Laivue 2020

Mekaanisesti kääntyilevä tötterö ei ole yhtä vakuuttava über-ilmatorjuntaristeilijä-wannabe-varustus, kuin neljään ilmansuuntaan olevat kiinteät aktiivisesti elektronisesti keilaavat tasopaneelit.

Mutta, kuten Huhta totesi, niin kai silläkin pärjätään, jos merivoimat niin arvioi.

Ja voihan niitä ceroksia tulla vaikka parikin kappaletta per alus. Se auttaisi jo merkittävästi.

Kuvissa Ceros on ollut sekä keulassa että perällä. Ja 10kpl vapautuu poistuvilta aluksilta.
 
Kuvissa Ceros on ollut sekä keulassa että perällä. Ja 10kpl vapautuu poistuvilta aluksilta.

No, jos näin on, niin sitten aika selvä peli, ottaen huomioon jo tähän mennessä hyödynnetyt kierrätyshankinnat :D

Jos taistelunjohto on Saabilta ja tulenjohto on Saabilta, niin voipi olla että valvontatutka tulee sitten myös sieltä..
 
No, jos näin on, niin sitten aika selvä peli, ottaen huomioon jo tähän mennessä hyödynnetyt kierrätyshankinnat :D

Jos taistelunjohto on Saabilta ja tulenjohto on Saabilta, niin voipi olla että valvontatutka tulee sitten myös sieltä..

Eikö tuo ole ihan virallisestikin ilmoitettu että tulenjohtoseuraimet kierrätetään?
 
Ekofregatti (virh) vai kiertotalouskorvetti (pettää aina)?

Unelmajolla (dum), Vaasan laaja päivystäjä (ärräp)?

Airut kohti ammattiarmeijaa (wuss)?

Ceros isältä pojalle. Oli jo Laivue 2000:n valinta. Tosin niin se vain Kanadassakin päivitettiin Halifax-fregatteihin. Senhän teki LM Canada, joten tällaista hanketta on ollut hyvä meidänkin kilpailuttaa Saabin ja LM:n välillä.
 
Viimeksi muokattu:
No, jos näin on, niin sitten aika selvä peli, ottaen huomioon jo tähän mennessä hyödynnetyt kierrätyshankinnat :D

Jos taistelunjohto on Saabilta ja tulenjohto on Saabilta, niin voipi olla että valvontatutka tulee sitten myös sieltä..

Ei nyt vielä heitetä kirvestä kaivoon. :)

LM Canada laittoi sekaisin Saabia ja Thalesia Halifax-luokkaa päivitettäessä, ja Saabin taistelunjohtojärjestelmään yhdisteltiin ANZAC-luokan päivityksessä laaja valikoiman eri valmistajien tuotteita. Lisäksi LV2020-hankkeessa realistisia taistelujärjestelmän toimittajia on/oli paljon, mikä varmistaa kilpailun - ihan eri asia kuin jos haettaisiin saumattomasti Yhdysvaltain kansallisen ohjuspuolustusjärjestelmän kanssa integroituvaa taistelujärjestelmää (jolloin hankinta olisi sole-source).
 
Ei nyt vielä heitetä kirvestä kaivoon. :)

LM Canada laittoi sekaisin Saabia ja Thalesia Halifax-luokkaa päivitettäessä, ja Saabin taistelunjohtojärjestelmään yhdisteltiin ANZAC-luokan päivityksessä laaja valikoiman eri valmistajien tuotteita. Lisäksi LV2020-hankkeessa realistisia taistelujärjestelmän toimittajia on/oli paljon, mikä varmistaa kilpailun - ihan eri asia kuin jos haettaisiin saumattomasti Yhdysvaltain kansallisen ohjuspuolustusjärjestelmän kanssa integroituvaa taistelujärjestelmää (jolloin hankinta olisi sole-source).

En ehkä ihan ymmärtänyt viestiä? Mutta taistelujärjestelmäksi on käytännössä jo valittu Saab.

