Laivue 2020

Puhuttaessa maamme puolustuksesta, ympäristöarvot pitäisi heittää täysin ulos ikkunasta. Jäämerellä. Painon kanssa. Yöllä.

Ympäristönsuojelu on siviilien vastuulla helpossa rauhallisessa arkielämässään. Ei sotilaiden, joiden ainoa tehtävä on pitääkin elämä rauhallisena ja vapaana kansalle siviileissään.

Pitäisiköhän lyijy korvata jalkaväen aseiden ampumatarvikkeissa volframilla...
 
Pitäisiköhän lyijy korvata jalkaväen aseiden ampumatarvikkeissa volframilla...
Onhan sitä panssariluodeissa (AP) tehtykin, muistaakseni PV:lläkin on volframikeernaisia panssariluoteja. Esim. volframikeernaiset 5,56x45 M995 ja 7,62x51 M993 läpäisevät NIJ IV levytkin vielä useamman sadan metrin matkalta.

Volframiytimisten ongelmana vain on piipun kuluminen, etenkin kromaamattomien piippujen kohdalla. Lyijykeernaiset FMJ:t muotoutuvat rihloihin siten, että myös lyijykeerna puristuu kasaan rihlojen pureutuessa luodin vaippaan, mutta volframinen keerna ei tee sitä, jolloin rihlat kuluvat selkeästi enemmän, etenkin pehmeämmissä kromaamattomissa piipuissa.
Olen kuullut, että volframikeernaisia patruunoita ampumalla saa RK:n piipun kulumaan merkittävästi (pahimmillaan jopa useita kuntoluokkia) alle 1000 laukauksella.
 
Onhan sitä panssariluodeissa (AP) tehtykin, muistaakseni PV:lläkin on volframikeernaisia panssariluoteja. Esim. volframikeernaiset 5,56x45 M995 ja 7,62x51 M993 läpäisevät NIJ IV levytkin vielä useamman sadan metrin matkalta.

Volframiytimisten ongelmana vain on piipun kuluminen, etenkin kromaamattomien piippujen kohdalla. Lyijykeernaiset FMJ:t muotoutuvat rihloihin siten, että myös lyijykeerna puristuu kasaan rihlojen pureutuessa luodin vaippaan, mutta volframinen keerna ei tee sitä, jolloin rihlat kuluvat selkeästi enemmän, etenkin pehmeämmissä kromaamattomissa piipuissa.
Olen kuullut, että volframikeernaisia patruunoita ampumalla saa RK:n piipun kulumaan merkittävästi (pahimmillaan jopa useita kuntoluokkia) alle 1000 laukauksella.
Pitää paikkaansa
 
:eek:
Kerro tuo Wärtsilälle joka rakentaa noita aluksiin...

edit: Tutustun Wärtsilän aineistoon.

edit 2: Saattaapa tuo toimiakin tietyissä alustyypeissä, mm. offshore-laivoissa ja jäänmurtajissa, ajoprofiilista riippuen; Wärtsilä mainitsee mm. DP-operaatioiden vaatiman redundanssin energialähteille.

En kuitenkaan näe erityistä säästöpotentiaalia painokriittisessä sotalaivassa. PTI/PTO alennusvaihteen yhteydessä ei kuitenkaan tarjoa samoja etuja kuin kokonaan sähköinen voimansiirto.
 
Viimeksi muokattu:
Jossei mennä toisen maailmansodan aikaisiin sotalaivoihin, niin sähköistä voimansiirtoahan ei taida olla kuin Zumwaltissa? Ja uusissa Arleigh Burkeissa, mutta niissäkin vain hybridinä.
 
Jossei mennä toisen maailmansodan aikaisiin sotalaivoihin, niin sähköistä voimansiirtoahan ei taida olla kuin Zumwaltissa? Ja uusissa Arleigh Burkeissa, mutta niissäkin vain hybridinä.

