Voi niitä aikoja. Turun lentokerhon Cesna veti rinkiä Pansion sotasataman yllä ja ohjusveneen valppaat tykärit teräspotat päässä seurasivat maalia sormi liipasimella.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Huhta
Greatest Leader
On.
Laivue 2020
Ilman mitään todellista tietoa asiasta, voin kuvitella että meidän maallikoiden yliarvioivan hard killiä soft killin kustannuksella. Onhan se jo ajatuksena miehekkäämpää räiskiä vihulaisen ohjukset taivaalta, kuin laukaista harhamaalipilvi ja toivoa parasta. Soft killillä on kuitenkin etuja...
maanpuolustus.net
CIWS keskustelu on kokonaan hiljentynyt. Mitäs herkkua me sinne taakse saadaan?
Huhta
Greatest Leader
Käytetty 40 mm Bofors.
Mitä 2 + 1 tarkoittaa kyseisen lyhenteen edessä?
2 dieseliä + yksi kaasuturbiini, vai liittyykö se potkurien määrään?
Onko tuolle ilmaisulle lähdettä, vai onko se ihan oma keksintösi?
Lyhenteessäsi God = Jumala ja Lag = viive, siis JumalaViive. CODLAG taas olisi COmbined Diesel eLectric And Gas
Mikäli turbiinien teho muutettaisiin myös kokonaan sähköksi ennen potkureille pääsyä, niin sitten kyseessä olisikin IEP = Integrated Electric Propulsion.
Toisaalta taas Wärtsilä käyttääkin kyseiselle merkitykselle lyhennettä CODAG, joka muualla ainakin useimmiten tarkoittaa mekaanista tehonsiirtoa, jossa mitään ei muuteta välillä sähköksi:
Combined diesel-electric and gas turbine (CODAG) propulsion
A hybrid machinery system with a gas turbine and diesel engines driving generators to create electric power for both propulsion and the hotel side.
www.wartsila.com
Rantojen mies
Kenraali
Suomessa erikoisolosuhde, eli toimiminen rannalta vaikutavien sensorien ja aseiden piirissä, jossain määrin muuttaa tätä kokonaisuutta. Ohjusveneiden ja muidenkin alusten aktiivisten sensoreiden ja omasuojan puutteita voidaan paikata muilla voimilla.
Omasuojan varassa toimisen järkevyyteen ja riittävyyteen omien voimien tuen ulkopuolella, olen tällä foorumilla ottanut jo kantaa.
Huhta
Greatest Leader
Samaa mieltä että kyseinen tutkimus, tekijähän on tutkimuslaitos/-yritys joka koostaa tietoja ja analysoi sekä myy näitä rappareitaan, ei todellakaan mikään jumalan sana tässä ole. Siellä on ristiriitaisuuksia ja asioita voisi esittää selkeämmin ja ekspliittisemmin. Ja esitetyistä näkemyksistä voinee kyllä olla useampaa mieltä.
Siksi ajattelin aluksi laittaa sen ihan vain läpiluettavaksi ja mahdollisesti kommentoitavaksi - mutta heti perään päädyin sitä vähän avaamaan, että saa paremman reaktion foorumilla. Ei siis missään nimessä purematta nieltäväksi.
Kirjoituksessa on kuitenkin sinällään mielenkiintoinen kooste Visby-luokasta ja ulkopuolinen mielipide - merkityksellinen tai ei - mm. FAC luokan alusten käyttökelpoisuutta koskien*. Viimeksi mainittuhan on tässäkin keskustelussa esiintynyt mm. arvioitaessa Laívue2020 hyödyllisyyttä ja hankkeen perusteita.
Mielenkiintoista on myös huomata merivoimaan liittyvän suunnittelun kehittyminen Ruotsissa, ja verrara sitä myös vastaavaan Suomessa.
* toki on mahdollista että kirjoittaja on vanhan-liiton The Sea Power -meriupseeri joka on koko elämänsä odottanut että pääsisi lyttämään mokomat pirulliset pikkuveneet.
