Laivue 2020

Onhan tuossa paljon asiaa mitä on osin käsitelty Venäjän merivoimat-ketjussakin. Perusongelmahan siellä on aina ollut (ei pelkästään nyky-Venäjällä) että maahan iskee talouskriisi aina n. 10 vuoden välein. Kun kriisi iskee, niin puolustusmenoja leikataan ja ensimmäisenä pölkylle menee merivoimien kalustohankinnat. On vaikea kehittää isojen, mutkikaiden sota-alusten edellyttämää osaamista ja infrastruktuuria kun vähän väliä rahat menee nolliin. Todennäköisesti siitä syystä siellä ei olla alettu isojen, hävittäjä/lentotukialus-tyylin aluksia valmistamaan, koska on nähty ettei se yksinkertaisesti onnistu.

Niin, rahaa ei riitä kaikkeen vaikka maa käy käytännössä sotataloudella. Kansa näkee nälkää, talous paskana ja rahat käytetään aseisiin:

Russia-Military-Spending1.png



Joku pieni, nopea maihinnousualus olisi luultavasti varsin triviaali valmistettava heille isoinakin sarjoina nopeasti.

Mitä enemmän Venäjän talous sakkaa sen parempi meille, ja mitä enemmän Venäjä käyttää paukkuja kaiken maailman ihme-ydinaseisiin niin sen parempi meille. Kuulostaisi siltä että joku armada pienempiä maihinnousuveneitäkin olisi sellainen "sopiva uhka" mikä on vielä hyvin torjuttavissa.
 
Niin, rahaa ei riitä kaikkeen vaikka maa käy käytännössä sotataloudella. Kansa näkee nälkää, talous paskana ja rahat käytetään aseisiin:

Russia-Military-Spending1.png

Venäjän ongelmat johtuvat jostakin muusta kuin sotilasmenoista. Muutkin valtiot käyttävät bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin tuon nelisen prosenttia tai enemmän ilman mainittavia talousongelmia.

1525355288700.webp

Venäjän todellinen ongelma on asenteissa, korruptiossa.

Mitä enemmän Venäjän talous sakkaa sen parempi meille, ja mitä enemmän Venäjä käyttää paukkuja kaiken maailman ihme-ydinaseisiin niin sen parempi meille. Kuulostaisi siltä että joku armada pienempiä maihinnousuveneitäkin olisi sellainen "sopiva uhka" mikä on vielä hyvin torjuttavissa.

Onko tämä nyt mietitty ihan loppuun asti?

Heikko taloustilanne nostaa usein valtaan erilaisia populisteja ja ääriliikkeitä, jotka ovat valmiimpia harjoittamaan voimapolitiikkaa. Toisaalta hyvä taloustilanne tietysti parantaa mahdollisuuksia rakentaa aseellista suorituskykyä, mutta silloin sitä luultavasti käytetään vastuullisemmin ja pidättyväisemmin.

Voi kysyä, tuntisitteko olonne turvallisemmaksi Yhdysvaltain vai Venäjän naapurissa? Toisen sotilaallinen suorituskyky on ihan eri planeetalta, mutta toinen on huomattavasti alttiimpi käyttämään voimaa naapurimaitaan vastaan.
 
....

Heikko taloustilanne nostaa usein valtaan erilaisia populisteja ja ääriliikkeitä, jotka ovat valmiimpia harjoittamaan voimapolitiikkaa. Toisaalta hyvä taloustilanne tietysti parantaa mahdollisuuksia rakentaa aseellista suorituskykyä, mutta silloin sitä luultavasti käytetään vastuullisemmin ja pidättyväisemmin.

Voi kysyä, tuntisitteko olonne turvallisemmaksi Yhdysvaltain vai Venäjän naapurissa? Toisen sotilaallinen suorituskyky on ihan eri planeetalta, mutta toinen on huomattavasti alttiimpi käyttämään voimaa naapurimaitaan vastaan.

USA on suuri ja mahtava, mutta se on myös demokratia. Koska Venäjällä on viimeksi ollut demokratia? No ei koskaan. Mielestäni suurempi vaikutus "sotaisuuteen" on valtajärjestelmällä. Jos Venäjällä olisi oppositio tai vapaa media, ihmisille ei syötettäisi pelkkää propagandaa vaan media olisi tehnyt selväksi kansalle millä perustein esimerkiksi mentiin Ukrainaan.

Nykyisellään Venäjän kansa on täysin valmis hyökkäämään vaikkapa Suomeen ensi viikolla, jos siis Putin näin haluaisi. Aivopesty lammaslauma tekee niinkuin Putin haluaa.

En todellakaan usko että Venäjä rauhoittuisi jos se olisi rikkaampi. Samalla tavalla Putinin täytyy diktaattorin asemaansa vahvistaakseen käydä sotia, tappaa oppositiopoliitiikkoja sekä journalisteja ja harjoittaa muuta vaarallista toimintaa.
 
