Laivue 2020

Sopimusehtoja on teknologiateollisuudessa käytössä monenlaisia mutta yleinen periaate on se että sopimusta perusteetta rikkova osapuoli korvaa täysimääräisesti vastapuolelle aiheuttamansa vahingon. Ensin tulee toteutumatta jäänyt kate joka voi olla vaikka 10% kauppasummasta. Seuraavaksi kaikki telakan alihankkijoilleen maksamat korvaukset. Ja jatkoksi vielä kaikki hankkeen valmisteluun ja hankintoihin liittyvät kustannukset. Kustannuksia määriteltäessä on tietysti taivas kattona ja mielikuvitus käytössä. Yhden rungon peruminen sopimuksenteon jälkeen maksaisi joka tapauksessa kymmeniä miljoonia euroja. Vähemmän kuin valmiiksi tekeminen kuitenkin.
Äkkiäkös keksitään että hetkinen. Tilataan vaan kolme runkoa ja neljäs järjestelmä asennetaan Hämeenmaalle jonka elinkaarta jatketaan jälleen 15 vuodella.
 
Sopimusehtoja on teknologiateollisuudessa käytössä monenlaisia mutta yleinen periaate on se että sopimusta perusteetta rikkova osapuoli korvaa täysimääräisesti vastapuolelle aiheuttamansa vahingon. Ensin tulee toteutumatta jäänyt kate joka voi olla vaikka 10% kauppasummasta. Seuraavaksi kaikki telakan alihankkijoilleen maksamat korvaukset. Ja jatkoksi vielä kaikki hankkeen valmisteluun ja hankintoihin liittyvät kustannukset. Kustannuksia määriteltäessä on tietysti taivas kattona ja mielikuvitus käytössä. Yhden rungon peruminen sopimuksenteon jälkeen maksaisi joka tapauksessa kymmeniä miljoonia euroja. Vähemmän kuin valmiiksi tekeminen kuitenkin.

Edullisinta olisi siis kenties rakentaa kaikki ja laittaa yksi myyntiin? Vaikkapa Sisun kauppojen petaamiseksi Latviaan roimalla alennuksella? Tai virolaisille, jos löytävät rahat lippulaivaan.
 
Äkkiäkös keksitään että hetkinen. Tilataan vaan kolme runkoa ja neljäs järjestelmä asennetaan Hämeenmaalle jonka elinkaarta jatketaan jälleen 15 vuodella.

Mihin ajattelit laittaa sen Strike-pituisen Mk 41:n? Tyhjäpainoa on sellaiset 15 tonnia, jos mennään kahdeksalla solulla, 30 jos 16 solulla, ja korkeuttakin kunnioitettavat 8 metriä.

Voisi kyllä herättää huomiota KV-harjoituksissa ja Vaasa-laivatkin olisi mahdollinen skenaario vähän rajummassa kelissä.
 
Näin äkkiseltään voisi arvioida, että kitkaa on juurikin rahasta ja tarkemmin vastuusta. Vastaako telakka vai valtio siitä, että linjan päästä tulee ulos pohjanmaaluokan alus. RM ei halua ottaa uudesta alustyypistä taloudellista vastuuta itselleen. Voi keikata koko telakka jos kaikki ei menekään siten kuin insinöörit ovat ajatelleet. Materiaali kustannukset saattavat muuttua monen vuoden projektissa. PV:llä ei taas ole piikki auki hankinnan kanssa ja raha oli alunperinkin tiukassa. Uutta ja komiaa pitäisi saada nälkämaan budjetilla. Hemmetin huono yhdistelmä.

Kyllä tuossa nähdäkseni vielä on varteenotettavana riskinä se, että rahoituskehys ei tule pitämään. Se tarkoittaa sitten vähemmän aluksia tai valtion kirstusta enemmän rahaa.
 
Edullisinta olisi siis kenties rakentaa kaikki ja laittaa yksi myyntiin? Vaikkapa Sisun kauppojen petaamiseksi Latviaan roimalla alennuksella? Tai virolaisille, jos löytävät rahat lippulaivaan.

Edullisinta olisi tietysti tilata ja rakentaa vain kolme. Silloin ei tarvitsisi miettiä sopimusrikkoja. Tähän mennessä on tiedotettu ainoastaan aseiden ostamisesta ja niitä voitaisiin joka tapauksesa hyödyntää. Jos Mk41-siilot on jo tilattu niin yksi aluksista saakoon Kuolemantähti-tason varustelun :rolleyes: Minusta Saabinkin osuudesta mainittiin että sen kanssa jatketaan neuvotteluja joten ilmeisesti sopimusta ei ole vielä tehty.

Kolme korvettia olisi kaiken julkisuudessa esitetyn jälkeen kyllä melkoinen mahalasku. Kaikki aiemmin laajoista tutkimuksista yms. kerrottu lakkaisi olemasta voimassa.
 
Edullisinta olisi tietysti tilata ja rakentaa vain kolme. Silloin ei tarvitsisi miettiä sopimusrikkoja. Tähän mennessä on tiedotettu ainoastaan aseiden ostamisesta ja niitä voitaisiin joka tapauksesa hyödyntää. Jos Mk41-siilot on jo tilattu niin yksi aluksista saakoon Kuolemantähti-tason varustelun :rolleyes: Minusta Saabinkin osuudesta mainittiin että sen kanssa jatketaan neuvotteluja joten ilmeisesti sopimusta ei ole vielä tehty.

Sitä minäkin ihmettelin aiemmassa debatissa, että ei kai tässä nyt hankintasopimusta ole kukaan virkamies vielä ehtinyt allekirjoittaa siitä kaikkein kalleimmasta... Aiesopimuksista ei vielä seuranne mitään kovin kalliita hirveyksiä?

Toki niissä siiloissa (jos ne nyt ostettiin samalla kertaa ESSM:n kanssa...), torpedolaukaisimissa (ostettiinko jo? Luoja tietää) ja Gabriel-laukaisimissa on jotakin kiinni, mutta ei nyt varmaan ihan kammottavasti versus taistelunjohtojärjestelmä ja tutka...

Kolme korvettia olisi kaiken julkisuudessa esitetyn jälkeen kyllä melkoinen mahalasku. Kaikki aiemmin laajoista tutkimuksista yms. kerrottu lakkaisi olemasta voimassa.

Mitäpä merivoimat tai puolustusvoimat sille voi, jos poliitikot leikkaavat rahoitusta? LV2020 ei pitäisi aiheuttaa julkisuusongelmia, kun ei tarvitse aikuisten oikeasti vertailla erilaisia vaihtoehtoja. Ilmavoimilla on edessä paljon kivisempi tie, jos kaiken 64 koneeseen hirttäytymisen jälkeen joudutaan perustelemaan, miksi 48 kpl F-35 on parempi kuin 64 kpl Gripen E/F...
 
Kolmen aluksen konsepti, joista yksi on hampaisiin saakka aseistettu Dreadnought -luokan korvettitaskutaistelulaiva?

FNS Supermalluainen eli lyhennettynä SuMa. Olisiko se nimijuttu siinä? :D
 
Ilmavoimilla on edessä paljon kivisempi tie, jos kaiken 64 koneeseen hirttäytymisen jälkeen joudutaan perustelemaan, miksi 48 kpl F-35 on parempi kuin 64 kpl Gripen E/F...
No onneksi noiden koneiden hintaero ei ole tuota luokkaa.
 
Voihan tuossa olla monimutkaisempiakin syitä neuvottelujen pitkittymiselle, kuin pelkkä rahan riittävyys. Hankintaan budjetoitujen varojen ja telakan antamien kustannusarvioiden, sekä tässä vaiheessa nyt luulisi että myös telakan tekemän tarjouksen, poikkeaminen olisi kyllä osoitus melko hämmästyttäväsä amatöörimäisyydestä.

Lainaan itseäni:
Visbyt (tai Visby+) mainittu. Onkohan joku jo laittanut johonkin ketjuun tämän, mutta laitan nyt kuitenkin tähän: mielenkiintoinen, vaikkakin hieman vanha, analyysi Visbyistä ja myös Visby+ konseptista.

Tuossa litteessä on kerrottu länsinaapurin Visby hankkeen olleen alunperin seuraavanlainen:
Tavoitteena oli luonnollisesti kehittää alus, jolla on mahdollisimman pieni tutkapoikkipinta (YS-2000 .. sittemmin Visby luokka). Tätä kehitystyötä varten tilattiin Smyge, joka oli puhdas testialusta tulevalle aluskonseptille. Tähän konseptiin kuului katamaraanirunko.
Kehitystyön perusteella -93 päädyttiin siihen, että tarvitaan uusia aluksia:
-YSB-2000 12 kpl (ensin 4, jatkotilauksena 8), miinantorjunta-alus
-YSM-2000 6 kpl (ensin 4, jatkotilauksena 2), pintataistelualus
Siis yhteensä 18 alusta.
Näiden aluksien lisäksi Ruotsin merivoimilla oli suunnittelma ohjusvene 2010 hankkeesta, jossa kyse olisi siis mitä ilmeisimmin vielä pienemmistä FAC aluksista.

Vuonna -94 merivoimat ilmoitti tilaavansa 4 kpl YSB-2000 aluksia
Samana vuonna kuitenkin jo todettiin että YSM-aluksista tulee väkisinkin kooltaan alkuperäistä suunnitelmaa suurempia ja katamaraanirunko vaihtui tavanomaisempaan yhteen uppoumarunkoon. Koko nousi 420 tonniin, joka siis viittaa siihen että aluperin YSM (tai liioin YSB) oli vaivoin korvetti-luokassa, pikemminkin FAC.
1995 lokakuussa tilattiin ensimmäiset alukset ja ilmoitettiin että aluksia tulee itseasiassa 14, mutta tilaus oli kahdelle, optiolla että kölinlaskun yhteydessä tilataan kaksi lisää. -98 oli siis tilattuna neljä alusta joille oli myös kilpailutettu ja tilattu: ICS-2000(SAAB) tietoliikenne, MCM ja ASW (Hydra) ja 9LV Cetris. Lisäksi pyydettiin tarjouksia ilmatorjuntaohjuksista (kymmenelle alukselle).

Nämähän menivät mönkään poliittisen päätöksenteon johdosta ja päädyttii että aluksia tuleekin:
-YS-2000 batch1 (ex. YSB-2000) 4 kpl, ASW ja miinantorjunta-alus
-YS-2000 batch2 (ex. YSM-2000) 2 kpl pintataistelualus (joista toinen peruttiin)

Ensimmäisen aluksen vesillelaskun yhteydessä merivoimat kertoi että heillä on näkemys Visbytä suuremman, noin 110m/2000tn., alusluokan hankkimisesta 2010 luvun alussa. SAAB julkaisikin sittemmin suunnitelma Visby+ luokasta, joka tosin oli 1500tonninen ja siis merivoimien unelmia pienempi.

Budjettisyistä kuudes alus peruttiin ja näin siis Visbyistä vain yksi on alkuperäinen pintataistelualus.
Lisäksi melkoinen takaisku tuli luokan taistelukyvylle, kun havaittiin että valittu runkorakenne on paloturvallisuuden kannalta katastrofi.
Ja ilmatorjuntaohjusaseistustahan ei koskaan (tai siis vielä toistaiseksi) ole hankittu.
Lisäksi, vaikka aluksen tutkapoikkipinta onkin pieni, siitä on hyötyä ainoastaan toimittaessa erittäin pienillä nopeuksilla. Vähänkin korkeammllla nopekusilla aallonmuodostus aiheuttaa niin suuren tutkajäljen että alus menettää stealth-ominaisuutensa (tai .. no alushan ei menetä - mutta toiminta näkyy joka tapauksessa).

Dokumentin mielestä Visbyt ovat aika paha epäonnistuminen jolla yritettiin paikata:
"In a general sense, the Visby and her sisters are a response to the rapid decline in military credibility of the missile-armed fast attack craft that started in the late 1980s and picked up steam throughout the next decade. "
Tuon perusteella Visbyt ovat siis isoja FAC:eja joissa yrityksenä oli minimoida luokan, erityisesti IT, omasuojan ongelmia pienentämällä havaittavuutta.

MIten tämä liittyy Laivue2020 ketjuun ?
No. Dokkarin perusteella meidän ohjusveneisiin ja pieniin taistelualuksiin perustuva doktriinimme on menettämässä uskottavuutensa (ei siis miinat :D ). Alukset ovat liian pieniä voidakseen puolustautua uskottavasti sekä ilma- että ohjushyökkäystä vastaan.
Laivue2020 on uskottava ja modernin sodankuvan vaatimukset täyttävä asejärjestelmä, luokka joka sekä pystyy vaikuttamaan että puolustamaan itseään. Toki meillä on erityisolosuhteet, namely saaristo, joka muuttaa kuviota FACien hyväksi.
Visbyn stealth-ideologia ei kovin suurta arvoa tuossa dokkarissa saa, ja merkittävää on se että rakenne pikemminkin tekee aluksesta hyvin palavan ja helposti syttyvän soihdun, jonka sammuttaminen on lähes mahdotonta. Saab ja Kockums kuitenkin tarjoaa, tai on ainakin tarjonnut, uudeksi korvetti/fregattiluokaksi samoihin suunnittelulähtökohtiin perustuvaa alusta.

