Laivue 2020

magitsu

Ylipäällikkö
@magitsu propulsio luokituksesta en osaa sanoa, mutta systeemi ei kuitenkaan ole kuin Finnjetissä. Eli vain kaasuturbiini ja sähkömoottorit on mekaanisesti voimansiirtoon (potkureihin) kytkettynä. Hitaassa ajossa ajetaan sähköllä, joka tuotetaan dieseleillä. Dieselit siis tuottavat vain sähköä
CODLAG-diagram.png
Wikin CODLAG-kaavio. En tiedä oliko siellä sitten Finnjet-maininta väärin. https://en.wikipedia.org/wiki/Combined_diesel-electric_and_gas
Sivulla mainitaan myös IEP, jossa molemmat osallistuu sähköntuotantoon propellereita varten.
 

peelo

Ylipäällikkö
Wikin CODLAG-kaavio. En tiedä oliko siellä sitten Finnjet-maininta väärin. https://en.wikipedia.org/wiki/Combined_diesel-electric_and_gas
Sivulla mainitaan myös IEP, jossa molemmat osallistuu sähköntuotantoon propellereita varten.
Nyt en osaa tarkasti sanoa, mutta voisin kyllä väittää että Finnjetissä ei ole mitään sähkömoottoreja vaan kiisselit on suoraan voimansiirrossa kiinni. @Tups taisi olla tässä asiassa todellinen asiantuntija.

Edelleenkään en ole perehtynyt miksi noita kutsutaan, mutta siinä on iso ero onko voimansiirtolinjalla kiinni dieseli vai sähkömoottori.
 

Gradientti

Korpraali
Edesmenneessä Finnjetissähän oli muistaakseni alkujaan kaasuturbiinit, kun kiitolinjaa kerran ajettiin, mutta olivat sitten turhan janoiset suhteessa ölpän kallistuneeseen hintaan. Tilalle asennettiin dieselit ja turbiinit saivat lähteä. Diesel-sähköinen ei voimansiirto tainnut kyllä olla.
 

Museo

Eversti
Nyt en osaa tarkasti sanoa, mutta voisin kyllä väittää että Finnjetissä ei ole mitään sähkömoottoreja vaan kiisselit on suoraan voimansiirrossa kiinni. @Tups taisi olla tässä asiassa todellinen asiantuntija.
Kyllä siinä oli dieselsähkö eikä mitään dieseleitä asennettu kaasuturbiinien tilalle vaan kun Finnjet kävi Amsterdamissa telakalla niin dieselit asennettiin vapaaseen tilaan autokannen sivuun ahteriin kun eivät kuulemma muualle mahtuneet. Satun muistamaan kun tuli kyseisellä paatilla muutaman kerran käytyä Länsi-Saksassa. Oi niitä aikoja.
 
Viimeksi muokattu:

peelo

Ylipäällikkö
Kyllä siinä oli dieselsähkö eikä mitään dieseleitä asennettu kaasuturbiinien tilalle vaan kun Finnjet kävi Amsterdamissa telakalla niin dieselit asennettiin vapaaseen tilaan autokannen sivuun ahteriin kun eivät kuulemma muualle mahtuneet. Satun muistamaan kun tuli kyseisellä paatilla muutaman kerran käytyä Länsi-Saksassa. Oi niitä aikoja.
Okei. Tutustuin asiaan ja näin taisi tosiaan olla että dieselit asennettiin jälkikäteeen ja ne tuottivat siis sähköä sähkömoottoreille, eli kuten @magitsu linkkaamassa kuvassa.



Rakenne olisi varmaan ollut mekaaninen jos se olisi tehty aluksen rakentamisen yhteydessä, vai olisiko tällaiselle ollut jotain estettä?
 

HotShot

Kersantti
Ja minä kun olin varma että niihin tulee pelkät dieselmoottorit säätölapa-potkureilla kuten Braunschweig tai Sigma -luokissa.