Kovasti noita pieniä aluksia vielä maailmalla tehdään. Eikä tarvitse mennä Iraniin, vaan esim. molempiin Kiinoihin tai Kreikkaan.
Type 22 missile boat - Wikipedia
Tuo Chiang-class corvette - Wikipedia
Kuang Hua VI-class missile boat - Wikipedia
Roussen-class fast attack craft - Wikipedia
Leaderwolf
Respected Leader
Vasurilla ja toisella aivosolulla kun kirjoittaa niin käy näin. Se mitä ajattelin olikin CODAG nyt kun tarkistin. Ja siinähän on yleisesti 2 dieseliä ja yksi kaasuturbiini, mutta kaikki ovat vaihteiston takana.Mitä 2 + 1 tarkoittaa kyseisen lyhenteen edessä?
2 dieseliä + yksi kaasuturbiini, vai liittyykö se potkurien määrään?
Onko tuolle ilmaisulle lähdettä, vai onko se ihan oma keksintösi?
Lyhenteessäsi God = Jumala ja Lag = viive, siis JumalaViive. CODLAG taas olisi COmbined Diesel eLectric And Gas
Mikäli turbiinien teho muutettaisiin myös kokonaan sähköksi ennen potkureille pääsyä, niin sitten kyseessä olisikin IEP = Integrated Electric Propulsion.
Toisaalta taas Wärtsilä käyttääkin kyseiselle merkitykselle lyhennettä CODAG, joka muualla ainakin useimmiten tarkoittaa mekaanista tehonsiirtoa, jossa mitään ei muuteta välillä sähköksi:
Combined diesel-electric and gas turbine (CODAG) propulsion
A hybrid machinery system with a gas turbine and diesel engines driving generators to create electric power for both propulsion and the hotel side.www.wartsila.com
Mikä ei kuulosta ihan hirveän taistelunkestävältä
Edit. Mutta tuo neljän dieselin ajamat sähkömoottorit ja niiden tukena oleva kaasuturbiini on nyt sitten se CODLAG?
Eikö tuollaisessa turbiinissa ole pieni viive jos riuhtaisee kahvat kaakkoon. Ehkä se tunnetaan piireissä JumalViiveenä?
Huhta
Greatest Leader
Tuo on vahvin ehdokas
Vahvin ehdokas? Miten se on mahdollista, kun sitä ei ole näkynyt havainnekuvissa?
Täytyy sanoa, että odotan mielenkiinnolla vedenalaisten sensorien valintojen julkistamista. Kongsbergin ST2400:n tyypillinen havaintoetäisyys on 5-5,5 km luokkaa, ja se on ilmeisesti korkean taajuusalueen kaikumittain. Vaikka korkea taajuus parantaakin resoluutiota, niin useiden lähteiden perusteella matalassa vedessä alhainen taajuus olisi nimenomaan tärkeää, jotta pohjan ja pinnan aiheuttamat häviöt saadaan minimoitua. Jos torpedoista halutaan täysi hyöty irti, niin valinnan pitäisi siis olla jotakin muuta...
Alla on markkinakatsaus vuodelta 2017. Sen perusteella valikoima näyttää aika pelkistetyltä. Jenkkituotteet (Burkeilla ja Zumwalteilla olevat) eivät nähtävästi ole juuri myyneet ulkomaille, Thales'n CAPTAS-tuoteperhe näyttää hallitsevan markkinoita yhdessä Atlaksen tuotteiden kanssa. Mitäköhän meille lopulta tulee?
Esitteitä:
CAPTAS-2 Variable depth sonar | Thales Group
Vahvin ehdokas? Miten se on mahdollista, kun sitä ei ole näkynyt havainnekuvissa?