Toki, voi se yleistutka periaatteessa tulla jostain muualtakin. Teknisesti varmasti mahdollista.

Mutta silti Saabilta haiskahtaa, jos Cerokset tulee myös kokonaisuuteen.
 
En ehkä ihan ymmärtänyt viestiä? Mutta taistelujärjestelmäksi on käytännössä jo valittu Saab.

Toki, voi se yleistutka periaatteessa tulla jostain muualtakin. Teknisesti varmasti mahdollista.

Mutta silti Saabilta haiskahtaa, jos Cerokset tulee myös kokonaisuuteen.

Tarkoitin, että pakkomyyntiä ("me laitetaan tarjoukseen Sea Giraffe 4A FF - ottakaa tai jättäkää") tuskin esiintyy, vaan Saab on todennäköisesti kuunnellut Suomen tarpeita ja toiveita herkällä korvalla. Ihan samoin kuin autokaupassa saa tiukemman ja räätälöidymmän tarjouksen, jos kertoo hakeneensa tarjoukset myös parilta kilpailijalta. Mutta jos laukoo heti ovelta haluavansa Audi Q7:n ja ettei edes harkitse muita vaihtoehtoja, niin myyjällä on paljon enemmän vipuvartta pakkomyydä kaikki lisävarusteet, kolmet renkaat, viiden vuoden huolenpitosopimus ja wunderbaum.
 
Tarkoitin, että pakkomyyntiä ("me laitetaan tarjoukseen Sea Giraffe 4A FF - ottakaa tai jättäkää") tuskin esiintyy, vaan Saab on todennäköisesti kuunnellut Suomen tarpeita ja toiveita herkällä korvalla. Ihan samoin kuin autokaupassa saa tiukemman ja räätälöidymmän tarjouksen, jos kertoo hakeneensa tarjoukset myös parilta kilpailijalta. Mutta jos laukoo heti ovelta haluavansa Audi Q7:n ja ettei edes harkitse muita vaihtoehtoja, niin myyjällä on paljon enemmän vipuvartta pakkomyydä kaikki lisävarusteet, kolmet renkaat, viiden vuoden huolenpitosopimus ja wunderbaum.

Jos Saab olisi tehnyt noin, niin sitä olisi tuskin valittu taistelujärjestelmätoimittajaksi.

Mutta kyllä Saab toisaalta osaa aika hyvin arvioida ja laskea asioita.

Todennäköisesti Saab pystyy integroimaan oman tutkansa edullisemmin kuin jonkin muun. Se näkyy sitten alhaisemmassa hinnassa / paremmassa katteessa.
 
Jos Saab olisi tehnyt noin, niin sitä olisi tuskin valittu taistelujärjestelmätoimittajaksi.

Mutta kyllä Saab toisaalta osaa aika hyvin arvioida ja laskea asioita.

Todennäköisesti Saab pystyy integroimaan oman tutkansa edullisemmin kuin jonkin muun. Se näkyy sitten alhaisemmassa hinnassa / paremmassa katteessa.

Juuri näin, ja jos aluksiin tulee Saabin tutka, niin todennäköisesti PV on todennut sen olevan paras valinta käytettävissä olevalla rahamäärällä. Siksi en oikein ymmärrä, miksi se vaikuttaa olevan sinulle jonkinasteinen pettymys. Kai se on ollut jo pitkään selvää, että parhaimpiin/kalleimpiin ei ole varaa?
 
Juuri näin, ja jos aluksiin tulee Saabin tutka, niin todennäköisesti PV on todennut sen olevan paras valinta käytettävissä olevalla rahamäärällä. Siksi en oikein ymmärrä, miksi se vaikuttaa olevan sinulle jonkinasteinen pettymys. Kai se on ollut jo pitkään selvää, että parhaimpiin/kalleimpiin ei ole varaa?

Sodankäynnissä on oleellista tunnistaa vastustajan puolella kohteet, jotka poistamalla voidaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Käytännössä nämä ovat yleensä harvalukuisia pullonkaularesursseja, tai sitten esim. yleisesti sähköverkkoon, logistiikkaan tai johtamisjärjestelmiin liittyviä.