Ei maihinnousualuksia nykyään lähetetä enää Zapp Brannigan tyyliin "laittakaa seuraava aalto" vaan torjunta pyritään lamauttamaan tai yllättämään. Reipas tulivalmistelu täsmäpommein ja ohjuksin, tai sitten harmaan vaiheen aikana radiohäirinnän tukemana, vieläpä vaikka Saksan tai amerikan lippu salossa...maailmalta löytyy esimerkkejä miten tällaisia operaatioita on tehty.

Ilmatyynyalus ei ole mikään ufoase tai ihmevekotin vaan aivan tavallinen vesikulkuneuvo joita laivastot ovat rutiininomaisesti käyttäneet vuosikymmeniä ja niitä valmistetaan Venäjällä tälläkin hetkellä joten tämäkin alustyyppi kannattaa ottaa laskelmissa huomioon eikä vain tuijottaa sitä mitä juuri nyt on. Muutenhan sitten sutoonkin on turha valmistautua kun eihän Itämeren laivastolla ole kuin kaksi neuvostoaikaista sukellusvenettä...
Miten vaan. Itse keskittyisin niihin lavetteihin jotka laukovat niitä ohjuksia ja pommeja eli sotilasalusten ja lentokoneiden pudottamiseen/upottamiseen. Ilmatyynyaluksilla ei tee mitään jos niitä suojaavat lavetit kyetään torjumaan ja haastamaan etäältä. Ilmatyynyillä ei lamauteta meripuolustusta yksinään vaan ne kuljettavat joukkoja.

En myöskään usko että koko etelä-rannikko on yhtenä tulimerenä kertaheitolla ja alukset + rannikkoyksiköt niin solmussa että kukaan tai mikään ei toimi.
 
USA on suuri ja mahtava, mutta se on myös demokratia. Koska Venäjällä on viimeksi ollut demokratia? No ei koskaan. Mielestäni suurempi vaikutus "sotaisuuteen" on valtajärjestelmällä. Jos Venäjällä olisi oppositio tai vapaa media, ihmisille ei syötettäisi pelkkää propagandaa vaan media olisi tehnyt selväksi kansalle millä perustein esimerkiksi mentiin Ukrainaan.

Nykyisellään Venäjän kansa on täysin valmis hyökkäämään vaikkapa Suomeen ensi viikolla, jos siis Putin näin haluaisi. Aivopesty lammaslauma tekee niinkuin Putin haluaa.

En todellakaan usko että Venäjä rauhoittuisi jos se olisi rikkaampi. Samalla tavalla Putinin täytyy diktaattorin asemaansa vahvistaakseen käydä sotia, tappaa oppositiopoliitiikkoja ja journalisteja ja harjoittaa muuta "vaarallista" politiikkaa. .muuttuva_vie2 { width: 320px; height: 50px; } @media(min-width: 500px) { .muuttuva_vie2 { width: 468px; height: 60px; } } @media(min-width: 935px) { .muuttuva_vie2 { width: 728px; height: 90px; } } @media(min-width: 1200px) { .muuttuva_vie2 { width: 980px; height: 120px; } }

Onhan Venäjällä oppositio, jopa ihan virallisesti. Duumassa istuu muitakin kuin Yhtenäisen Venäjän edustajia. Samoin presidentinvaaleissa on äänestetty usean ehdokkaan väliltä. Järjestelmässä on toki epädemokraattisia piirteitä. Media on harvojen hallinnassa, oppositio ei saa näkyvyyttä ja istuva presidentti käyttää valtion turvallisuuskoneistoa henkilökohtaisten vihollistensa raivaamiseen.

Tyytymättömyys valtionjohtoon tyypillisesti kasvaa, kun ihmisillä menee taloudellisesti huonosti. Asia näyttää olevan näin myös Venäjällä, 2014-sotaseikkailun kohdalla luottamus valtionjohtoon oli korkeissa lukemissa ja nyt ollaan laskusuhdanteessa. Eli siinä suhteessa taloudellinen kehitys on hyvästä, jos halutaan ehkäistä "pieni voittoisa sota kannatuslukujen nostamiseksi". Tosin Putinin tapauksessa voimaa voidaan käyttää myös muista lähtökohdista, eli en väitä asiaa täysin yksioikoiseksi.