Täytyy sanoa, että odotan mielenkiinnolla vedenalaisten sensorien valintojen julkistamista. Kongsbergin ST2400:n tyypillinen havaintoetäisyys on 5-5,5 km luokkaa, ja se on ilmeisesti korkean taajuusalueen kaikumittain. Vaikka korkea taajuus parantaakin resoluutiota, niin useiden lähteiden perusteella matalassa vedessä alhainen taajuus olisi nimenomaan tärkeää, jotta pohjan ja pinnan aiheuttamat häviöt saadaan minimoitua. Jos torpedoista halutaan täysi hyöty irti, niin valinnan pitäisi siis olla jotakin muuta...
Alla on markkinakatsaus vuodelta 2017. Sen perusteella valikoima näyttää aika pelkistetyltä. Jenkkituotteet (Burkeilla ja Zumwalteilla olevat) eivät nähtävästi ole juuri myyneet ulkomaille, Thales'n CAPTAS-tuoteperhe näyttää hallitsevan markkinoita yhdessä Atlaksen tuotteiden kanssa. Mitäköhän meille lopulta tulee?
Esitteitä:
CAPTAS-2 Variable depth sonar | Thales Group
www.thalesgroup.com
Havainnekuvissa nyt on nähty mm. Ruotsin ilmavoimien Hornet. 40mm on vaihtoehto siinä vaiheessa kun kirstun pohja näkyy ja tykit ovat edelleen hankkimatta.
Korvettien sonarit ovat tosiaan mielenkiintoinen setti. Toiveissa lienee sekä aktiivisia että passiivisia välineitä.
Tuo on vahvin ehdokas
Kuva kertokoon enemmän kuin tuhat sanaa.
Huhta
Greatest Leader
On se nyt sentään Nato-yhteensopivampi kuin Sergei, vaikka ei pärjääkään luotettavuudessa neuvostoteknologialle.
Kiskot vielä täyteen sarvimiinaa ja tväl varaston telineet täyteen RK sarjan kivääreitä. On siinä meillä tulevan sukupolven korvetti.
Leaderwolf
Respected Leader
Oerlikoni sieltä tulee, tai sitten on fitted for parempia aikoja odotellessa. En usko mihinkään siltä väliltä. Ellei sitten jenkit tyrkytä halvalla huollettua phalanxia kun vaihtavat omiaan searameihin.
Tuleekohan muuten Pohjanmaa luokkaan Vaasa? Jos Suomi saisi oman Vaasa laivansa kellumaan vähän kauemmin kuin veljet lahden toisella rannalla.
Tuleekohan muuten Pohjanmaa luokkaan Vaasa? Jos Suomi saisi oman Vaasa laivansa kellumaan vähän kauemmin kuin veljet lahden toisella rannalla.
Einomies1
Respected Leader
Tämä CIWS-keskustelu on yhtä ajatusköyhää kuin Korpraali-Fiskerin höpötykset siitä että Haminat olisi saaneet kauko-ohjatut konekiväärit keulaansa ja ohjustorjuntaa hoidettaisiin niillä.
4 kpl uutta it-tykkiä ei ole mikään vuosisadan hanke ja pikkujuttu tuossa kaupassa. Ne voidaan hankkia kyllä budjetista. Kärsivällisyyttä!
Edes rakentamisesta ei ole päätetty ja aikaa on hankkia noita pyssyjä vielä vuosia.
Enemmän kiinnostaisi että koska ensimmäinen modernisoitu Hamina aloittaa merikokeet. Ilmeisesti ensi vuonna Gabrielit tulevat käyttöön aluksilla.
.4 kpl uutta it-tykkiä ei ole mikään vuosisadan hanke ja pikkujuttu tuossa kaupassa. Ne voidaan hankkia kyllä budjetista. Kärsivällisyyttä!
Edes rakentamisesta ei ole päätetty ja aikaa on hankkia noita pyssyjä vielä vuosia.
Enemmän kiinnostaisi että koska ensimmäinen modernisoitu Hamina aloittaa merikokeet. Ilmeisesti ensi vuonna Gabrielit tulevat käyttöön aluksilla.
