Voihan tuossa olla monimutkaisempiakin syitä neuvottelujen pitkittymiselle, kuin pelkkä rahan riittävyys. Hankintaan budjetoitujen varojen ja telakan antamien kustannusarvioiden, sekä tässä vaiheessa nyt luulisi että myös telakan tekemän tarjouksen, poikkeaminen olisi kyllä osoitus melko hämmästyttäväsä amatöörimäisyydestä.
Lainaan itseäni:
Tuossa litteessä on kerrottu länsinaapurin Visby hankkeen olleen alunperin seuraavanlainen:
Tavoitteena oli luonnollisesti kehittää alus, jolla on mahdollisimman pieni tutkapoikkipinta (YS-2000 .. sittemmin Visby luokka). Tätä kehitystyötä varten tilattiin Smyge, joka oli puhdas testialusta tulevalle aluskonseptille. Tähän konseptiin kuului katamaraanirunko.
Kehitystyön perusteella -93 päädyttiin siihen, että tarvitaan uusia aluksia:
-YSB-2000 12 kpl (ensin 4, jatkotilauksena 8), miinantorjunta-alus
-YSM-2000 6 kpl (ensin 4, jatkotilauksena 2), pintataistelualus
Siis yhteensä 18 alusta.
Näiden aluksien lisäksi Ruotsin merivoimilla oli suunnittelma ohjusvene 2010 hankkeesta, jossa kyse olisi siis mitä ilmeisimmin vielä pienemmistä FAC aluksista.
Vuonna -94 merivoimat ilmoitti tilaavansa 4 kpl YSB-2000 aluksia
Samana vuonna kuitenkin jo todettiin että YSM-aluksista tulee väkisinkin kooltaan alkuperäistä suunnitelmaa suurempia ja katamaraanirunko vaihtui tavanomaisempaan yhteen uppoumarunkoon. Koko nousi 420 tonniin, joka siis viittaa siihen että aluperin YSM (tai liioin YSB) oli vaivoin korvetti-luokassa, pikemminkin FAC.
1995 lokakuussa tilattiin ensimmäiset alukset ja ilmoitettiin että aluksia tulee itseasiassa 14, mutta tilaus oli kahdelle, optiolla että kölinlaskun yhteydessä tilataan kaksi lisää. -98 oli siis tilattuna neljä alusta joille oli myös kilpailutettu ja tilattu: ICS-2000(SAAB) tietoliikenne, MCM ja ASW (Hydra) ja 9LV Cetris. Lisäksi pyydettiin tarjouksia ilmatorjuntaohjuksista (kymmenelle alukselle).
Nämähän menivät mönkään poliittisen päätöksenteon johdosta ja päädyttii että aluksia tuleekin:
-YS-2000 batch1 (ex. YSB-2000) 4 kpl, ASW ja miinantorjunta-alus
-YS-2000 batch2 (ex. YSM-2000) 2 kpl pintataistelualus (joista toinen peruttiin)
Ensimmäisen aluksen vesillelaskun yhteydessä merivoimat kertoi että heillä on näkemys Visbytä suuremman, noin 110m/2000tn., alusluokan hankkimisesta 2010 luvun alussa. SAAB julkaisikin sittemmin suunnitelma Visby+ luokasta, joka tosin oli 1500tonninen ja siis merivoimien unelmia pienempi.
Budjettisyistä kuudes alus peruttiin ja näin siis Visbyistä vain yksi on alkuperäinen pintataistelualus.
Lisäksi melkoinen takaisku tuli luokan taistelukyvylle, kun havaittiin että valittu runkorakenne on paloturvallisuuden kannalta katastrofi.
Ja ilmatorjuntaohjusaseistustahan ei koskaan (tai siis vielä toistaiseksi) ole hankittu.
Lisäksi, vaikka aluksen tutkapoikkipinta onkin pieni, siitä on hyötyä ainoastaan toimittaessa erittäin pienillä nopeuksilla. Vähänkin korkeammllla nopekusilla aallonmuodostus aiheuttaa niin suuren tutkajäljen että alus menettää stealth-ominaisuutensa (tai .. no alushan ei menetä - mutta toiminta näkyy joka tapauksessa).
Dokumentin mielestä Visbyt ovat aika paha epäonnistuminen jolla yritettiin paikata:
"In a general sense, the Visby and her sisters are a response to the rapid decline in military credibility of the missile-armed fast attack craft that started in the late 1980s and picked up steam throughout the next decade. "
Tuon perusteella Visbyt ovat siis isoja FAC:eja joissa yrityksenä oli minimoida luokan, erityisesti IT, omasuojan ongelmia pienentämällä havaittavuutta.
MIten tämä liittyy Laivue2020 ketjuun ?
No. Dokkarin perusteella meidän ohjusveneisiin ja pieniin taistelualuksiin perustuva doktriinimme on menettämässä uskottavuutensa (ei siis miinat
). Alukset ovat liian pieniä voidakseen puolustautua uskottavasti sekä ilma- että ohjushyökkäystä vastaan.
Laivue2020 on uskottava ja modernin sodankuvan vaatimukset täyttävä asejärjestelmä, luokka joka sekä pystyy vaikuttamaan että puolustamaan itseään. Toki meillä on erityisolosuhteet, namely saaristo, joka muuttaa kuviota FACien hyväksi.
Visbyn stealth-ideologia ei kovin suurta arvoa tuossa dokkarissa saa, ja merkittävää on se että rakenne pikemminkin tekee aluksesta hyvin palavan ja helposti syttyvän soihdun, jonka sammuttaminen on lähes mahdotonta. Saab ja Kockums kuitenkin tarjoaa, tai on ainakin tarjonnut, uudeksi korvetti/fregattiluokaksi samoihin suunnittelulähtökohtiin perustuvaa alusta.
Mitä muuta on muuttunut tässä ajassa? No -- Suomen ja Ruotsin välille on kehittynyt yhä kiihtyvä yhteistyö. Suomella oli samankaltaisia suunnitelma 2000-luvun alussa ja myös Suomi teki nopeita ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Suomalainen korjausliike (Hamina-luokka) kuitenkin tuotti ratkaisuja havaittuihin ongelmiin, toisin kuin Visby-säätö jossa luokan aluksien lukumäärä pudotettiin alas, ja aluksien omasuojaongelma jätettiin ratkaisematta.
Suomi on valmistamassa, käytännössä fregatteja, (ruotsalaisella mitoituksessa jossa 400 tonnin alus on korvetti, 1500tonnin fregatti, nuo Pohjanmaat ovat hävittäjiä) jotka hyvinkin tuottavat juuri sen suorituskyvyn mitä Ruotsin merivoimat haaveili Visbyn vesillelaskussa. Toisin kuin Visbyissä, näissä aluksissa on myös laitettu panoksia aluksen rakenteelliseen taistelukestävyyteen.
Olisiko siis neuvottelupöydällä paljon muutakin kuin vain telakan hinnoittelu ja työtilanne. Etenkin kun tuollaiset asiat yleensä on määritelty jo tarjouksissa ja ne ovat kyllä päteviä oikeusdokumentteja. Ei niiden kanssa voi pelata sen jälkeen kun asiakkaalle ne on annettu.