Mitä muuta on muuttunut tässä ajassa? No -- Suomen ja Ruotsin välille on kehittynyt yhä kiihtyvä yhteistyö. Suomella oli samankaltaisia suunnitelma 2000-luvun alussa ja myös Suomi teki nopeita ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Suomalainen korjausliike (Hamina-luokka) kuitenkin tuotti ratkaisuja havaittuihin ongelmiin, toisin kuin Visby-säätö jossa luokan aluksien lukumäärä pudotettiin alas, ja aluksien omasuojaongelma jätettiin ratkaisematta.

Suomi on valmistamassa, käytännössä fregatteja, (ruotsalaisella mitoituksessa jossa 400 tonnin alus on korvetti, 1500tonnin fregatti, nuo Pohjanmaat ovat hävittäjiä) jotka hyvinkin tuottavat juuri sen suorituskyvyn mitä Ruotsin merivoimat haaveili Visbyn vesillelaskussa. Toisin kuin Visbyissä, näissä aluksissa on myös laitettu panoksia aluksen rakenteelliseen taistelukestävyyteen.

Olisiko siis neuvottelupöydällä paljon muutakin kuin vain telakan hinnoittelu ja työtilanne. Etenkin kun tuollaiset asiat yleensä on määritelty jo tarjouksissa ja ne ovat kyllä päteviä oikeusdokumentteja. Ei niiden kanssa voi pelata sen jälkeen kun asiakkaalle ne on annettu.
 
Voihan tuossa olla monimutkaisempiakin syitä neuvottelujen pitkittymiselle, kuin pelkkä rahan riittävyys. Hankintaan budjetoitujen varojen ja telakan antamien kustannusarvioiden, sekä tässä vaiheessa nyt luulisi että myös telakan tekemän tarjouksen, poikkeaminen olisi kyllä osoitus melko hämmästyttäväsä amatöörimäisyydestä.

Lainaan itseäni:


Tuossa litteessä on kerrottu länsinaapurin Visby hankkeen olleen alunperin seuraavanlainen:
Tavoitteena oli luonnollisesti kehittää alus, jolla on mahdollisimman pieni tutkapoikkipinta (YS-2000 .. sittemmin Visby luokka). Tätä kehitystyötä varten tilattiin Smyge, joka oli puhdas testialusta tulevalle aluskonseptille. Tähän konseptiin kuului katamaraanirunko.
Kehitystyön perusteella -93 päädyttiin siihen, että tarvitaan uusia aluksia:
-YSB-2000 12 kpl (ensin 4, jatkotilauksena 8), miinantorjunta-alus
-YSM-2000 6 kpl (ensin 4, jatkotilauksena 2), pintataistelualus
Siis yhteensä 18 alusta.
Näiden aluksien lisäksi Ruotsin merivoimilla oli suunnittelma ohjusvene 2010 hankkeesta, jossa kyse olisi siis mitä ilmeisimmin vielä pienemmistä FAC aluksista.

Vuonna -94 merivoimat ilmoitti tilaavansa 4 kpl YSB-2000 aluksia
Samana vuonna kuitenkin jo todettiin että YSM-aluksista tulee väkisinkin kooltaan alkuperäistä suunnitelmaa suurempia ja katamaraanirunko vaihtui tavanomaisempaan yhteen uppoumarunkoon. Koko nousi 420 tonniin, joka siis viittaa siihen että aluperin YSM (tai liioin YSB) oli vaivoin korvetti-luokassa, pikemminkin FAC.
1995 lokakuussa tilattiin ensimmäiset alukset ja ilmoitettiin että aluksia tulee itseasiassa 14, mutta tilaus oli kahdelle, optiolla että kölinlaskun yhteydessä tilataan kaksi lisää. -98 oli siis tilattuna neljä alusta joille oli myös kilpailutettu ja tilattu: ICS-2000(SAAB) tietoliikenne, MCM ja ASW (Hydra) ja 9LV Cetris. Lisäksi pyydettiin tarjouksia ilmatorjuntaohjuksista (kymmenelle alukselle).

Nämähän menivät mönkään poliittisen päätöksenteon johdosta ja päädyttii että aluksia tuleekin:
-YS-2000 batch1 (ex. YSB-2000) 4 kpl, ASW ja miinantorjunta-alus
-YS-2000 batch2 (ex. YSM-2000) 2 kpl pintataistelualus (joista toinen peruttiin)

Ensimmäisen aluksen vesillelaskun yhteydessä merivoimat kertoi että heillä on näkemys Visbytä suuremman, noin 110m/2000tn., alusluokan hankkimisesta 2010 luvun alussa. SAAB julkaisikin sittemmin suunnitelma Visby+ luokasta, joka tosin oli 1500tonninen ja siis merivoimien unelmia pienempi.

Budjettisyistä kuudes alus peruttiin ja näin siis Visbyistä vain yksi on alkuperäinen pintataistelualus.
Lisäksi melkoinen takaisku tuli luokan taistelukyvylle, kun havaittiin että valittu runkorakenne on paloturvallisuuden kannalta katastrofi.
Ja ilmatorjuntaohjusaseistustahan ei koskaan (tai siis vielä toistaiseksi) ole hankittu.
Lisäksi, vaikka aluksen tutkapoikkipinta onkin pieni, siitä on hyötyä ainoastaan toimittaessa erittäin pienillä nopeuksilla. Vähänkin korkeammllla nopekusilla aallonmuodostus aiheuttaa niin suuren tutkajäljen että alus menettää stealth-ominaisuutensa (tai .. no alushan ei menetä - mutta toiminta näkyy joka tapauksessa).

Dokumentin mielestä Visbyt ovat aika paha epäonnistuminen jolla yritettiin paikata:
"In a general sense, the Visby and her sisters are a response to the rapid decline in military credibility of the missile-armed fast attack craft that started in the late 1980s and picked up steam throughout the next decade. "
Tuon perusteella Visbyt ovat siis isoja FAC:eja joissa yrityksenä oli minimoida luokan, erityisesti IT, omasuojan ongelmia pienentämällä havaittavuutta.

MIten tämä liittyy Laivue2020 ketjuun ?
No. Dokkarin perusteella meidän ohjusveneisiin ja pieniin taistelualuksiin perustuva doktriinimme on menettämässä uskottavuutensa (ei siis miinat :D ). Alukset ovat liian pieniä voidakseen puolustautua uskottavasti sekä ilma- että ohjushyökkäystä vastaan.
Laivue2020 on uskottava ja modernin sodankuvan vaatimukset täyttävä asejärjestelmä, luokka joka sekä pystyy vaikuttamaan että puolustamaan itseään. Toki meillä on erityisolosuhteet, namely saaristo, joka muuttaa kuviota FACien hyväksi.
Visbyn stealth-ideologia ei kovin suurta arvoa tuossa dokkarissa saa, ja merkittävää on se että rakenne pikemminkin tekee aluksesta hyvin palavan ja helposti syttyvän soihdun, jonka sammuttaminen on lähes mahdotonta. Saab ja Kockums kuitenkin tarjoaa, tai on ainakin tarjonnut, uudeksi korvetti/fregattiluokaksi samoihin suunnittelulähtökohtiin perustuvaa alusta.

Mitä muuta on muuttunut tässä ajassa? No -- Suomen ja Ruotsin välille on kehittynyt yhä kiihtyvä yhteistyö. Suomella oli samankaltaisia suunnitelma 2000-luvun alussa ja myös Suomi teki nopeita ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Suomalainen korjausliike (Hamina-luokka) kuitenkin tuotti ratkaisuja havaittuihin ongelmiin, toisin kuin Visby-säätö jossa luokan aluksien lukumäärä pudotettiin alas, ja aluksien omasuojaongelma jätettiin ratkaisematta.

Suomi on valmistamassa, käytännössä fregatteja, (ruotsalaisella mitoituksessa jossa 400 tonnin alus on korvetti, 1500tonnin fregatti, nuo Pohjanmaat ovat hävittäjiä) jotka hyvinkin tuottavat juuri sen suorituskyvyn mitä Ruotsin merivoimat haaveili Visbyn vesillelaskussa. Toisin kuin Visbyissä, näissä aluksissa on myös laitettu panoksia aluksen rakenteelliseen taistelukestävyyteen.

Olisiko siis neuvottelupöydällä paljon muutakin kuin vain telakan hinnoittelu ja työtilanne. Etenkin kun tuollaiset asiat yleensä on määritelty jo tarjouksissa ja ne ovat kyllä päteviä oikeusdokumentteja. Ei niiden kanssa voi pelata sen jälkeen kun asiakkaalle ne on annettu.
Lisäksi melkoinen takaisku tuli luokan taistelukyvylle, kun havaittiin että valittu runkorakenne on paloturvallisuuden kannalta katastrofi ...
Visbyn stealth-ideologia ei kovin suurta arvoa tuossa dokkarissa saa, ja merkittävää on se että rakenne pikemminkin tekee aluksesta hyvin palavan ja helposti syttyvän soihdun, jonka sammuttaminen on lähes mahdotonta
Tuosta on pakko olla eri mieltä. Norjalaisten Alta class ilmatyyny katamaraani miinantorjuja KNM Orkla oli katastrofi, koska palavaan materiaaliin ei päästy käsiksi, eikä myöskään automaattisammutusta siellä ollut.
Samaa kerrosrakennetta käytetään yleisesti siviiliveneissä, ja useampikin on saatu sammutettua miehistön järkevällä toiminnalla. Ja lopuista osa ammattimaisen palokunnan toimesta. Osa taas on palanut loppuun tai kunnes vene on uponnut.
Kerrosrakenteen pintalaminaatti on mahdollista, ja aluksen kokonaishintaan nähden kohtuuhintaista, tehdä itsestään sammuvaksi palontorjunta-aineilla valmistusvaiheessa. Sellainen ei todellakaan syty helposti, eikä pala kuin soihtu. Väliaineessa oleva solukko ei ainakaan nykyään sisällä lainkaan happea, vaan hiilidioksidia mikä toimii jo sinällään sammutteena. Se pystyy estämään väliaineen muovin (PVC) palamisen, jos muualta ei tule mistään happea. Tuon kokoisessa aluksessa pintalaminaatit ovat jo niin paksut, että ne ovat käytännössä kaasutiiviit. Sota-aluksessa pitää tietysti aina olla sammutusvarustuksena happilaitteet, sillä lähes kaikessa tulipalossa muodostuu myrkyllisiä savukaasuja, riippumatta runkomateriaalista.
En ota kantaa siihen onko Visby-luokan palontorjunta kunnossa vai ei, vaan siihen ettei rungon materiaalivalinta sitä mitenkään estä laittamasta kuntoon. Periaatteet ja menetelmät ovat aivan samoja kuin matkustajalentokoneissa, sillä lisäyksellä että aluksissa on rajattomasti vettä käytettävissä, eikä palonsuojauksessa tule käytännössä mitään painorajoja vastaan, toisin kuin lentokoneissa.
Tehokkain tapa estää vaikkapa napalmilla sytytetyn kerrosrakenteen palaminen on estää hapen saanti. Ilman sitä palo kyllä sammuu. Sisäilma palavassa osastossa on silloin tietysti myrkyllistä, mutta sama seuraus tulee jo niistä polttotaisteluaineistakin, ilman aluksen materiaalien vaikutusta asiaan, siis myös teräsaluksissa. Ja kyllä teräsaluksissakin palavaa materiaalia riittää polttoainetta, patjoja, kaapelieristeitä, ym.
Linkkisi PDF antaa myös keskenään ristiriitaista tietoa rakenteesta sivulla 4 lähes peräkkäisissä lauseissa. Ensin pintalaminaatit ovat lasikuitulujitteista muovia, ja sitten hiilikuitulujitteista. Vain toinen voi pitää paikkansa, sillä molempien kuitujen käyttö samassa paneelissa olisi täysin idioottimaista ja siten täysin epäuskottavaa.
 
Linkkisi PDF antaa myös keskenään ristiriitaista tietoa rakenteesta sivulla 4 lähes peräkkäisissä lauseissa. Ensin pintalaminaatit ovat lasikuitulujitteista muovia, ja sitten hiilikuitulujitteista. Vain toinen voi pitää paikkansa, sillä molempien kuitujen käyttö samassa paneelissa olisi täysin idioottimaista ja siten täysin epäuskottavaa.
Samaa mieltä että kyseinen tutkimus, tekijähän on tutkimuslaitos/-yritys joka koostaa tietoja ja analysoi sekä myy näitä rappareitaan, ei todellakaan mikään jumalan sana tässä ole. Siellä on ristiriitaisuuksia ja asioita voisi esittää selkeämmin ja ekspliittisemmin. Ja esitetyistä näkemyksistä voinee kyllä olla useampaa mieltä.

Siksi ajattelin aluksi laittaa sen ihan vain läpiluettavaksi ja mahdollisesti kommentoitavaksi - mutta heti perään päädyin sitä vähän avaamaan, että saa paremman reaktion foorumilla :D. Ei siis missään nimessä purematta nieltäväksi.

Kirjoituksessa on kuitenkin sinällään mielenkiintoinen kooste Visby-luokasta ja ulkopuolinen mielipide - merkityksellinen tai ei - mm. FAC luokan alusten käyttökelpoisuutta koskien*. Viimeksi mainittuhan on tässäkin keskustelussa esiintynyt mm. arvioitaessa Laívue2020 hyödyllisyyttä ja hankkeen perusteita.
Mielenkiintoista on myös huomata merivoimaan liittyvän suunnittelun kehittyminen Ruotsissa, ja verrara sitä myös vastaavaan Suomessa.

* toki on mahdollista että kirjoittaja on vanhan-liiton The Sea Power -meriupseeri joka on koko elämänsä odottanut että pääsisi lyttämään mokomat pirulliset pikkuveneet.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
En löytäny äkkiä hakemalla uutista, jossa Ruotsissa joku politiikko oli esittänyt liittymistä Laivue 2020 -hankkeeseen. Vaikka se olisi mielenkiintoinen spekulaatio, niin en usko että muita maita on neuvotteluissa. Sekään ei siis uskottava syy hankkeen viivästymiseen.
 
Rauman telakka mainosti ettei ole ongelmaa rakentaa matkustajalaivojen rinnalla myös korvetteja. Mites mahtaa olla jos matkustajalaivat ovatkin luokkaa isompia. Riittääkö paukut? Voisiko syy myöhästelyyn olla näin yksinkertainen? Puolisotilaallisellla pursiseuralla meni peukalo suuhun.​
 
No onneksi noiden koneiden hintaero ei ole tuota luokkaa.

Koneiden? Ei sillä tiedolla, joka meillä nyt on. (Toisaalta jos/kun Gripenin myynti ei vedä toivotusti seuraavan parin vuoden aikana, niin viimeisiä tarjouksia tehtäessä Saab voi painaa lähes nollakatteelle.)

Laittaisin kuitenkin melkein pääni pantiksi, että F-35:n huolto- ja tuki-infrastruktuuri on vähintään satoja miljoonia euroja Gripeniä kalliimpi. Tietysti sillä saadaan sitten paljon enemmän suorituskykyäkin.

F-35:n huollossa käytetään paljon teknologiaa. Robotti maalaa häivepinnoitteet. Paikallinen ALIS täytyy myös laittaa pystyyn. Mitäköhän muuta vielä? No, varmaan aika paljon. F-35:ssa on yli 300 000 yksittäistä osaa - jos vastaavaa dataa löytyy muista koneista, niin otan mielelläni vastaan.

Eikä unohdeta myöskään tehtävätietopakettien luomiseen käytettävää järjestelmää, joka maksoi USN:lle yli 300 miljoonaa dollaria. Toki Suomi pärjännee pienemmän konemäärän ansiosta jonkin verran kevyemmällä ratkaisulla, mutta siltikin se tulee olemaan jotakin sellaista, jota Gripenin tuki-infrastruktuuriin ei kuulu lainkaan.

Ja tuossa Israelin tilanteesta:

But customization will come at a high price for Tel Aviv. Developing and installing additional capabilities on the jets, as well as the infrastructure to maintain them, will require significant investment by the Israeli government. Ultimately, each F-35I could cost significantly more per jet than the estimated $100 million for the U.S. Air Force F-35A. The final decisions will likely hinge on negotiations over a new 10-year aid package between the U.S. and Israel, expected to conclude later this year.

 
Back
Top