Voisikohan tämä selittää piirustuksissa näkynyttä Millennium Gunia? Sillä ja keulatykillä saataisiin upotettua aluksiin yhteensä 8 kpl...
Kuvissa on Ceros keulassa ja perässä tykin kaverina joten sellaista on ainakin kaavailtu.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Voisikohan tämä selittää piirustuksissa näkynyttä Millennium Gunia? Sillä ja keulatykillä saataisiin upotettua aluksiin yhteensä 8 kpl...
Kuvissa on Ceros keulassa ja perässä tykin kaverina joten sellaista on ainakin kaavailtu.
Kuvista puheenollen, puolustusvoimien sivuilla oleva havainnekuva on mielenkiintoinen. En nyt tiedä, kuinka uusi tai vanha se on, mutta etukannella näkyy olevan kaksi kahdeksan solun siiloa. Etupuolelle voisi mahtua kolmas ja ehkä neljäskin, vai onko luultavaa, että siilojen ja tykin välissä on jotakin kovinkin olennaista? Konfiguraatio on sikäli mielenkiintoinen, että maailmalla siilot on usein laitettu riviin eikä jonoon. Vai liekö tuo kaksi siiloa haaveiltu maksimi ja alkuun mennään yhdellä?
Katso liite: 30132
Laivue 2020 - Puolustusvoimat
Laivue 2020 -hankkeen tehtävänä on korvata Merivoimien käytöstä poistuvat alukset uusilla monitoimikorveteilla.puolustusvoimat.fi
Teoriassa, käytännössä yhtä kaukana kuin Rafalen tai F-35:n valinnalla.Ari Pesonen alkaa olla ytimessä. Kirjaimellisesti.
Laivue 2020 -hankinnalla Suomella on mahdollisuus laukaista myös ydinohjuksia
Teoriassa, käytännössä yhtä kaukana kuin Rafalen tai F-35:n valinnalla.
Voipi olla, ettei neljäs mahtuisi. Tykin putki olisi teoriassa mahdollista silloin jättää laukaisevan siilon päälle.Etupuolelle voisi mahtua kolmas ja ehkä neljäskin, vai onko luultavaa, että siilojen ja tykin välissä on jotakin kovinkin olennaista?
Teoriassa, käytännössä yhtä kaukana kuin Rafalen tai F-35:n valinnalla.
edit: Toisaalta miksi korostaa Tomahawkia ohjuskilpeen liittyvänä asiana? SM-6 ja SM-3 olennaiset.
Tai Hornetin?
Kuvista puheenollen, puolustusvoimien sivuilla oleva havainnekuva on mielenkiintoinen. En nyt tiedä, kuinka uusi tai vanha se on, mutta etukannella näkyy olevan kaksi kahdeksan solun siiloa. Etupuolelle voisi mahtua kolmas ja ehkä neljäskin, vai onko luultavaa, että siilojen ja tykin välissä on jotakin kovinkin olennaista?
Vai liekö tuo kaksi siiloa haaveiltu maksimi ja alkuun mennään yhdellä?
Joo, ei sitä Nansen-luokan määrään noin vain kurotella (2x8, joissakin taitaa olla wikin mukaan vain yksi). Siitähän oli juuri arvio, että sen uponneen korjaus maksaisi saman 1.2 mrd mitä meidän koko Laivue 2020 -hanke olevinaan.Tämä lienee se realistinen tulkinta
Vain viimeisessä Nansenissa on 2x8, eli meidän lienee turha haaveilla siitä ainakaan aluksi. Toivottavasti kuitenkin jätetään tilaa tulevaisuutta varten.Joo, ei sitä Nansen-luokan määrään noin vain kurotella (2x8, joissakin taitaa olla wikin mukaan vain yksi). Siitähän oli juuri arvio, että sen uponneen korjaus maksaisi saman 1.2 mrd mitä meidän koko Laivue 2020 -hanke olevinaan.
Ari Pesonen alkaa olla ytimessä. Kirjaimellisesti.
Laivue 2020 -hankinnalla Suomella on mahdollisuus laukaista myös ydinohjuksia
Sodankäynnissä on oleellista tunnistaa vastustajan puolella kohteet, jotka poistamalla voidaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Käytännössä nämä ovat yleensä harvalukuisia pullonkaularesursseja, tai sitten esim. yleisesti sähköverkkoon, logistiikkaan tai johtamisjärjestelmiin liittyviä.
Panssarilaivat olivat toisessa palossa malliesimerkki assetista, joka muodosti vastustajalle merkittävän uhan, mutta oli erittäin harvalukuinen. Erityisesti, kun toinen kahdesta vielä ajoi miinaan ja upposi.
Sama tilanne oli Saksan Tirpitzin kanssa. Britit käyttivät merkittävästi resursseja sen seurantaan, paikallistamiseen ja lopulta onnistuneeseen eliminointiin.
Niinpä, kun vuonna 1944 venäläiset luulivat paikallistaneensa Väinämöisen Kotkan satamassa, käynnistivät he massiivisen, Neuvostoliiton suurimman yhtä kohdetta vastaan kohdistetun ilmahyökkäyksen. Kohteena oli kuitenkin saksalainen ilmatorjuntaristeilijä Niobe, joka hyökkäyksessä upotettiin.
Neljä Pohjanmaa-luokan alusta ovat erittäin harvalukuinen strateginen maalijoukko, joka varmasti nousee hyvin korkealle Venäjän maalituslistalla. Jos jokin alus havaitaan, niin sitä vastaan kohdistetaan todennäköisesti mahdollisuuksien mukaan massiivinen hyökkäys sen sijaan, että roiskaistaisiin vain pari ohjusta menemään "katsotaan miten käy"-periaatteella.
Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli varustautunut tuhoamaan USA:n lentotukialusosastoja. Resurssit ovat onneksi huvenneet, mutta silti Pohjanmaa-luokan aluksille tulisi saada maailmanluokan torjuntakyky (jenkkien ilmatorjuntaohjusristeilijään verrattava). Koska vastustaja on edelleen valitettavasti maailman kärkiluokkaa.
Niinhän siinä käy että kun tuntee historiaa, alkaa helposti sotimaan edellistä sotaa. Sitä en kiistä etteikö Pohjanmaat ole houkutteleva maali vastapuolelle, mutta eiköhän mahdollisessa kahinassa Iivanoita kiinnosta NATO-maiden fregatit ja suuremmat alukset. Itämerihän on vielä NATOn sisämeri ja baltian maiden puolustaminen edellyttää ensin meren ja ilmatilan hallintaa. Siinä ei välttämättä suomen yksi tai kaksi korvettia ole kovin olennainen tekijä.Sodankäynnissä on oleellista tunnistaa vastustajan puolella kohteet, jotka poistamalla voidaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Käytännössä nämä ovat yleensä harvalukuisia pullonkaularesursseja, tai sitten esim. yleisesti sähköverkkoon, logistiikkaan tai johtamisjärjestelmiin liittyviä.
Panssarilaivat olivat toisessa palossa malliesimerkki assetista, joka muodosti vastustajalle merkittävän uhan, mutta oli erittäin harvalukuinen. Erityisesti, kun toinen kahdesta vielä ajoi miinaan ja upposi.
Sama tilanne oli Saksan Tirpitzin kanssa. Britit käyttivät merkittävästi resursseja sen seurantaan, paikallistamiseen ja lopulta onnistuneeseen eliminointiin.
Niinpä, kun vuonna 1944 venäläiset luulivat paikallistaneensa Väinämöisen Kotkan satamassa, käynnistivät he massiivisen, Neuvostoliiton suurimman yhtä kohdetta vastaan kohdistetun ilmahyökkäyksen. Kohteena oli kuitenkin saksalainen ilmatorjuntaristeilijä Niobe, joka hyökkäyksessä upotettiin.
