Tuleekohan Rauman telakalle ulkomaisia työntekijöitä hitsaamaan / rakentamaan Laivue2020 -korvetteja?
Jos tulee, niin tarkistetaankohan taustatiedot ennen kuin päästetään hommiin, kyse on kuintenkin PV:n aluksista?
Ja mikäköhän on työnjälki ja laatu verrattuna suomalaisiin ammattilaisiin?
https://yle.fi/uutiset/3-10608075
Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"
Tuhat työtöntä laivanrakentajaa ihmettelee väitteitä Lounais-Suomen telakoiden työvoimapulasta.
Turkulainen
Juha Lehti selailee kännykkäänsä kauppakeskuksen kahvilassa.
Aikaa hänellä nyt on, koska hän on työtön laivanrakentaja.
Työttömäksi hän jäi viime elokuussa Helsingin telakalta. Telakoilla Lehti on ollut töissä 90-luvun puolestavälistä.
Kokemusta ja koulutusta on monesta työtehtävästä reilun 15 vuoden edestä.
– Minä olen kouluttautunut levyseppähitsaajaksi, putkiasentajaksi ja koneasentajaksi.
Tälläkin hetkellä kaikki hitsausluokat ovat voimassa.
45-vuotias moniosaaja-rautakoura on hakenut aktiivisesti uutta työpaikkaa koko viime vuoden ajan.
Hakemuksia hän kertoo lähettäneensä koko Lounais-Suomen alueelle ainakin sata, joista vähintään puolet on osoitettu laivanrakennusteollisuudessa toimiville yrityksille.
– Ei ole tärpännyt. En tiedä, mistä se johtuu. Työvoimapulasta puhutaan, ja silti on varaa pitää ammattimiestä ulkona. Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä.
Telakat valittavat työvoimapulaa
Siinä mielessä Lehden kertomus tuntuu uskomattomalta, että Turun ja Rauman telakat ovat jo pitkään kertoneet kärsivänsä työvoimapulasta.
Meyerin Turun telakan viestintäpäällikön
Tapani Myllyn mukaan osaavaa työvoimaa on nyt Turun alueelta erittäin vaikea löytää.
– Jos puhutaan ihan tuotannollisesta työstä, eli hitsaajista ja levysepistä, niin ei ole kovin helppoa tällä hetkellä löytää sitä väkeä. Kovasti joudumme etsimään.
Raumalla tilanne on telakkayhtiö RMC:n mukaan samanlainen.
Yhtiö allekirjoitti vastikään
120 miljoonan euron toimitussopimuksen matkustaja-autolautasta Merenkurkun liikenteeseen.
Lautan tekijöitä
haalitaan ulkomailta.
Turun telakan osaamisvaatimukset ovat tiukat. Vain harvoilla ja valituilla on ollut telakan tehtäviin suoraan riittävä osaaminen.
Siksi Meyerin telakalla järjestetään valtion tukemaa työvoimapoliittista koulutusta.
– Suurin osa tästä tuotannon henkilökunnasta tulee meidän omien koulutusten kautta.
Niihinkään ei ole saatu niin paljon hakijoita kuin paikkoja on auki.
Tilastoissa tuhat työtöntä laivanrakentajaa
Tilastojen valossa telakkajohtajien väitteet työvoimapulasta tuntuvat jopa erikoiselta.
Satakunnan TE-toimiston koko Lounais-Suomesta keräämien tilastotietojen mukaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on nyt noin tuhat laivanrakentajaa vailla työtä.
Heistä suurin ammattiryhmä on hitsaajat, joita on työttömänä noin 400.
Tilastoihin on otettu mukaan perinteisiä laivanrakennusalan ammattinimikkeitä: sisustuskirvesmiehiä, putkiasentajia, hitsaajia, ohutlevyseppiä, paksulevyseppiä ja laivasähköasentajia
Työtön Juha Lehti:
– Kun katselee ympärilleen, työttömiä metallimiehiä kävelee vastaan. Tuskin täällä mitään työvoimapulaa on oikeasti.
Tässä halutaan koota jonkinlainen työttömien reservi, jonka avulla pidetään palkat alhaalla.
Telakat haalivat alihankkijoidensa kautta työvoimaa runsaasti ulkomailta.
Esimerkiksi Raumalla telakan ympärille on koottu vuokratyöfirmojen himmeli, joka tuo halpatyövoimaa telakoille.
Teollisuusliiton Satakunnan aluepäällikön
Jouni Nurmelan mukaan juuri ulkomainen vuokratyövoima on syynä siihen, että suomalainen työmies ei kelpaa.
– Meillä on isot telakat, joissa hintataso on ajanut siihen, että mielellään otetaan ulkomailta työvoimaa, koska se on edullisempaa. Sitä ei pysty kukaan kiistämään.
Esimerkiksi Rauman 120 miljoonan laivakauppaa Nurmela pitää hämmästyttävän halpana laivan kokoon nähden.
Hän on itse toiminut telakalla eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan eikä muista, että aiemmin olisi pystytty rakentamaan laivoja näin halvalla.
Liitto: Palkkoja poljettu jopa kolmeen euroon tunnilta
Teollisuusliiton mukaan suomalaisen ammattiosaajan palkkataso telakalla on keskimäärin noin 15 euroa tunnilta.
Liiton työntekijät ovat selvittäneet Rauman telakalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettuja palkkoja viimeksi puolitoista vuotta sitten.
Tiedot olivat jo tuolloin huolestuttavia. Teollisuusliiton mukaan palkkoja poljetaan ulkomaisen työvoiman avulla.
Aluepäällikkö Jouni Nurmela sanoo, että alimmillaan ulkomailta tullut työntekijä sai palkkaa vain kolme euroa tunnissa.
Epäkohtiin ei ole kuitenkaan voitu puuttua työntekijöiden vaatimuksesta.
– Syy sille, miksi he eivät itse halua tulla esille ja kieltävät sen meiltäkin, on se, että heidän työnsä loppuvat siihen paikkaan, jos asiaan puututaan.
Liitto haastatteli vuonna 2017 telakalla 46 ulkomaalaista työntekijää.
Tuon selvityksen perusteella Teollisuusliitto arvioi, että joka viidennelle telakan työntekijälle maksettiin alle kahdeksan euron tuntipalkkaa.
– On esimerkkejä ulkomaalaiselle työntekijälle maksetusta kolmesta eurosta, ja katto on 15 eurossa, Nurmela summaa.
RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei ole kuullut aikaisemmin Teollisuusliiton selville saamia palkkatietoja
– Tämäntyyppisestä väitteestä minulla ei ole tietoa. Me lähdemme siitä, että meidän projekteissa noudatetaan Suomessa sovittuja pelisääntöjä.
Heinimaa kuitenkin myöntää, että asiakkaat ovat asettaneet kovat paineet telakan kilpailukyvylle.
Uusista EU-maista on saatavilla suomalaista halvempaa työvoimaa kaikissa ammattiryhmissä.
– Kyse on siitä, miten meidän verkoston toimittajat toimivat. Kyllä heillä varmasti on yhtenä ajurina henkilöstöä rekrytoidessaan kustannuspuoli, Heinimaa arvelee.
Ay-väki kaipaa yhteistyötä
Teollisuusliiton aluepäällikön Jouni Nurmelan mukaan liitto on pyrkinyt aktiivisesti luomaan Rauman telakalle yhteisiä pelisääntöjä.
Liitto on ehdottanut telakka-alueelle yhteistä telakkasopimusta, jossa sovittaisiin muun muassa työehtosopimusten minimipalkkojen noudattamisesta koko telakan alihankintaketjussa.
Toistaiseksi sopimusta ei ole allekirjoitettu.
– Yhteistyö telakan väen ja viranomaisten kanssa olisi syytä alkaa.
Mitä pikemmin, sen parempi. Se on ainut tie, jos me haluamme pitää telakan julkisen kuvan hyvänä.
Simulaattoria niistä väitetysti puuhattiin vuosikausia sitten, mikä lie nykytilanne.