Talouskasvun vaikutukset yhteiskuntaan ovat kuitenkin laajemmat. Juntti kaivosmiäs Siperiasta äänestää Putinia samoin kuin yhteiskunnan kärjen kärki (mikäli vaivautuvat äänestyspaikalle rahvaan joukkoon...). Siihen väliin jää (länsimaisittain kenties kapea) keskiluokka, joka matkailee ulkomailla, käyttää internetiä ja ehtii ajattelemaankin työnteon ja vodkan juomisen välissä. Arvioisin, että hyvä talouskehitys tukee keskiluokan laajenemista, ja se on avain, mikäli Putinin tilalle halutaan jotakin parempaa Putinin kuoltua tai tultua syrjäytetyksi. Muussa tapauksessa on varmaa, että johtoon astuu jälleen kieroin ja lipevin.
 
Niin, rahaa ei riitä kaikkeen vaikka maa käy käytännössä sotataloudella. Kansa näkee nälkää, talous paskana ja rahat käytetään aseisiin:

Russia-Military-Spending1.png
Mistä onnistuit löytämään noin pahasti pielessä olevan käppyrän asteikon?
Vaikka jenkkien billion onkin suomeksi vain miljardi, on tuossa silti ainakin tuhatkertainen militääribudjetti todellisuuteen verrattuna, eli vuonna 2012 90 000 miljoonaa US$ eli 90 miljardia olisi suunnilleen oikeaa suuruusluokkaa.
Väestöä on noin 143 miljoonaa, eli 90 000 miljardia olisi henkeä kohti noin 630 000 US$ militäärille vuodessa. Ei siellä niin rikkaita sentään olla!

Ja tääkin keskustelu on muuten ihan väärässä viestiketjussa!
 
Pitkä matka Pariisin rauhansopimuksesta uuteen laivueeseen.

Miten alivoimainen voi olosuhteissamme pärjätä? Tämä kysymys lienee
raastanut Jouko Pirhosen mieltä hänen laatiessaan diplomityötään vuon-
na 1947. Tilanne oli merivoimien kannalta sysimusta. Laivasto oli riisuttu
käytännössä kaikista hyökkäyksellisistä asejärjestelmistä Pariisin rauhanso-
pimuksen seurauksena, ja merivoimien operaatioalueen katkaisi suurvallan
miehittämä suurtukikohta Porkkalassa. Tulevasta ei ollut varmuutta. Silti oli
yritettävä jotakin: yritettävä ylläpitää vähäisiäkin resursseja ja tutkia tulevaa
parempien aikojen toivossa.

Jouko Pirhosen diplomityö laajentaa vuonna 2012 aloitetun Suomalaisen
sotataidon klassikot sarjan merelle. Näin ollen sarjalle asetettu ensimmäi-
nen välitavoite – julkaista tekstejä kaikista puolustushaaroistamme – on saa-
vutettu. Pirhosen tutkimus sijoittuu aikaan, jolloin diplomitöitä käytettiin
hyödyksi täysipainoisesti. Sotakorkeakoulussa hänen vuosikurssillaan laadit-
tiin kaiken kaikkiaan toistakymmentä diplomityötä, joiden otsikot ja sisältö
liittyvät puolustusjärjestelmän jonkin osa-alueen kehittämiseen. Esimerkiksi
Leevi Välimaa pohti tulevaisuuden sotaa pessimistisen sävyisessä tutkimuk
sessaan. Komentajakapteeni Kullervo Killinen taas arvioi tulevaisuuden
merivoimia ja majuri Leo Ahola ilmavoimien kehittämismahdollisuuksia.

Pirhosen työ pelkistyy lauseeseen ”taktiikka maaston mukaan ja väline olo-
suhteita varten”. Laajennettakoon maasto nykytermein taistelutilaksi ja olo-
suhteet kattakoot myös kyberulottuvuuden. Toimintamalliemme tulee yhä
nivoutua jossain määrin taloudellisesti edullisiin ratkaisuihin ja erityisolo-
suhteidemme hyväksikäyttöön. Materiaali, henkilöstö ja käyttöperiaatteet
luovat yhdessä perustan suorituskyvyllemme.

Diplomityössä on sisällön lisäksi asenteellinen opetus jälkipolville. Huoli-
matta vaikeasta aikakaudesta kirjoituksen sävy on odottavan optimistinen.
Terveellä optimismilla ja innovatiivisuudella on tilauksensa myös tämän päi-
vän puolustusvoimissa. Pää ja ajatukset voivat olla pilvissä, mutta jalkojen
on syytä pysyä maassa.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103111/LSSO_verkkoversio3.pdf?sequence=2
 
Tunnustan tietämättömyyteni, mitä nuo ovat?

Et ole ainoa. Suomalaiset panssarilaivat osallistuivat 30-luvulla laivastokatselmukseen briteissä.

Paikallinen laivastoupseeri totesi, että ei tiennytkään Suomen olevan melkoinen merivalta.

Suomalaiset kovasti ihmettelivät, että mistä on kyse.

Herrasmies totesi, että missään muussa laivastossa majakkalaivoja ei ole aseistettu 10 tuuman tykeillä.
 
Back
Top