Kaikissa uusissa Brittilaivaston paateissa. QE, Type 45 ja tuleva Type 26. Monta muutakin löytyy. Sähköinen propulsio on varmasti paras vaihtoehto ainakin teknisessä mielessä, käytännössä sitten tulevat kustannukset ja luotettavuus yms tekijät rajoittamaan käyttöönottoa.
 
Mihin käsitys LNG:n edullisuudesta perustuu? Mulla on se käsitys, että LNG:llä ajaminen on kalliimpaa tai ainakin yhtä kallista kuin dieselillä ajaminen ja että sen etu on puhtaus, ei halpa hinta.
 
Mitäs hyötyä siitä olisi armeijan kannalta?

Nii mutqu se ympäristööö!!!! :D

Ihan rehellisestikin sanottuna olisin kyllä enemmän huolissani raskasmetalleista kuin hiilidioksidista ilmakehässä.
 
Miten onnistuu LNG:n täydennys merellä liikkeessä? Suomessakin ollaan kehitelty hommaa siihen suuntaan että polttoaine viedään aluksille.
 
Mistäköhän syystä Turva kulkee LNG:llä? Voisi luulla, ettei valtion instanssia paljoa kiinnostaisi saastuttamisen määrä.

http://www.aei.org/publication/natu...nd-can-save-commercial-truck-fleets-a-bundle/
Ei se pelkällä LNG:ä kulje vaan voi käyttää dieseliä myös.

Aluksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöystävällisiin ja energia-tehokkaisiin ratkaisuihin. Polttoaineena käytetäänkin vähäpäästöistä nesteytettyä maakaasua (LNG) ja dieselöljyä, jolloin laivan omat päästöt jäävät vähäisiksi.
http://www.raja.fi/seuraa_laivan_va...llelasku_stx_finlandin_rauman_telakalla_46183
 
edit: Tutustun Wärtsilän aineistoon.

edit 2: Saattaapa tuo toimiakin tietyissä alustyypeissä, mm. offshore-laivoissa ja jäänmurtajissa, ajoprofiilista riippuen; Wärtsilä mainitsee mm. DP-operaatioiden vaatiman redundanssin energialähteille.

En kuitenkaan näe erityistä säästöpotentiaalia painokriittisessä sotalaivassa. PTI/PTO alennusvaihteen yhteydessä ei kuitenkaan tarjoa samoja etuja kuin kokonaan sähköinen voimansiirto.
Olisiko akustokapsiteetista ja hybridistä hyötyä tulevaisuudessa? Alukset palvelevat pitkään ja käyvät läpi ainakin 1 MLU:n joten 15-20 vuoden päästä C-RAM vaatimukset voivat olla laseria hyödyntäviä. Dronet lisääntyvät koko ajan ja ohjukset on yhä vaikeampia torjua.

Zumvaltissa huomioitiin rail-gun teknologian vaatimukset sähkön tuoton osalta etukäteen. Pienemmässä mittakaavassa Lv 2020 sähköntarpeen miettiminen tulevaisuudessa olisi tärkeää.
 
Olisiko akustokapsiteetista ja hybridistä hyötyä tulevaisuudessa? Alukset palvelevat pitkään ja käyvät läpi ainakin 1 MLU:n joten 15-20 vuoden päästä C-RAM vaatimukset voivat olla laseria hyödyntäviä. Dronet lisääntyvät koko ajan ja ohjukset on yhä vaikeampia torjua.

Zumvaltissa huomioitiin rail-gun teknologian vaatimukset sähkön tuoton osalta etukäteen. Pienemmässä mittakaavassa Lv 2020 sähköntarpeen miettiminen tulevaisuudessa olisi tärkeää.
Sähköntarpeen miettiminen voi hyvin olla tärkeää jo nyt. Akustosta tuskin on iloa enää edes MLU:n yhteydessä, vaan niiden käyttöikä lienee sitä lyhyempi. Tila- ja laitevaraus niille voi kyllä olla hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa eli nyt, jopa laiteasennukset akkujen myöhemmin tapahtuvaa käyttöönottamista varten saattaisivat olla ainakin funtsimisen arvoisia.
 