Diesel-sähköisellä koneistolla saadaan hyvä taloudellisuus sekä talvi-ajossa ja kapeilla saaristoreiteillä säädettävistä sähkömoottoreista on hyötyä. Nämä sähköiset laivojen pääkoneet kehitettiin alkujaan jäänmurtajiin juuri säädettävyyden ja nopean reagoinnin vuoksi. Suomessa Strömberg oli yksi uranuurtaja joka kehitti diesel-sähkö koneiston jo 20 luvulla jäänmurtajiin, myös panssarilaivoissamme oli sellainen.
 

Gradientti

Korpraali
Joo, wikistä tarkastamalla tuo selviääkin, alkuperäisen kaasuturbiinipohjaisen mekaanisen voimansiirron rinnalle tuli Finnjettiin diesel-sähköinen voimansiirto ja kumpaakin voitiin käyttää (ilmeisesti yhdessä ja erikseen).
 
Viimeksi muokattu:

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
LM2500 ja MT30 taitavat olla aivan liian tehokkaita sopiakseen kuvaan, onko alan tuntijoilla arvauksia turbiinista?
 

Museo

Eversti
Okei. Tutustuin asiaan ja näin taisi tosiaan olla että dieselit asennettiin jälkikäteeen ja ne tuottivat siis sähköä sähkömoottoreille, eli kuten @magitsu linkkaamassa kuvassa.

Rakenne olisi varmaan ollut mekaaninen jos se olisi tehty aluksen rakentamisen yhteydessä, vai olisiko tällaiselle ollut jotain estettä?
No ei varmaan olisi ollut estettä rakentamisen yhteydessä mutta aluksen suunnittelijat ml. Martin Saarikangas sijoittivat autokannen alle C-luokan hyttiosaston ja saunaosaston. Siksi kai piti valita dieselsähkö. Sen jälkeen Finnjetillä hermoiltiin vaihteiden kulumisen kanssa. Jossain vaiheessa lisäsivät vielä ankanpyrstön aluksen perään polttoaineekulutusta vähentämään ja yrittivät käydä telakalla ottamassa pohjaan uudet maalit mahdollisimman usein. Amsterdamiin Finnjet kait päätyi telakalle koska hollantilaisilla oli joku suunnitelma vielä modernisoida ainoa lentotukialuksensa samalla telakalla mm. asentamalla siihen kaasuturbiinit. Siitähän ei sitten tullut mitään. Lähteenä minulla Finnjetin miehistön discossa kuullut tarinat. Niillä siis oli muistaakseni kolmannella kannella keulassa miehistön disko jossa juotiin kaksin käsin miehistön hinnoilla ostettua verovapaata alkoholia työvuorojen välinen aika ja jonne pääsi matkustajakin mukaan jos kysyi kauniisti. Nykykatsannolla puolet diskon väestä olisi pitänyt kärrätä suoraan katkaisuun. Sori tästä vanhojen muistelusta ihan ohi aiheen, muistini näemmä palailee pätkittäin.

Edit: Eivät hollantilaiset mitään omia lentotukialuksia suunniteleet modernisoivansa vaan olivat aikaisemmin remontoineet Brasseihin ja Argenttiinaan myydyt Colossus-luokan lentotukialukset ja kärkkyivät mahdollisesti sieltä suunnalta lisätöitä.
 
Viimeksi muokattu:

Tups

Kapteeni
Nämä sähköiset laivojen pääkoneet kehitettiin alkujaan jäänmurtajiin juuri säädettävyyden ja nopean reagoinnin vuoksi.
Voimalaitos on reagointinopeudessa pullonkaula. Sähkömoottorilla on kuitenkin jäänmurron kannalta edulliset vääntöominaisuudet - ylimomentti estää voimalaitoksen kyykkäämisen.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Kerro nyt miten kategorisoit sitten "puhtaan IR-ohjuksen" ?
Normaalilla älyllä varustettu henkilö ymmärtää, että käytin lisämäärettä "puhdas" erottamaan pelkällä infrapunahakupäällä varustetut ohjukset (esim. Umkhonto) aiemmin käsittelemistäni useita hakupäitä/hakupääteknologioita yhdistelevistä ohjuksista (esim. SM-2MR Block IIIB ja RAM).
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
No, minä olen käynyt niitä Finnjetin dieseleiden turboja korjaamasssa ja laiva kun on muutenkin tuttu, niin voin vaan todeta, että kyllä se toissijainen voimansiirto oli dieselsähköinen. Kovaa ajettiin kaasuturbiineilla ( niitä ei mihinkään poistettu ) ja hiljempaa sitten sähkömoottoreilla, joihin voiman tuotti kaksi autokannen sivussa olevaa Wärtsilä Vasa 32 dieselgeneraattorisettiä.
 