Tämä CIWS-keskustelu on yhtä ajatusköyhää kuin Korpraali-Fiskerin höpötykset siitä että Haminat olisi saaneet kauko-ohjatut konekiväärit keulaansa ja ohjustorjuntaa hoidettaisiin niillä
4 kpl uutta it-tykkiä ei ole mikään vuosisadan hanke ja pikkujuttu tuossa kaupassa. Ne voidaan hankkia kyllä budjetista. Kärsivällisyyttä!
Edes rakentamisesta ei ole päätetty ja aikaa on hankkia noita pyssyjä vielä vuosia.
Enemmän kiinnostaisi että koska ensimmäinen modernisoitu Hamina aloittaa merikokeet. Ilmeisesti ensi vuonna Gabrielit tulevat käyttöön aluksilla.
Vähän konekivääriä väljempää ruuttaa taisi esittää mutta Trackfirea joka tapauksessa. Jos ei veikkaa ei voi voittaa
Aika lailla valmiille Tornio kesäkuun lehtikuvissa näytti. Varusteluun saadaan toki törsättyä vielä kuukausia.
Mutta onhan noistakin suurin osa jo 15-20 vuotta vanhaa perua; suunnilleen samaa ikäluokkaa Haminoiden kanssa. Roussen ja Tuo Chiang kooltaan lähellä Visbyitä, eli niissäkin suorituskyky ja aluksen koko ovat jo hieman suurempia.Kovasti noita pieniä aluksia vielä maailmalla tehdään. Eikä tarvitse mennä Iraniin, vaan esim. molempiin Kiinoihin tai Kreikkaan.
Type 22 missile boat - Wikipedia
en.wikipedia.org
Tuo Chiang-class corvette - Wikipedia
Kuang Hua VI-class missile boat - Wikipedia
Roussen-class fast attack craft - Wikipedia
Minusta näyttää että meillä merivoimat on varsin hyvin ollut ajan hermolla.
Huhta
Greatest Leader
En lukenut originaalia, mutta eikös siinä arvioitu nimenomaan Visby-luokkaa ja haukuttu mm. sen luottoa alhaiseen herätteeseen ilmatorjunnan kustannuksella ja ko. materiaaleista rakennetun aluksen vaurionkestävyyttä? Eli siihen nähden nuo kaikki on ihan ok verrokkeja, koon puolesta. Roussenit nyt tietysti on teräsrunkoisia, mutta siitä huolimatta miehistö on kyllä varmaan jännään äärellä, kun meritorjuntaohjusta pukkaa runkoon.
Luokan käyttöönottovuotta merkityksellisempänä pidän sitä, että niitä nimenomaan rakennetaan edelleen. Kaksi Roussenia on työn alla ja Tuo Chiangista seilaa vasta protyyppi. Type 022:sta ei ota selvää, että tuleeko niitä vielä telakoilta, ja viimeisin Kuang Hua VI on sekin tältä vuosikymmeneltä.
Pieniä aluksia ja LV2020:tä en halua asettaa vastakkain. Eri aluksia, eri tehtäviin. Mutta pienten alusten kuoleman povaaminen voi olla ennenaikaista.
Jos taas pienet alukset ovat jo turhia tai käymässä turhiksi lähitulevaisuudessa, niin se asettaa Haminoiden yli 200 miljoonan euron arvoisen MLU:n outoon valoon. Jättämällä päivitys väliin ja myymällä alukset jonnekin Balkanille tai Baltiaan olisi varmaan saatu kasaan rahat viidennen Pohjanmaan rakentamiseksi.
Edit: Ja voihan vaihtoehtona pitää sitäkin, että Haminoista saatavat myyntitulot ja säästöt olisi käytetty Hämeenmaa-luokan päivittämiseen. 300 miljoonalla olisi tehnyt siinäkin ihmeitä, kuten @Rannari n kanssa pohdimme. Nyt mennään neljällä korvetilla ja neljällä ohjusveneellä 30-luvulle neljän korvetin ja kahden miinalaivan sijaan. Kaipa merivoimat jotakin tekee oikein, kun päätyi tehtyihin ratkaisuihin.
Viimeksi muokattu: