HotShot
Luutnantti
Braunschweig-luokan kevyt aseistus johtuu varmaan siitä että ne rakennettiin korvaamaan käytöstä poistuvia ohjusveneitä ja niiltä ei vaadittu mitään sen enempää vaikka koon puolesta olisi ollut mahdollista.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Braunschweig-luokan kevyt aseistus johtuu varmaan siitä että ne rakennettiin korvaamaan käytöstä poistuvia ohjusveneitä ja niiltä ei vaadittu mitään sen enempää vaikka koon puolesta olisi ollut mahdollista.
Ahaa.. sen Mistralien paikalla olevan laukaisimen nähtyäni oletin niitä olevan nykyään kaksi kuten Haminallakin, että komentosillan etupuolella olisi toinen. Hyvä kun korjasit
Sijoituspaikka takana on varmaankin sellainen että sillä katetaan kohtuu hyvin kaikki uhkasuunnat. Haminassa/Hämeenmaassa tulee kansirakenteista ja mastosta katvetta jolloin tarvitaan kaksi
Kustaanmiekka
Kenraali
No näin minäkin kuvittelisin asian olevan. Parempi lentää johonkin ennalta oletettuun pisteeseen kuin kartaa summittain jonnekkin.
Löysin PC:ltäni Maanpuolustuskorkeakoulun tutkielman huhtikuulta 2016:
MERITORJUNTAOHJUKSEN TUTKA- JA INFRAPUNAHAKUPÄÄN SOVELTUVUUS SUOMEN RANNIKON TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN
Tuoltakaan en suoraan vastausta ohjuksen ennakkopisteeseen lentämisestä löytänyt.
IR-ja tutkahakupäistä löytyi tällaista:
IR-hakupää:
Hakupään toiminta voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen.
Ensimmäisessä vaiheessa sen tehtävänä on ilmaista maali. Maalin ilmaisuun riittää yksikin pikseli. Tässä vaiheessa hakupään haasteena on löytää maali kohinan joukosta.
Ohjuksen nopeasta liikkeestä aiheutuva aerodynaaminen lämpeneminen aiheuttaa merkittävän määrän lämpökohinaa hakupään ilmaisimeen.
Toisessa vaiheessa maali otetaan seurantaan ja sitä verrataan mahdollisiin harhamaaleihin sekä harhautus- ja häirintätoimenpiteisiin.
Viimeksi mainituilla on tarkoituksena houkutella ohjus irti maalista tai häiritä hakupään ilmaisimen toimintaa.
Soihduilla harhautetaan ohjusta luomalla maaleja, joiden säteilytaso on oikeaa maalia suurempi.
Hakupää voi tunnistaa soihdun harhamaaliksi sen fyysisen koon ja muodon mukaan.
Se suorittaa korrelaatioseurantaa, jossa soihdun muotoa ja kokoa verrataan aiemmin seuratun maalin muotoon ja kokoon.
Jos muoto ja koko ei täsmää, maali hylätään.
Perinteinen soihtu on kooltaan varsin pieni ja sen säteily kohdistuu pääosin yhden pikselin alueelle hakupäässä.
Heitteen muodostamaa säteilyä voidaan levittää laajemmalle alueelle käyttämällä nopeasti oksidoituvia foliokappaleita, jotka muodostavat nopeasti infrapunaherätettä suurelle alueelle.
Herätteen muoto tosin pitäisi saada vastaamaan alkuperäistä maalia, jotta ohjus voitaisiin houkutella väärään suuntaan.
Hakeutumisen viimeisessä vaiheessa maali on hyvin lähellä, jolloin hakupään ilmaisinmatriisilla ilmaistaan maalista hyvin paljon pikseleitä.
Tässä vaiheessa hakupään tulee tunnistaa maalista haluttu osumakohta ja ohjata ohjus siihen.
Tulevaisuudessa infrapunahakupään rinnalle kehitetään yhdistelmähakupäitä, joissa yhdistetään infrapuna- ja millimetrialueen tutkahakupää.
Tällaisella ratkaisulla pyritään parantamaan infrapuna-alueen hakupäiden joka sään suorituskykyä.
Vesi- ja lumisade vaikuttaa molempien hakupäätyyppien suorituskykyyn heikentävästi, mutta pilvet ja sumu eivät juuri vaimenna millimetrialueella toimivaa tutkaa.
Häirittävyys:
Soihdulla tulee olla riittävä intensiteetti hakupään aallonpituusalueella, jotta se erottuu oikeasta maalista sekä riittävän pitkä paloaika, jotta hakupää ei ehdi uudelleen lukittua oikeaan maaliin.
Kuvantava infrapunahakupää kykenee väistämään soihtujen vaikutusta tietyin rajoituksin.
Porttiseurantaan perustuvalla hakupäällä soihdut suodatetaan pois kuvasta, mikäli niitä havaitaan seurantaportin ulkopuolella.
Korrelaatioseurain suodattaa soihtuja perustuen niiden kokoon ja muotoon.
Soihtuja voidaan erotella maalista tunnistamalla niiden aiheuttama nopea ja voimakas säteilyn intensiteetin kasvu, nopea liike ilmaisimen näkökentässä tai kaksivärihakupäällä vertailemalla kahden eri taajuusalueen ilmaisimen kuvaa keskenään.
Soihduilla toteutettuna kuvantavan hakupään tehokas harhauttaminen edellyttää soihtujen käyttöä siten, että niiden aiheuttama maalin intensiteetin ja koon muutos tapahtuu aivan seurantaportin reunalla. Tällöin hakupää voi erehtyä siirtämään maaliseurannan keskipistettä soihtujen mukaan.
Toinen vaihtoehto on maalin peittäminen kokonaan soihduilla riittävän pitkäksi ajaksi, jolloin hakupää ei enää kykene seuraamaan alkuperäistä maalia.
Tutkaohjuksen häirinnästä (silputtamisesta):
Silpun käytössä merellisessä toimintaympäristössä on kaksi päätapaa.
Silppuja voidaan ennakoivasti ampua kauas aluksesta luoden useita harhamaaleja, jolloin tutkaoperaattorin tai ohjuksen hakupään on vaikea erottaa oikeaa maalia niiden joukosta.
Onnistuakseen tällainen silputus on kuitenkin tehtävä ennen ohjuksen laukaisua tai ennen kuin ohjus ehtii avata hakupäänsä tutkan.
Lisäksi harhamaaleja on ylläpidettävä ampumalla lisää silppua, sillä muuten hyökkääjä voi vain odottaa silpun vaikutuksen loppumista.
Toinen päätapa pyrkii irrottamaan jo lukkiutuneen tutkahakupään pois aluksesta.
Silppupilvi ammutaan muutaman sadan metrin etäisyydelle aluksesta. Alus pyritään peittämään silppupilven taakse.
Ohjus pyritään saamaan seuraamaan silppupilveä ja alus siirretään pilven takaa pois uhkasektorista.
Jälkimmäinen tapa on tehokas lähinnä pienen tutkapoikkipinta-alan omaavilla aluksilla, jotka pystytään kokonaan piilottamaan silppupilven taakse.
Silpun putoamisnopeus on tyypillisesti alle 1 m/s.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Vertailun perusteella eri hakupäätekniikat ovat käytännössä yhtä soveltuvia Suomen rannikon toimintaympäristöön vertailtujen kriteerien perusteella.
Tutkahakupään hieman parempi tulos selittyy vertailun kriteereiden keskinäisellä painotuksella.
Tutkahakupään parempi suorituskyky huonossa säässä ja sään vaikutuksen painottaminen on ratkaisevana tekijä tässä vertailussa, sillä infrapunahakupää arvioitiin paremmaksi kaikilla muilla osa-alueilla. Hyvissä sääolosuhteissa infrapunahakupää on kokonaisuutena selvästi parempi vaihtoehto.
Ohjuksen hakupään häirinnän edellytyksenä on ohjuksen havaitseminen.
Infrapunahakupää on tässä suhteessa etulyöntiasemassa verrattuna tutkahakupäähän passiivisuutensa ansiosta.
Tutkahakupää paljastuu nykyaikaiselle sota-alukselle lähes varmasti aloittaessaan maalin etsinnän.
Tutkahakupää on meritorjuntaohjuksissa yleinen sensori, joten sitä vastaan on kehitetty lukuisia vastatoimia.
Vastaavasti ohjusten valmistajat kehittävät menetelmiä harhautuksen ja häirinnän väistämiseksi. Infrapunahakupäätä vastaan erilaisten häirintämenetelmien kirjo on toistaiseksi pienempi.
Kuuntelin Youtubesta Radio Kipinän Merisodankäynti -Podcastin uudestaan.
Siinä sanottiin, että meidän heitteissä olisi yhtäaikaa sekä eri taajuusalueen silppua, että punaista fosforia joka tuottaa IR-verhon lisäksi myös paksun savuverhon.
Heitteiden ampumisen aikana on tarkoitus siirtyä syrjään sekä samalla tulittaa laivan omasuojatykillä kohti lentävää ohjusta.
Kustaanmiekka
Kenraali
Sitä tässä vaan vielä pähkäilin, että jos laiva ampuu ohjuksen ja laivan väliin noita omasuojaheitteitä, niin että siihen tulee sakea silppu-, IR- ja savupilvi, ja tekee vielä väistöliikkeen.
