Einomies1
Respected Leader
Tämä on laiva, ei auto...
Kerro tuo Wärtsilälle joka rakentaa noita aluksiin...
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tämä on laiva, ei auto...
Puhuttaessa maamme puolustuksesta, ympäristöarvot pitäisi heittää täysin ulos ikkunasta. Jäämerellä. Painon kanssa. Yöllä.
Ympäristönsuojelu on siviilien vastuulla helpossa rauhallisessa arkielämässään. Ei sotilaiden, joiden ainoa tehtävä on pitääkin elämä rauhallisena ja vapaana kansalle siviileissään.
Mitäs hyötyä siitä olisi armeijan kannalta?Pitäisiköhän lyijy korvata jalkaväen aseiden ampumatarvikkeissa volframilla...
Onhan sitä panssariluodeissa (AP) tehtykin, muistaakseni PV:lläkin on volframikeernaisia panssariluoteja. Esim. volframikeernaiset 5,56x45 M995 ja 7,62x51 M993 läpäisevät NIJ IV levytkin vielä useamman sadan metrin matkalta.Pitäisiköhän lyijy korvata jalkaväen aseiden ampumatarvikkeissa volframilla...
Pitää paikkaansaOnhan sitä panssariluodeissa (AP) tehtykin, muistaakseni PV:lläkin on volframikeernaisia panssariluoteja. Esim. volframikeernaiset 5,56x45 M995 ja 7,62x51 M993 läpäisevät NIJ IV levytkin vielä useamman sadan metrin matkalta.
Volframiytimisten ongelmana vain on piipun kuluminen, etenkin kromaamattomien piippujen kohdalla. Lyijykeernaiset FMJ:t muotoutuvat rihloihin siten, että myös lyijykeerna puristuu kasaan rihlojen pureutuessa luodin vaippaan, mutta volframinen keerna ei tee sitä, jolloin rihlat kuluvat selkeästi enemmän, etenkin pehmeämmissä kromaamattomissa piipuissa.
Olen kuullut, että volframikeernaisia patruunoita ampumalla saa RK:n piipun kulumaan merkittävästi (pahimmillaan jopa useita kuntoluokkia) alle 1000 laukauksella.
Kerro tuo Wärtsilälle joka rakentaa noita aluksiin...
Jossei mennä toisen maailmansodan aikaisiin sotalaivoihin, niin sähköistä voimansiirtoahan ei taida olla kuin Zumwaltissa? Ja uusissa Arleigh Burkeissa, mutta niissäkin vain hybridinä.
Mitäs hyötyä siitä olisi armeijan kannalta?
Mihin käsitys LNG:n edullisuudesta perustuu? Mulla on se käsitys, että LNG:llä ajaminen on kalliimpaa tai ainakin yhtä kallista kuin dieselillä ajaminen ja että sen etu on puhtaus, ei halpa hinta.
Mistäköhän syystä Turva kulkee LNG:llä?
Ei se pelkällä LNG:ä kulje vaan voi käyttää dieseliä myös.Mistäköhän syystä Turva kulkee LNG:llä? Voisi luulla, ettei valtion instanssia paljoa kiinnostaisi saastuttamisen määrä.
http://www.aei.org/publication/natu...nd-can-save-commercial-truck-fleets-a-bundle/
Olisiko akustokapsiteetista ja hybridistä hyötyä tulevaisuudessa? Alukset palvelevat pitkään ja käyvät läpi ainakin 1 MLU:n joten 15-20 vuoden päästä C-RAM vaatimukset voivat olla laseria hyödyntäviä. Dronet lisääntyvät koko ajan ja ohjukset on yhä vaikeampia torjua.edit: Tutustun Wärtsilän aineistoon.
edit 2: Saattaapa tuo toimiakin tietyissä alustyypeissä, mm. offshore-laivoissa ja jäänmurtajissa, ajoprofiilista riippuen; Wärtsilä mainitsee mm. DP-operaatioiden vaatiman redundanssin energialähteille.
En kuitenkaan näe erityistä säästöpotentiaalia painokriittisessä sotalaivassa. PTI/PTO alennusvaihteen yhteydessä ei kuitenkaan tarjoa samoja etuja kuin kokonaan sähköinen voimansiirto.
Sähköntarpeen miettiminen voi hyvin olla tärkeää jo nyt. Akustosta tuskin on iloa enää edes MLU:n yhteydessä, vaan niiden käyttöikä lienee sitä lyhyempi. Tila- ja laitevaraus niille voi kyllä olla hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa eli nyt, jopa laiteasennukset akkujen myöhemmin tapahtuvaa käyttöönottamista varten saattaisivat olla ainakin funtsimisen arvoisia.Olisiko akustokapsiteetista ja hybridistä hyötyä tulevaisuudessa? Alukset palvelevat pitkään ja käyvät läpi ainakin 1 MLU:n joten 15-20 vuoden päästä C-RAM vaatimukset voivat olla laseria hyödyntäviä. Dronet lisääntyvät koko ajan ja ohjukset on yhä vaikeampia torjua.
Zumvaltissa huomioitiin rail-gun teknologian vaatimukset sähkön tuoton osalta etukäteen. Pienemmässä mittakaavassa Lv 2020 sähköntarpeen miettiminen tulevaisuudessa olisi tärkeää.
Joo, ei akustot kestä kovinkaan kauan mutta tuo tilavaraus, kaapeloinnit, suojaukset ja osastointi olisi hyvä miettiä jo nyt.Sähköntarpeen miettiminen voi hyvin olla tärkeää jo nyt. Akustosta tuskin on iloa enää edes MLU:n yhteydessä, vaan niiden käyttöikä lienee sitä lyhyempi. Tila- ja laitevaraus niille voi kyllä olla hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa eli nyt, jopa laiteasennukset akkujen myöhemmin tapahtuvaa käyttöönottamista varten saattaisivat olla ainakin funtsimisen arvoisia.
Sähköntarpeen miettiminen voi hyvin olla tärkeää jo nyt. Akustosta tuskin on iloa enää edes MLU:n yhteydessä, vaan niiden käyttöikä lienee sitä lyhyempi. Tila- ja laitevaraus niille voi kyllä olla hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa eli nyt, jopa laiteasennukset akkujen myöhemmin tapahtuvaa käyttöönottamista varten saattaisivat olla ainakin funtsimisen arvoisia.
Mietin vähän, miksi niis pitkiä laivoja? kyllä Haminan luokan on max pituus. Eihän ne edes voi kääntyä(kääntä Suomen rikkinäisessä saaristossa.
Eikö se ole parempi ostaa 6 kpl pienempiä sotalaivoja ?