solidaarisuutta löytyy todennäköisesti enemmän kuin ilmaston puolesta.
– On sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan, ja jotka pitävät Venäjän energiasta luopumista tärkeänä hintojen noususta huolimatta, Kivimaa sanoo.
3. Riittävätkö kaasuvarastot?
Talojen lämmitysjärjestelmiä ei muuteta yhdessä yössä tai edes muutamassa kuukaudessa. Asentajia sen paremmin kuin uutta teknologiaakaan ei riitä lyhyellä varoitusajalla miljooniin rakennuksiin.
Pelkästään Saksassa käy yli 20 miljoonaa kaasukattilaa päivittäin. Niiden korvaamiseen esimerkiksi ilmalämpöpumpuilla kuluu vuosia.
EU aikookin täydentää nesteytetyn maakaasun eli LNG:n varantoja rivakasti lokakuuhun asti, jotta talojen lämmitys turvataan ensi talvena. Näin ei oltaisi yhtä riippuvaisia putkia pitkin tulevasta venäläisestä kaasusta.
Kilpailu LNG-kaasusta nostaa sen hintaa jo nyt. Venäjän kaasuhanojen sulkeminen nostaisi kotitalouksien maksamia hintoja vielä enemmän.
Toisaalta hintojen nousussa on se hyvä puoli, että se ohjaa energiansäästöön ja uusiutuvien tuotantomuotojen käyttöönottoon. Säästötoimilla voidaan tehdä iso osa Venäjän kaasua tarpeettomaksi.
Ranskan keltaliivit ovat olleet kaduilla useina viikonloppuina presidentinvaalien alla, koska kansalaisten ostovoima on heikentynyt hintojen noustessa. "Paratiisi heille, ei retiisiäkään meille", miesten lakanassa luki runsas viikko sitten Marseillessa. Kuva: Gerard Bottino/SOPA Images/Shutterstock/All Over Press
4. Päättäjät pelkäävät seurauksia
Inflaatio laukkaa kovaa jo nyt koronapandemian ja Venäjän hyökkäyksen yhteisvaikutuksesta.
Jos energianhinnat selvästi nousevat, se siirtyy kuluttajahintoihin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi euroalueella jo
yli seitsemään prosenttiin maaliskuussa. Jos ja kun palkat eivät nouse hintojen kanssa samaa vauhtia, kansalaisten ostovoima heikkenee.
Esimerkikiksi Ranskassa ostovoima on äänestäjien suurin huolenaihe huhtikuun presidentinvaaleissa. Äärioikeiston ehdokas
Marine Le Pen on ottanut yhdeksi iskulauseekseen ostovoiman parantamisen, ja hän on nopeasti kirinyt gallupeissa kiinni istuvaa presidenttiä
Emmanuel Macronia.
Tilanne on vaikea poliittisille päättäjille, koska Venäjä-napanuoran katkaisun poliittiset vaikutukset ovat epävarmoja. Tilanne on ristiriitainen, sillä
taloustieteilijät(siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Saksassa kannattavat täyssaartoa, kun taas poliitikot pelkäävät siitä mahdollisesti seuraavaa taantumaa.
Välttääkseen poliittisia levottomuuksia valtiot voisivat tukea kansalaisia esimerkiksi sosiaalitukien tai verotuksen kautta.
Tuulivoimaa tarvitaan Venäjän energian korvaamiseen, mutta senkin hinta nousee nyt nopeasti kovan kysynnän vuoksi. Le Havren satamassa Ranskassa rakennetaan 71 merituulivoimalan perustuksia. Kuva: Patrick Leveque / AOP
Suomessa loivemmat vaikutukset
Suomi on valmis
järeisiinkin pakotteisiin myös energia-alalla. Tämä johtuu osin siitä, että energiaomavaraisuus on lisääntynyt viime vuosina.
Esimerkiksi sähkön osalta merkittäviä riskejä ei enää ole asiantuntijoiden mukaan, koska Olkiluoto 3:n ydinvoimala ja uudet tuulivoimalat kompensoivat Venäjän tuontia. Tarjontaa poistuisi, mikä kyllä nostaisi hintoja meilläkin, mutta pulaa sähköstä ei tulisi lähinnä Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden avulla.
Neste on päättänyt jo hankkiutua irti venäläisestä öljystä, samoin kaupungit kivihiilen käytöstään.
Suomessakin suurinta päänvaivaa aiheuttaa kaasu. Vaikka kodit eivät meillä lämpene kaasulla, teollisuudessa sitä on vaikea korvata. Esimerkiksi monet leipomot joutuvat hankkimaan kaasua uusista lähteistä. Myös kemian-, metsä- ja öljynjalostusteollisuus käyttävät paljon kaasua.
Suomen leipomoiden leivät kypsyvät yleensä kaasu-uuneissa. Maakaasua on korvattu viime vuosina biokaasulla, mutta moni leipomo kärvistelee nyt nopeasti moninkertaistuneiden kaasunhintojen kanssa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Jo voimassa olevia EU-pakotteita:
- Seitsemän venäläisen pankin eristäminen maailmanlaajuisesta Swift-maksuverkostosta. Esimerkiksi kaasu- ja öljykaupalle olennaiset Gazprombank ja Sperbank eivät kuulu listalle.
- Puolustus-, energia-, televiestintä- ja ilmailualojen teknologian vientikielto Venäjälle.
- Venäjän keskuspankin ulkomaanvarantojen jäädyttämien.
- Satojen oligarkkien ja virkamiesten ulkomaisten varojen jäädyttäminen.
- Venäläisten lentojen kieltäminen jäsenmaiden ilmatilassa.
- Venäläismedian toimintakielto EU-maissa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een.
Suomelle Venäjän-piuhojen katkaiseminen on helpompaa kuin monelle muulle maalle. EU-hallitukset ovat eri mieltä Venäjän energiasta luopumisesta, koska kansa voi reagoida arvaamattomasti hintojen nousuun, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.
yle.fi
www.verkkouutiset.fi
demokraatti.fi
www.iltalehti.fi
www.hs.fi
www.is.fi