Niin miten siinä enää pystyy tähtäämään ja ampumaan laivan omasuojatykillä tarkasti?
Ilmeisesti kun ohjus on havaittu, niin tietokone laskee sen ennakkoreitin ja tykki alkaa tämän mukaan paukuttamaan eikä omasuojaverhosta tarvitse sen suhteen enää välittää.
Vai miten se menee? Käsittääkseni jotkut ohjukset kuitenkin tekee ennen osumista vielä joitakin väistöliikkeitä jotenka lähisuojatykillä osuminen on vieläkin vaikeampaa.
Niin miten siinä enää pystyy tähtäämään ja ampumaan laivan omasuojatykillä tarkasti?
Ilmeisesti kun ohjus on havaittu, niin tietokone laskee sen ennakkoreitin ja tykki alkaa tämän mukaan paukuttamaan eikä omasuojaverhosta tarvitse sen suhteen enää välittää.
Vai miten se menee? Käsittääkseni jotkut ohjukset kuitenkin tekee ennen osumista vielä joitakin väistöliikkeitä jotenka lähisuojatykillä osuminen on vieläkin vaikeampaa.
Kun ammut softkill heitteen niin on pakko ottaa myös liikettä ja käyttää pilveä kilpenä sillä verukkeella että ne puikot tulee sieltä pilven läpi etsimään kohdetta ja jos sä olet siinä samalla paikalla niin tulee osuma. Joten jos sulla on omasuojaase, RAM taikka tykki, niin sen pitäisi pystyä suojaamaan etäisyytensä puolesta.
Ihminen ei ehkä pysty reaktioviivensä vuoksi reakoimaan sen pilven läpi tulevaa ohjusta vastaan, mutta koneen uskoisi pystyvän laskemaan ennakkoa sille kohti tulevalle ohjustimelle.
Falangi
Kenraali
Kolme heitintäkin luulisi riittävän. Sillä perusteella että viime vuonna Kanada päätti päivittää MASS-järjestelmänsä niin että Halifax-fregateissa (pituus 134m) on yhteensä kolme heitintä.
Rheinmetall to upgrade decoy systems on Canadian Halifax-class frigates
https://navaltoday.com/2018/06/20/r...y-systems-on-canadian-halifax-class-frigates/
Raveni
Greatest Leader
RAM:n kanssa taitaa onnistua siten, että ensin ammutaan ohjukset ja tämän jälkeen suoja.
BarrelNut
Kenraali
Enää isoimpana jännittävänä on se, että mi(t)kä tutkajärjestelmä(t) Pohjanmaa-luokkaan tulee. Tähänastiset valinnat ovat ainakin omasta mielestäni olleet onnistuneita. Oma veikkaukseni on se että Thalesin tuotteisiin valinta osuu, heillä on aika kovat referenssit osaamisesta täällä vanhalla mantereella...
Leaderwolf
Respected Leader
Eipä olisi iso yllätys. Thales on tosissaan mukana kun heidän sivujaan lukee.
Ihan oman versionsa tuomassa Pohjanmaa luokalle
https://www.thalesgroup.com/en/global/activities/defence/naval-forces/above-water-warfare
https://www.thalesgroup.com/en/thales-s-band-fixed-panel-radar
Kustaanmiekka
Kenraali
Eli Pohjanmaan omasuoja toimisi siis näin:
1) Tutkat / sensorit havaitsee lähestyvän vihollisen MTO:n tai MTO:t
2) Tietokone laukaisee tarvittavan määrän ESSM-ohjuksia torjumaan
3) Tietokone laukoo MASSillä suojaheitteet laivan ja ohjuksen väliin ja käännetään laivan kulkusuuntaa
4) Tietokone ampuu laivan RAMilla ohjusta jos tulee suojaheiteseinämän läpi
5) Jos RAMkaan ei pysäytä, niin sitten toivotaan parasta ja pelätään pahinta
Raveni
Greatest Leader
Ei. Jos ohjus tulee siitä suojaheitteestä läpi ja laiva sattuu olemaan kohdalla niin sitä ei enään kyetä torjumaan. Tarkoitin sitä että jos torjunta ohjuksessa on aktiivinen hakupää niin heti kun torjunta ohjus on lähtenyt voidaan ampua varoiksi suojaheite. Jos ohjus tarvitsee alukselta maalinosoitus niin suojaheite blokkaa myös sen oman maalin osoituksen kohteeseen mikäli ohjus sellaista tarvitsee.
Kustaanmiekka
Kenraali
Eli nyt kun Pohjanmaa Korvetteihin on tulossa puoliaktiiviset ESSM-ohjukset, niin ne tarvitsevat laivan maalinosoitustutkalta valaisua siihen asti kunnes niiden oma tutka lopulta lukkiutuu vihollisen MTO:hon.
Tämän takia suojaheitteitä ei voi ampua kuin vasta sitten kun ESSM joko osuu tai menee ohi MTO:sta. Näinkö?
Missäköhän vaiheessa sitten tuota RAM-tykitystä kannattaa kokeilla?
Vai tekeekö tietokone hyökkäävän MTO-tyypin mukaan analyysin ja valinnan MASS-suojaheitteiden käytön ja RAM-tykityksen välillä jos ESSM ei pysäytäkkään lähestyvää MTO:ta?
Gyllis1
Respected Leader
Block 1:ssä ei ole omaa tutkaa. Block 2:ssa on.
RAM == Rolling Airframe Missile, eli lähitorjunta ohjustin kohteille jotka on 10km sisällä. Se on supersooninen fire-and-forget infrapuna puikko. https://www.raytheon.com/capabilities/products/ram
Leaderwolf
Respected Leader
Mutta Block 2 ei kai vaadi erillistä valaisijaa kuten Cerosta ohjaamaan kohteensa läheisyyteen, vaan esimerkiksi tuollainen Thaleksen Suomi tutka pitäisi riittää yksinään sen kanssa
Cerokset saisivat toimia vanhempien Block 1 ohjusten kanssa maalin valaisijoina, ja päätutka Block 2 lisähankintojen kanssa. Estäisi järjestelmän ylikuormittamista.
Einomies1
Respected Leader
Ymmärtääkö ohjuksen tutkahakupää silppupilven häiriöksi? En tiedä mutta jos hakupäät kykenevät nykyään muodostamaan jonkinlaisen kuvan maaliprofiilista, silppupilveen kätkeytynyttä alusta ei ehkä enää tunnisteta muuksi kuin saareksi tms. Jos taas hakupää ei kykene muodostamaan kuvaa ohjelmoidusta maalista ja vertaamaan sitä ohjelmoituun maalityyppiin (esim. fregatti), voi ohjus kenties löytää saaren tai vaikka muun aluksen, jota vastaan se hyökkää ja maali selviää.
Ir-soihdut taas voivat luoda hakupäälle kuvan että kohde palaa, koska se on liian kuuma ja siksi fiksu ohjus hylkää lukituksen. Sitten se alkaa etsiä uutta maalia. Toisaalta sopivassa kohden laukaistut soihdut, estävät myös NSM:n tyyppisen ohjuksen ATR-toimintoa, joten ohjuksella on vaikea löytää ohjelmoitua maalia epäselvän, kuuman heitteen takaa.
Toisaalta MASS OCR voi laukaista herätteen etäällä aluksesta ja matkia vastaavaa maalia.
The MASS_OCR version features special deception and diversion capabilities. Each launcher is armed with two off-board corner rockets that produce ship-like radar signatures. Programmed for a range of between 35 and 850 metres, the effects they produce last for over 60 seconds.
http://www.navyrecognition.com/inde...heinmetall-s-mass-ship-protection-system.html
Millä RAMilla ajattelit ampua kun niitä ei ole siihen näillä näkymin tulossa? Siitähän oli juuri puhe.
Havainnekuvien perusteella saa odottaa korkeintaan tykkipohjaista CIWSiä. RAM on puolestaan ohjuspohjainen CIWS.
Epäilen erityisesti tykin kykyä tuoda lisäarvoa yliäänenopeuksellisten kohteiden torjuntaan. ESSM on kyllä niitä varten suunniteltu, mutta kerroksittaisuus tarvitaan sitä varten kun ei se eka toimenpide saa millään kaikkea torjuttua.
Kyllä 300 miljoonan (tai 400 rehdimpi luku) lotjaa pitää aika isolla rahalla olla valmis suojaamaan vaikka se yksi RAM-puikko näyttäisi kalliilta verrattuna lippaalliseen AHEADia. Toisaalta jos PVLOGL tietäjät tietää tehon olevan lähellä toisiaan (mikä vaikea uskoa useimpien vaihtaessa Phalanxeja ym. RAMiin) niin toki valitkaa halvempi.
Viimeksi muokattu:
Raveni
Greatest Leader
Niissä ei ole omaa tutkaa. Ne vaativat valaisun osumaan saakka. RAM on käsittääkseni ihan viimeisiä keinoja. CIVS:n kantama oli joku parin kilometrin luokkaa mutta on katsottu, että laivan kannalta torjuntaan jää kovin vähän aikaa ja se tapahtuu turhan lähellä alusta. Tilalle on laitettu SeaRam järjestelmiä joilla päästään käsittääkseni joihinkin kilometreihin.