Sähköntarpeen miettiminen voi hyvin olla tärkeää jo nyt. Akustosta tuskin on iloa enää edes MLU:n yhteydessä, vaan niiden käyttöikä lienee sitä lyhyempi. Tila- ja laitevaraus niille voi kyllä olla hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa eli nyt, jopa laiteasennukset akkujen myöhemmin tapahtuvaa käyttöönottamista varten saattaisivat olla ainakin funtsimisen arvoisia.
Joo, ei akustot kestä kovinkaan kauan mutta tuo tilavaraus, kaapeloinnit, suojaukset ja osastointi olisi hyvä miettiä jo nyt.
 
Sähköntarpeen miettiminen voi hyvin olla tärkeää jo nyt. Akustosta tuskin on iloa enää edes MLU:n yhteydessä, vaan niiden käyttöikä lienee sitä lyhyempi. Tila- ja laitevaraus niille voi kyllä olla hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa eli nyt, jopa laiteasennukset akkujen myöhemmin tapahtuvaa käyttöönottamista varten saattaisivat olla ainakin funtsimisen arvoisia.

Epäilen, ettei merivoimien kannata varautua tilanteeseen, jossa rahaa olisi käytettävissä nykyistä runsaammin. Sellaista tilannetta ei yksinkertaisesti ole näköpiirissä. No, sota voisi luoda tällaisen tilanteen, mutta sitten voidaan romuttaa nykyinen aluskalusto ja tilata 10 Arleigh Burkea tilalle.

Rahaa ei yksinkertaisesti ole tulevaisuudessa enempää kuin nytkään. Mitään talousihmettä ei ole näköpiirissä.

Entäpä sitten puolestaan menot? Sosiaalimenot kasvavat jatkuvasti. Merivoimillakin on muita menoja: Milloin lie Laivue 2020:n (Pohjanmaa-luokka) peruskorjauksen aika, 2030-luvun puolivälissä ja loppupuoliskolla? No, tuolloin on menossa miinalautat ja Hamina-luokka paaliin. Jos seitsemän poistuvan aluksen tilalle on jälleen tarkoitus ostaa useampi uusi alus (esim. 2 taistelualusta ja 2 kuljetusalusta), niin ei siinä paljoa rahaa jää enää Pohjanmaa-luokan peruskorjaukseen.
 
Mietin vähän, miksi niis pitkiä laivoja? kyllä Haminan luokan on max pituus. Eihän ne edes voi kääntyä(kääntä Suomen rikkinäisessä saaristossa.
Eikö se ole parempi ostaa 6 kpl pienempiä sotalaivoja ?
 
Mietin vähän, miksi niis pitkiä laivoja? kyllä Haminan luokan on max pituus. Eihän ne edes voi kääntyä(kääntä Suomen rikkinäisessä saaristossa.
Eikö se ole parempi ostaa 6 kpl pienempiä sotalaivoja ?

Tila on halpaa, teknologia kallista. Teknologian tunkeminen liian pieneen tilaan on superkallista.

Pituus/koko tuo laivoille joitain merenkulkuun liittyviä isoja etuja. Mitä vaikeammat olosuhteet, sen isommat edut.

Koko tuo modulaarisuuden kautta myös laajempia toimintamahdollisuuksia. Henkilöstön määrän suhde suorituskykyyn taitaa myös olla koosta hyötyvä asia.

Koko parantaa myös päivitettävyyttä.

Liikehtimiskykyyn taitaa vaikuttaa propulsiojärjestelmän tyyppi enemmän kuin pituus.

Muistelisin myös että jossain "brittien helikopterit vs. Irakin (?) paatit" -tyyppisessä tilanteessa olisi käynyt aika selväksi se, että enemmän pienempiä paatteja = enemmän ja helpommin upotettavia maaleja.
 
Back
Top