Panssarilaivat olivat toisessa palossa malliesimerkki assetista, joka muodosti vastustajalle merkittävän uhan, mutta oli erittäin harvalukuinen. Erityisesti, kun toinen kahdesta vielä ajoi miinaan ja upposi.

Sama tilanne oli Saksan Tirpitzin kanssa. Britit käyttivät merkittävästi resursseja sen seurantaan, paikallistamiseen ja lopulta onnistuneeseen eliminointiin.

Niinpä, kun vuonna 1944 venäläiset luulivat paikallistaneensa Väinämöisen Kotkan satamassa, käynnistivät he massiivisen, Neuvostoliiton suurimman yhtä kohdetta vastaan kohdistetun ilmahyökkäyksen. Kohteena oli kuitenkin saksalainen ilmatorjuntaristeilijä Niobe, joka hyökkäyksessä upotettiin.

Neljä Pohjanmaa-luokan alusta ovat erittäin harvalukuinen strateginen maalijoukko, joka varmasti nousee hyvin korkealle Venäjän maalituslistalla. Jos jokin alus havaitaan, niin sitä vastaan kohdistetaan todennäköisesti mahdollisuuksien mukaan massiivinen hyökkäys sen sijaan, että roiskaistaisiin vain pari ohjusta menemään "katsotaan miten käy"-periaatteella.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli varustautunut tuhoamaan USA:n lentotukialusosastoja. Resurssit ovat onneksi huvenneet, mutta silti Pohjanmaa-luokan aluksille tulisi saada maailmanluokan torjuntakyky (jenkkien ilmatorjuntaohjusristeilijään verrattava). Koska vastustaja on edelleen valitettavasti maailman kärkiluokkaa.
 
Kuvissa Ceros on ollut sekä keulassa että perällä. Ja 10kpl vapautuu poistuvilta aluksilta.
No, jos näin on, niin sitten aika selvä peli, ottaen huomioon jo tähän mennessä hyödynnetyt kierrätyshankinnat :D
Jos luitte linkkaamani sivun Saabilta Huhdalle, niin siitä käy ilmi että ESSM vaatii CEROS CWI-version tulenosoitukseen ja sitä ei löydy meiltä. En siis näe realistisena että Ceroksella hoidetaan ESSM maalinosoitus. Ceros hoitaa todennäköisesti samaa hommaa kuin hoiti Haminoilla eli se on stealth-versio, joka on naitettu 57mm tykin maalinosoittimeksi. Selvintä ja järkevintä on uskoa että sen rooli ei muutu vaikka alus muuttuu, koska ohjelmistot ja integraatio on tehty jo aikaisemmin.

Perusversio tykille on helpompi naittaa myös perätykille(jos sellainen tulisi) kuin uusille ohjuksille. Luulen että jonkinlainen perätykki tarvitaan 360 asteen lähisuojaan kohtalaisen kokoisella aluksella. Kyseessä on kuitenkin monitoimialus, jonka täytyy pystyä puolustamaan itseään ja muita aluksia saattueissa avomerellä ilmahyökkäyksiltä.
Jos taistelunjohto on Saabilta ja tulenjohto on Saabilta, niin voipi olla että valvontatutka tulee sitten myös sieltä..
Ei se ole mikään tae että tutka ja tst-järjestelmä tulevat samalta toimittajalta. Haminoihin synkattiin 9LV ja se pelittää vanhan 3D-tutkan kanssa. Samanlailla tilaaja päättää itse mitkä osat valitsee ja tst-järjestelmät mukautuvat nykyään siihen. Kun katselee maailmalla tehtyjä aluskauppoja, homma menee joustavasti kuin karkkikaupassa: tilaaja tilaa ja osat integroidaan. Lännessä ainakaan se ei ole ongelmana.

