Laivue 2020

Mitä jos oltaisiin svenskeiltä tilattu 4 Visby+ korvettia? Oltaisiin voitu välttää tämä sekoilu.
Edit: meinaan tällaista. Kenties miinoja ei saataisi mukaan mutta upseerimessiin kenties voitaisiin yksi sarvimiinan runko asettaa pöydänjalaksi.

:ROFLMAO: Samaanaikaan Ruotsalaiset haluaisi ostaa kipot suomesta, välttääkseen oman sekoilunsa.

"Ruotsissa maltillinen kokoomus haluaa tutkia mahdollisuutta ostaa taistelualuksia yhdessä suomalaisten kanssa, mutta merivoimainkomentaja haluaa ruotsalaisen ratkaisun, kirjoittaa Dagens Industri torstaina... Kokoomus haluaa, että Ruotsi tutkisi mahdollisuutta liittyä Suomen tulevaan taistelualustilaukseen"

 
Saab/Kockums voisi rakentaa kummankin maat Pohjanmaat, hurreille oma räätälöity versio jos ei meidän versio kelpaa sellaisenaan. Ja RMC pistää täydelliseen boikottiin valtion tilausten suhteen. Se mitä Uki tai Teijo ei pysty tekemään, eikä Meyer kerkeä, teetettäisiin Saabilla Ruotsissa.
 
Saab/Kockums voisi rakentaa kummankin maat Pohjanmaat, hurreille oma räätälöity versio jos ei meidän versio kelpaa sellaisenaan. Ja RMC pistää täydelliseen boikottiin valtion tilausten suhteen. Se mitä Uki tai Teijo ei pysty tekemään, eikä Meyer kerkeä, teetettäisiin Saabilla Ruotsissa.
Ruotsi haluaa käyttää GHOST-teknologiaa häiveen lisäämiseksi ja se on liian kallista meille. Teräs on halvempaa ja kestää jäissäkulkua myös, mikä ei näytä kiinnostavan ruotsalaisia.

Jostain kumman syystä Saab kannattaa häivealuksia merellä mutta ei lentokoneissa:rolleyes:. Siinä häive on niiden mielestä "obsolete".
 
Ruotsi haluaa käyttää GHOST-teknologiaa häiveen lisäämiseksi ja se on liian kallista meille. Teräs on halvempaa ja kestää jäissäkulkua myös, mikä ei näytä kiinnostavan ruotsalaisia.

Jostain kumman syystä Saab kannattaa häivealuksia merellä mutta ei lentokoneissa:rolleyes:. Siinä häive on niiden mielestä "obsolete".
Olisiko niin että kun koneen muotoilussa ei ole otettu häivettä huomioon niin pelkkä häivepinnoite ei auta.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Saab/Kockums voisi rakentaa kummankin maat Pohjanmaat, hurreille oma räätälöity versio jos ei meidän versio kelpaa sellaisenaan. Ja RMC pistää täydelliseen boikottiin valtion tilausten suhteen. Se mitä Uki tai Teijo ei pysty tekemään, eikä Meyer kerkeä, teetettäisiin Saabilla Ruotsissa.
RMC näkee Merivoimat lihavana nalkuttavana vaimona. Varustamot sitten taas jonain muuna.
 
RMC tietää olevansa ainoa vaihtoehto koska kotimaisuus. Heillä ei ole kiire mihinkään muiden tilauksien ansiosta. Kohtuu kusipäistä ja epäisänmaallista tietysti, mutta eihän se yritystä kiinnosta.
Tiedetäänkö me edes mistä viivästys johtuu? Ehkä RMC:llä on hyvä syy edetä maltilla asian suhteen?
 
Olisiko niin että kun koneen muotoilussa ei ole otettu häivettä huomioon niin pelkkä häivepinnoite ei auta.
Häiveteknologia on kokonaisvaltainen asia, joka ei liity ilmassa tai merellä tai muuallakaan pelkkään kulkuneuvon muotoon tai pinnoitteisiin. Todellinen häive eli all-aspect tai VLO- häive koostuun koko sähkömagneettisen spektrin alueesta, omien signaaliherätteiden huomioinnista, tehtävätaktiikasta jne. GHOST (Saab)tarkoittanee juuri kokonaisuutta laivassa, jossa on huomioitu pinnanpäällinen ja pinnanalainen häive kokonaisuutena. Juuri tuo kokonaisuus eli VLO-lavetin suunnittelu ja rakentaminen on meille liian kallista.

Visbyt on rakennettu alusta saakka kokonaisvaltaista häivettä ajatellen ja selviytymiskyky on ollut A1. Aluksissa on jouduttu tekemään sitten muita kompromisseja kuten VLO-hävittäjissäkin. VLO-hävittäjän kehittäminen alusta saakka on erittäin kallista ja riskialtista, johon Saabilla ei ollut varaa. USA:lla ilmahäivettä on kehitetty vuosikymmeniä ja testattu taisteluissa sekä omissa, suurissa harjoituksissa. Se ei ole mikään lisätty kyky vaan evolutionäärinen kehityskulku minun nähdäkseni.

Pieniin sota-aluksiin tekniikka on edullisemmin sovellettavissa ja Ruotsilla on vahvuuksia merisodankäynnissä enemmän kuin ilmassa. Siitä kertoo Saabin ko. markkinoilla oleva melko vahva asema globaalisti, vaikka Ruotsi on alle 10 miljoonan ihmisen maa.
 
Minä arvelisin, että Itämeren oloissa on turhaa yrittää tehdä miehitettyjä häivealuksia. Panostaisin enemmän VLO:n miehittämättömissä USV:ssa, UUV:ssa ja UAV:ssa joissa on paljon vähemmän rajoitteitta VLO:n käyttöön kuin isoissa miehitetyissä taistelualuksissa.
 
Visbyt (tai Visby+) mainittu. Onkohan joku jo laittanut johonkin ketjuun tämän, mutta laitan nyt kuitenkin tähän: mielenkiintoinen, vaikkakin hieman vanha, analyysi Visbyistä ja myös Visby+ konseptista.
 

Liitteet

  • NWS130D1_Visby.pdf
    120.9 KB · Luettu: 24
  • Tykkää
Reactions: TT
Tässä alkaa jotenkin usko häviämään laivue 2020 osalta. Mikä tökkii? Vai tapahtuuko taustalla mutta siitä ei uutisoida?
 
  • Oho
Reactions: TT
RMC tietää olevansa ainoa vaihtoehto koska kotimaisuus. Heillä ei ole kiire mihinkään muiden tilauksien ansiosta. Kohtuu kusipäistä ja epäisänmaallista tietysti, mutta eihän se yritystä kiinnosta.
Onko nyt aivan varma että ongelma on RMC.n päässä.
Voihan asia olla niinkin, että PV.n puolella ei olla ihan kuusalla siitä mitä nykyaikaisen laivan rakennus maksaa. Rahasta täs kummiskin on kysymys.

Toiveet on taivais, mutta lompsa on tyhjä.
(Vähä samaan tyyliin kuin itse autokaupassa)
 
Onko mitenkään mahdollista, että telakkaa on jostain suunnasta lähestytty ja neuvottu olemaan kiirehtimättä projektia?
 
Onko nyt aivan varma että ongelma on RMC.n päässä.
Voihan asia olla niinkin, että PV.n puolella ei olla ihan kuusalla siitä mitä nykyaikaisen laivan rakennus maksaa. Rahasta täs kummiskin on kysymys
Laivanrakennusteollisuushan oli jo vuosia sitten sitä mieltä, että tarkoitukseen varattu raha ei tule riittämään. 90 m pitkiä Braunschweig-luokan aluksia tilattiin 5 lisää pari vuotta sitten hintaan 2 miljardia eli 400 milj/kpl. Uppouma alle 2000 tn ja telakka on jo rakentanu 5 kpl samoja purkkeja aikaisemmin. Paha kyllä taistelujärjestelmän toimittajan tarjous on jo hyväksytty joten huono on tiputtaa määrä kolmeenkin. Silloinhan alukset maksaisivat kappaleelta saman kun nämä Braunschweigit.
 
Laivanrakennusteollisuushan oli jo vuosia sitten sitä mieltä, että tarkoitukseen varattu raha ei tule riittämään. 90 m pitkiä Braunschweig-luokan aluksia tilattiin 5 lisää pari vuotta sitten hintaan 2 miljardia eli 400 milj/kpl. Uppouma alle 2000 tn ja telakka on jo rakentanu 5 kpl samoja purkkeja aikaisemmin. Paha kyllä taistelujärjestelmän toimittajan tarjous on jo hyväksytty joten huono on tiputtaa määrä kolmeenkin. Silloinhan alukset maksaisivat kappaleelta saman kun nämä Braunschweigit.
Eikös tuollaisia tilauksia pystytä jälkikäteen hieman muuttamaan? Parempi se on myyjälle saada kolmesta tilaus kuin kokonaan peruutettu.
 
Eikös tuollaisia tilauksia pystytä jälkikäteen hieman muuttamaan? Parempi se on myyjälle saada kolmesta tilaus kuin kokonaan peruutettu.
Kun tarjous on hyväksytty, on sen jälkeen myyjälle korvattava vahinko joka syntyy tilauksen perumisesta tai supistamisesta. Myyjällä on taas lukuisia alihankkijoita, joiden kanssa tällä päätoteuttajalla syntyy sama tilanne. Kalliiksi siis tulee, mutta tämähän on puhdasta spekulaatiota.
 
Kun tarjous on hyväksytty, on sen jälkeen myyjälle korvattava vahinko joka syntyy tilauksen perumisesta tai supistamisesta. Myyjällä on taas lukuisia alihankkijoita, joiden kanssa tällä päätoteuttajalla syntyy sama tilanne. Kalliiksi siis tulee, mutta tämähän on puhdasta spekulaatiota.

Sopimusehtoja on teknologiateollisuudessa käytössä monenlaisia mutta yleinen periaate on se että sopimusta perusteetta rikkova osapuoli korvaa täysimääräisesti vastapuolelle aiheuttamansa vahingon. Ensin tulee toteutumatta jäänyt kate joka voi olla vaikka 10% kauppasummasta. Seuraavaksi kaikki telakan alihankkijoilleen maksamat korvaukset. Ja jatkoksi vielä kaikki hankkeen valmisteluun ja hankintoihin liittyvät kustannukset. Kustannuksia määriteltäessä on tietysti taivas kattona ja mielikuvitus käytössä. Yhden rungon peruminen sopimuksenteon jälkeen maksaisi joka tapauksessa kymmeniä miljoonia euroja. Vähemmän kuin valmiiksi tekeminen kuitenkin.
 
Back
Top