Jukkis

Majuri
Lahjoittaja
ELSO 2.0
No nyt kun tässä on paljastettu laivan teho (n.30MW) ja sen tuottavat koneistot (4x dieselgeneraattori + kaasuturbiini) niin osaisiko palstan laivamoottoreita tunteva osa antaa arvauksia siitä, mitä moottoreita nuo arvot voisivat tarkoittaa? Lienee realistista olettaa, että kaikki generaattorisetit tulevat olemaan samanlaisia, vaikka kaksi niistä asennetaankin melua vaimentavalle alustalle. Kaasuturbiinistakin puhutaan selkeästi yksikössä, joten paria pienempää ei tarvitse miettiä.

Korvetteihin tulee tavallaan kaksinkertainen kuljetuskoneisto. Propulsiotehoa tuotetaan sekä kahden sähkömoottorin että yhden kaasuturbiinin voimin. Kaasuturbiini ja sähkömoottorit on kytketty yhteisen vaihdelaatikon kautta kahdelle potkuriakselille.
Laivan sähköntuotantoon on varattu neljä dieselgeneraattoria, joista kaksi varustetaan kaksinkertaisella värinänvaimennuksella ja melusuojauksella.
Tarkoituksena on, että ajettaessa SuTo-moodissa laiva kulkee äänettömästi ja värinättömästi. Normaalissa siirto- tai partiointiajossa sähkön tuotantoon voidaan käyttää kahta muuta dieselgeneraattoria, ja kun halutaan ajaa suurilla nopeuksilla, herätetään kaasuturbiini avuksi. Tällöin sähkömoottoreita voidaan käyttää generaattoreina tuottamaan sähköä laivan tarpeisiin.
Kahden erilaisen voimanlähteen yhteiskäyttö ei ole mikään uusi keksintö. Merivoimien aluksista sitä käytettiin jo Turunmaa-luokan tykkiveneissä – jotka muuten kansainvälisessä alusluokituksessa luokiteltiin korveteiksi. Niissä dieselmoottorit pyörittivät kahta säätösiipipotkuria ja kaasuturbiini puolestaan pyöritti näiden välissä olevaa omaa kiinteälapaista tunnelipotkuriaan.
Uusissa korveteissa propulsioteho tulee maksimissaan olemaan noin 30 MW, joka tutummin ilmaistuna on 40 800 hevosvoimaa. Koneiston molemmat osat – kaasuturbiini ja dieselmoottorit – käyttävät samanlaista polttoainetta, joten laivoissa ei tarvita kuin yhtä polttoainelaatua.
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/GTS_Finnjet

Finnjet kulki kesäaikana kaasuturbiinien voimalla 30 solmun nopeudella Helsingin ja Travemünden välin 22,5 tunnissa.
Talvella se käytti uusia dieselmoottoreita ja kulki saman välin 18,5 solmun nopeudella 36 tunnissa.
Rahaa kuitenkin säästyi, kun polttoaineenkulutus laski 50 prosenttia kaasuturbiinien osatehokäyttöön verrattuna, ja polttoainekin oli halvempaa.
Itämeren jäät olisivat joka tapauksessa vaatineet nopeuden pienentämistä.

Apukoneistona Finnjetillä oli viisi Wärtsilä V22 -dieselmoottoria, joista kukin kytkettynä 1 700 kilovolttiampeerin sähkögeneraattoriin.
Lisäksi oli yksi hätädieselgeneraattori, jonka teho oli 500 kilovolttiampeeria. Laivan lämmittämiseen oli lisäksi kaksi matalapaineista (0,7–0,8 MPa) höyrykattilaa.


https://yle.fi/uutiset/3-9609853

Mikä tahansa polttoöljy ei Finnjetin tankkiin edes kelvannut. Neste teki laivalle oman polttoaineen. Ja se oli kallista.