Tutka ja sensorit ovat Laivue 2020 tärkeimmät osat asejärjestelmien kanssa rungon lisäksi. Häiveeseen ei kannata panostaa samanlailla kuin hyviin sensoreihin, jotka tuottavat tilannekuvaa koko pv:n verkkoon. Toivon että valinnassa ei säästellä, vaan vaiheohjattu AESA tulisi aluksiin. Mieluiten Thalesilta, jolla on Saabia pidempi kokemus suurehkojen alusten sensoreissa.
 
Jos luitte linkkaamani sivun Saabilta Huhdalle, niin siitä käy ilmi että ESSM vaatii CEROS CWI-version tulenosoitukseen ja sitä ei löydy meiltä. En siis näe realistisena että Ceroksella hoidetaan ESSM maalinosoitus. Ceros hoitaa todennäköisesti samaa hommaa kuin hoiti Haminoilla eli se on stealth-versio, joka on naitettu 57mm tykin maalinosoittimeksi. Selvintä ja järkevintä on uskoa että sen rooli ei muutu vaikka alus muuttuu, koska ohjelmistot ja integraatio on tehty jo aikaisemmin.

Perusversio tykille on helpompi naittaa myös perätykille(jos sellainen tulisi) kuin uusille ohjuksille. Luulen että jonkinlainen perätykki tarvitaan 360 asteen lähisuojaan kohtalaisen kokoisella aluksella. Kyseessä on kuitenkin monitoimialus, jonka täytyy pystyä puolustamaan itseään ja muita aluksia saattueissa avomerellä ilmahyökkäyksiltä.

Ei se ole mikään tae että tutka ja tst-järjestelmä tulevat samalta toimittajalta. Haminoihin synkattiin 9LV ja se pelittää vanhan 3D-tutkan kanssa. Samanlailla tilaaja päättää itse mitkä osat valitsee ja tst-järjestelmät mukautuvat nykyään siihen. Kun katselee maailmalla tehtyjä aluskauppoja, homma menee joustavasti kuin karkkikaupassa: tilaaja tilaa ja osat integroidaan. Lännessä ainakaan se ei ole ongelmana.

Tutka ja sensorit ovat Laivue 2020 tärkeimmät osat asejärjestelmien kanssa rungon lisäksi. Häiveeseen ei kannata panostaa samanlailla kuin hyviin sensoreihin, jotka tuottavat tilannekuvaa koko pv:n verkkoon. Toivon että valinnassa ei säästellä, vaan vaiheohjattu AESA tulisi aluksiin. Mieluiten Thalesilta, jolla on Saabia pidempi kokemus suurehkojen alusten sensoreissa.

Ihan teoriassa: onnistuuko vanhan päivitys CWI-versioksi?

Jotenkin ne vanhat varmasti hyödynnetään kun niitä aikanaan peräti 10kpl nurkissa vapaana pyörii.
 
Tässä juttua aikaisempaan viestiini liittyen Thalesin yhteydestä Laivue 2020:n

To counter the future’s complex threat scenarios, the fixed panel S-band radar is adaptable and extendable, ensuring that it remains operationally relevant through life. This enables the Finnish Navy to field highly capable and highly survivable SQUADRON 2020 missile corvettes at an internationally competitive cost; providing credible sea power far into the 21st Century.

The four-face S-band radar will act as one single integrated reconfigurable radar system, sharing the same, integrated radar suite processing. The suite has four staring radar faces, one in each quadrant, all supporting dual-axis multi-beam operation (supporting search, multi-target track, classification and missile guidance capabilities).
An inherent long time-on-target and multi-mode radar performance, the Thales fixed panel S-band radar suite will match the complicated post-2025 operational environment. Integrated with STIR 1.2 EO mk 2 dual-band (X/Ka-band) fire control radars , it supports ESSM Block 2 firepower against saturation attacks.

The fixed panel S-band radar is fully scalable and reconfigurable, both in hardware and software, supporting periodic functionality upgrades through-life. In what can be called AESA 2.0, it introduces the very latest in transmission and receive technology with fully digital radar front-ends, based on high bandwidth receivers that deliver digital video on element level for digital beam forming on receive. This unique feature, not offered by regular AESA radars, provides total flexibility in electronic beam forming and beam steering, a key enabler for future growth to match threat developments.
The radar also includes system management functions for improved availability. Size, weight and power consumption are significantly reduced when compared to earlier surveillance radars.

On time delivery

Thales Nederland has a solid reputation for delivery, quality, integration service and chain performance assurance. The fixed panel S-band radar proposed for Finland’s SQUADRON 2020 is based on the SM400, an improved development of the SMILE and the NS100-series S-band radars that have been deployed since 2012 on 14 naval surface combatants in Western European and Southeast Asian navies.

Thus far in the 21st Century , Thales has successfully delivered state-of-the-art complex naval AESA radar system solutions, including fixed panel radars, for some 30 ships in front line service today in Australia, Denmark, Germany, Japan, the Netherlands, and Singapore, all allied nations of Finland. Similar projects elsewhere in which Thales was not involved, have seen major cost overruns and delays (examples: Type 45 in UK, Hobart class in Australia, F 125 in Germany).


Conclusion – Thales fixed panel S-band radar assures mission success and delivers true value for money

Surface warships fitted with the Thales fixed panel S-band radar will be truly able to adapt to the future threat environment. This radar solution counters the changed, much more complex threat environment. It enables the Finnish Navy to optimally use the latest multi-mode and multi-domain self-defense weapons and countermeasures (notably ESSM Block II).

Superior radar performance provided by the Thales SM400 fixed-panel S-band generates optimum situational and critical awareness. As such, it is a major contributor to the Finnish Navy’s capacity for escalation dominance, for deterrence and for denial. This state-of-the-art solution will result in excellent naval surface warfare capability; ensuring sea power presence and force projection for Finland, well into the 2040s.


Teksti on lainattu Thalesin sivuilta ja sieltä voi katsoa erikseen mitä Thales tarjoaa suomen Laivue 2020-tutkaratkaisuksi. Thalesin ehdotus on SM 400 tukan ja NS 100 tutkien evoluutioyhdistelmä. Mitään ei ole varmaan päätetty mutta tämä nyt viimeistään kertoo epäileville wiki-tuomaille että defmin-kuvaa on lainattu syystä ja luvan kanssa.https://www.thalesgroup.com/en/thales-s-band-fixed-panel-radar
 
Ei se ole mikään tae että tutka ja tst-järjestelmä tulevat samalta toimittajalta. Haminoihin synkattiin 9LV ja se pelittää vanhan 3D-tutkan kanssa. Samanlailla tilaaja päättää itse mitkä osat valitsee ja tst-järjestelmät mukautuvat nykyään siihen. Kun katselee maailmalla tehtyjä aluskauppoja, homma menee joustavasti kuin karkkikaupassa: tilaaja tilaa ja osat integroidaan. Lännessä ainakaan se ei ole ongelmana.

Aivan.

Toki, voi se yleistutka periaatteessa tulla jostain muualtakin. Teknisesti varmasti mahdollista.
Todennäköisesti Saab pystyy kuitenkin integroimaan oman tutkansa edullisemmin kuin jonkin muun. Se näkyy sitten alhaisemmassa hinnassa / paremmassa katteessa.
 
Sodankäynnissä on oleellista tunnistaa vastustajan puolella kohteet, jotka poistamalla voidaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Käytännössä nämä ovat yleensä harvalukuisia pullonkaularesursseja, tai sitten esim. yleisesti sähköverkkoon, logistiikkaan tai johtamisjärjestelmiin liittyviä.

Panssarilaivat olivat toisessa palossa malliesimerkki assetista, joka muodosti vastustajalle merkittävän uhan, mutta oli erittäin harvalukuinen. Erityisesti, kun toinen kahdesta vielä ajoi miinaan ja upposi.

Sama tilanne oli Saksan Tirpitzin kanssa. Britit käyttivät merkittävästi resursseja sen seurantaan, paikallistamiseen ja lopulta onnistuneeseen eliminointiin.