Neljä Pohjanmaa-luokan alusta ovat erittäin harvalukuinen strateginen maalijoukko, joka varmasti nousee hyvin korkealle Venäjän maalituslistalla. Jos jokin alus havaitaan, niin sitä vastaan kohdistetaan todennäköisesti mahdollisuuksien mukaan massiivinen hyökkäys sen sijaan, että roiskaistaisiin vain pari ohjusta menemään "katsotaan miten käy"-periaatteella.
Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli varustautunut tuhoamaan USA:n lentotukialusosastoja. Resurssit ovat onneksi huvenneet, mutta silti Pohjanmaa-luokan aluksille tulisi saada maailmanluokan torjuntakyky (jenkkien ilmatorjuntaohjusristeilijään verrattava). Koska vastustaja on edelleen valitettavasti maailman kärkiluokkaa.
Huomasin muita juttuja katsellessani Def Sec Coop Agencyn infosivuilla että hassusti Harpoon-päätöksen kohdalla on Block ja Grade spesifioitu mutta ESSM-päätöksen kohdalla ei. (Juu edellistähän ei edes huolittu vaan Gabriel.) Onko niin että meidän päässä ei ole vielä tiedetty mitä halutaan tai mitä on tarjolla? Hinta on kyllä arvioitu aika tarkasti?Alkuvuodesta tilattujen ohjusten tyyppi ei kai ole vielä varmuudella tiedossa? On vaikea uskoa, että meille olisi tilattu alkuperäistä ohjustyyppiä. Block II:n LRIP-tuotanto alkaa tänä vuonna, USN ottaa Block II:n käyttöön 2020 ja täydessä tuotannossa sen pitäisi olla 2021.
Asiaa on toki yritetty selittää foorumilla parhain päin mm. halvemmalla hinnalla. Mutta kyllä tämä eksoottiselta vaikuttaa, jos vanhaa versiota hommataan. Onkohan tuotantolinja varattu Yhdysvaltain omaan ja konsortion jäsenten käyttöön näin aluksi? Ei nyt luulisi olevan mitään poliittisiakaan esteitä, jos voivat F-35:ttä tarjota...
Huomasin muita juttuja katsellessani Def Sec Coop Agencyn infosivuilla että hassusti Harpoon-päätöksen kohdalla on Block ja Grade spesifioitu mutta ESSM-päätöksen kohdalla ei. (Juu edellistähän ei edes huolittu vaan Gabriel.) Onko niin että meidän päässä ei ole vielä tiedetty mitä halutaan tai mitä on tarjolla? Hinta on kyllä arvioitu aika tarkasti?
Vai onko sitten vain eri käytäntö eri ohjuskategorioille (PTO vs ITO)? Olisi ESSM:n kohdalla Block ym. kyllä relevanttia tietoa todellakin... Kumma juttu.
Finland – RGM-84Q-4 Harpoon Block II+ ER Grade B Surface-Launched Missiles and RGM-84L-4 Harpoon Block II Grade B Surface-Launched Missiles
WASHINGTON, FEB. 5, 2018 - The State Department has made a determination approving a possible Foreign Military Sale to Finland of RGM-84Q-4 Harpoon Block II+ ER Grade B Surface-Launched Missiles and RGM-84L-4 Harpoon Block II Grade B Surface-Launched Missiles for an estimated cost of $622 million.
Finland – Evolved SEASPARROW Missiles (ESSM)
WASHINGTON, FEB. 5, 2018 - The State Department has made a determination approving a possible Foreign Military Sale to Finland of sixty-eight (68) Evolved SEASPARROW Missiles (ESSM) and one (1) ESSM inert operational missile for an estimated cost of $112.7 million.
Lähde: https://www.dsca.mil/major-arms-sales (sivu 6 tänään)