Polttoainekulut nousivat jatkuvasti ja asiakkaiden suurin into alkoi laantua. Siljalle Finnjet kävi todella kalliiksi.

Finnjetistä tuli valtaisa rasite, josta piti päästä eroon. Vuonna 2005 laiva jätti Itämeren, eikä ikinä enää palannut.


Finnjetin perinneyhdistyksen kotisivut:

http://www.finnjet.fi/fi/

1549267199164.png
 

Tups

Kapteeni
...niin osaisiko palstan laivamoottoreita tunteva osa antaa arvauksia siitä, mitä moottoreita nuo arvot voisivat tarkoittaa?
Joku nopeakäyntinen Caterpillar tai MTU lienee todennäköisin moottorityyppi.

Mitä taas kaasuturbiiniin tulee, niin itse tulkitsin tuon artikkelin siten, että voimalaitos olisi nimenomaan CODLOG ja kaasuturbiinilla ajettaessa propulsiomoottorit toimivat generaattoreina (PTI/PTO-käyttö). Tällöin kaasuturbiinin teho voisi olla jopa yli 30 MW. Vaikea kyllä kuvitella, että operatiivisessa käytössä uskaltaisivat pudottautua yhden voimanlähteen varaan, vaan rinnalle jäisi käyntiin aina ainakin yksi dieselgeneraattori.

Toisaalta jos tuo kaasuturbiinin teho ajettaisiin enimmältä osin sähköksi, avautuu mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa jokin futuristinen lasertykki... :unsure:
 

HotShot

Kersantti
Jos tuo 30 MW on käytettävissä laivan liikuttamiseen niin se vastaa keskikokoisen fregatin (esim. MEKO 200) moottoritehoa joten voisi olettaa että huippunopeus olisi suurempi mitä ennakkoon on ilmoitettu, 30 solmua pitäisi saavuttaa helposti tuolla teholla.
 

Tups

Kapteeni
Jos tuo 30 MW on käytettävissä laivan liikuttamiseen niin se vastaa keskikokoisen fregatin (esim. MEKO 200) moottoritehoa joten voisi olettaa että huippunopeus olisi suurempi mitä ennakkoon on ilmoitettu, 30 solmua pitäisi saavuttaa helposti tuolla teholla.
Mitenkäs se MEKO pärjää jäissä?
 

HotShot

Kersantti
Mitenkäs se MEKO pärjää jäissä?
Ei varmaan pärjää hyvin mutta luulisi että myös jäävahvisteisen aluksen runko voidaan tehdä sellaiseksi että se ei rajoita paljoakaan maksiminopeutta. Kallis ratkaisu jos tuo 30 MW tarvitaan vain jääolosuhteissa ja siitä ei ole mitään hyötyä sulalla merellä.
 

Jukkis

Majuri
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Joku nopeakäyntinen Caterpillar tai MTU lienee todennäköisin moottorityyppi.

Mitä taas kaasuturbiiniin tulee, niin itse tulkitsin tuon artikkelin siten, että voimalaitos olisi nimenomaan CODLOG ja kaasuturbiinilla ajettaessa propulsiomoottorit toimivat generaattoreina (PTI/PTO-käyttö). Tällöin kaasuturbiinin teho voisi olla jopa yli 30 MW. Vaikea kyllä kuvitella, että operatiivisessa käytössä uskaltaisivat pudottautua yhden voimanlähteen varaan, vaan rinnalle jäisi käyntiin aina ainakin yksi dieselgeneraattori.

Toisaalta jos tuo kaasuturbiinin teho ajettaisiin enimmältä osin sähköksi, avautuu mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa jokin futuristinen lasertykki... :unsure:
Näkyy olevan hyvin tyypillinen ratkaisu uudemmissa alusluokissa tuo 4 x dieselsähköinen + 1 x kaasuturbiini (sähköllä tai mekaanisesti) voimanvälitys. Type 26:n numerot osuisivat lähelle CODLOGina ja F125:n CODLAGina... Olikohan se MTG Marinetechnic ollut mukana F125-projektissa? :unsure:

Tietysti yksi tapa säästää suunnittelukuluissa ja hallita riskejä on ottaa propulsiojärjestelmäksi jokin jo käytössä oleva setti sellaisenaan.
 
Top