Niinpä, kun vuonna 1944 venäläiset luulivat paikallistaneensa Väinämöisen Kotkan satamassa, käynnistivät he massiivisen, Neuvostoliiton suurimman yhtä kohdetta vastaan kohdistetun ilmahyökkäyksen. Kohteena oli kuitenkin saksalainen ilmatorjuntaristeilijä Niobe, joka hyökkäyksessä upotettiin.

Neljä Pohjanmaa-luokan alusta ovat erittäin harvalukuinen strateginen maalijoukko, joka varmasti nousee hyvin korkealle Venäjän maalituslistalla. Jos jokin alus havaitaan, niin sitä vastaan kohdistetaan todennäköisesti mahdollisuuksien mukaan massiivinen hyökkäys sen sijaan, että roiskaistaisiin vain pari ohjusta menemään "katsotaan miten käy"-periaatteella.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli varustautunut tuhoamaan USA:n lentotukialusosastoja. Resurssit ovat onneksi huvenneet, mutta silti Pohjanmaa-luokan aluksille tulisi saada maailmanluokan torjuntakyky (jenkkien ilmatorjuntaohjusristeilijään verrattava). Koska vastustaja on edelleen valitettavasti maailman kärkiluokkaa.

Yläpuolinen lienee totta ainakin tietyissä olosuhteissa, mutta miten se poikkeaa nykytilanteesta? Eikö miinoituskykyiset aluksemme ole nykyiselläänkin strategisia maaleja? Pari paattia pois pelistä ja miinoituskyky romahtaa. Vihollisen maihinnousuosasto joutuu väistelemään enää ohjustulta.

Kaikki munat samassa korissa -ratkaisusta voi tietysti olla huolissaan, mutta strategisten maalien määrä kasvaa ja vihollinen joutuu pudottamaan listaltaan jotakin muuta tai hajauttamaan resurssejaan. Eikä tässä nyt sentään olla yhtä alusta ostamassa, vaan neljää.

Pitäisikö puolustuskyvyn kehittäminen jollakin tietyllä osa-alueella jättää kokonaan sikseen, jos on epävarmaa, saadaanko sillä ratkaisevia tuloksia? Vähimmilläänkin tässä paikataan huomattavasti puolustuskyvyn tunnettuja akilleenkantapäitä, kuten SUTO-kykyä, ja kehitetään useaa muuta (ilmatorjunta, pintatorjunta). Ja hei, kyllä ne muutama Ceros riittävät niiden harvalukuisten ESSM:ien ohjaamiseen - jos ohjuksia voi ostaa myöhemmin lisää, niin kyllä voi tulenjohtosensoreitakin.
 
Oletus kai on, että lisähankinnat olisivat jo block 2 mallia, eli aktiivisia :unsure:

Alkuvuodesta tilattujen ohjusten tyyppi ei kai ole vielä varmuudella tiedossa? On vaikea uskoa, että meille olisi tilattu alkuperäistä ohjustyyppiä. Block II:n LRIP-tuotanto alkaa tänä vuonna, USN ottaa Block II:n käyttöön 2020 ja täydessä tuotannossa sen pitäisi olla 2021.

Asiaa on toki yritetty selittää foorumilla parhain päin mm. halvemmalla hinnalla. Mutta kyllä tämä eksoottiselta vaikuttaa, jos vanhaa versiota hommataan. Onkohan tuotantolinja varattu Yhdysvaltain omaan ja konsortion jäsenten käyttöön näin aluksi? Ei nyt luulisi olevan mitään poliittisiakaan esteitä, jos voivat F-35:ttä tarjota...
 
Ihan teoriassa: onnistuuko vanhan päivitys CWI-versioksi?

Jotenkin ne vanhat varmasti hyödynnetään kun niitä aikanaan peräti 10kpl nurkissa vapaana pyörii.

Voisikohan tämä selittää piirustuksissa näkynyttä Millennium Gunia? Sillä ja keulatykillä saataisiin upotettua aluksiin yhteensä 8 kpl...
 
Back
Top