Laivue 2020

[Hanski]

Kiitos kunniasta, mutta nälkäkurki taitaa olla ihan muiden foorumille aikoinaan tuoma termi.

Täytyy pitää mielessä nämä kaikki positiiviset viestit. Eihän tässä montaa vuotta mene, että selviää, tuleeko neljä täysin varusteltua korvettia ja ~60 HX:ää. Korvettien varustus ehkä aukenee jo lähikuukausina. Sitten nähdään, kuka näyttää närhenmunat ja kenelle.



On se, kun Pietarista kirjoittelee.

Onko se oikeasti niin vaikeaa myöntää siellä Espoossa, että hanke on vielä vaiheessa? Merivoimien historiallinen "tavoitteet ja toteuma" ei herätä luottamusta. Haminoihin haaveiltiin uutta meritorjuntaohjusta, mentiin RBS-15:llä. Kaksi varastossa pölyttyvää Finntolvia. Ilmatyynalus, joka ei sopinutkaan uuteen uhkakuvaan. Sähkötorpedo-projekti, josta ei ikinä tullut valmista.

Uskon, kun näen.

Turhaan minä näitä asioita kirjoitan, onneksi tiedät asiat paremmin kuin merivoimat! Ehkä RBS-15 todettiin riittäväksi uhkakuviin ja Haminat varustettiin sillä. Kaksi varastossa olevaa Finntolvia hankittiin vuonna 1968, siitä ei olekaan aikaa kuin 51 vuotta! Ilmatyynyalus on jo klassikko, se pitää ilman muuta aina nostaa esille merivoimista puhuttaessa. Minusta organisaatio osoittaa kypsyyttä, kun se pystyy muuttamaan suunnitelmia ja luopumaan projektista silloin, kun sen pohjana olleet olettamukset muuttuvat.

Merivoimissa on ollut aika paljon ilon aiheitakin:

• sukellusvenekehitys 1930-luvulla kelpasi malliksi Saksalle
• panssarilaivat olivat oikeasti varsin kova luu, miksi muuten Neuvostoliitto olisi uhrannut valtavat voimavarat Kotkan pommitukseen ja Nioben upotukseen sekä vaatinut Väinämöisen itselleen.
• moottoritorpedoveneet sopivat hyvin sodan aikaiseen taktiikkaan ja ne olivat parhaita malleja, joita akselivalloista oli mahdollista ostaa
• sodan aikaiset miinalaivat olivat varsin kehittyneet ja Ruotsinsalmi palveli lähes 40 vuotta
• 1960-luvun tykkiveneet olivat varsin luova kompromissi tilanteessa, jossa ohjuksia ei ollut mahdollista hankkia
• Kuha-luokka oli 1970-luvulla edistyksellinen ja nekin ovat vielä rivissä
• Helsinki-luokka palveli oikein hyvin ja en ole kuullut, että niissä olisi ollut suurempia ongelmia
• Hamina-luokka on palvellut hyvin ja nyt ne pääsevätkin MLU:hun
• Jurmo- ja Jehu ovat kevyemmässä päässä ihan soivia pelejä
• suorituskyky on noussut tasaisesti sotavuosista, kalustoa on uusittu järjestelmällisesti ja jokaisella kierroksella suorituskyky on noussut

Oikeasti huonoja toteutuksia ovat olleet ohjuslautta Isku ja venäläiset pakko-ostokset. Toisaalta alkuperäinen Tuuli-luokka siirsi merivoimat aidosti ohjuskauteen eikä tuolloin ollut muita mahdollisuuksia.

 

[Rannari]

Turhaan minä näitä asioita kirjoitan, onneksi tiedät asiat paremmin kuin merivoimat! Ehkä RBS-15 todettiin riittäväksi uhkakuviin ja Haminat varustettiin sillä. Kaksi varastossa olevaa Finntolvia hankittiin vuonna 1968, siitä ei olekaan aikaa kuin 51 vuotta! Ilmatyynyalus on jo klassikko, se pitää ilman muuta aina nostaa esille merivoimista puhuttaessa. Minusta organisaatio osoittaa kypsyyttä, kun se pystyy muuttamaan suunnitelmia ja luopumaan projektista silloin, kun sen pohjana olleet olettamukset muuttuvat.

Merivoimissa on ollut aika paljon ilon aiheitakin:

• sukellusvenekehitys 1930-luvulla kelpasi malliksi Saksalle
• panssarilaivat olivat oikeasti varsin kova luu, miksi muuten Neuvostoliitto olisi uhrannut valtavat voimavarat Kotkan pommitukseen ja Nioben upotukseen sekä vaatinut Väinämöisen itselleen.
• moottoritorpedoveneet sopivat hyvin sodan aikaiseen taktiikkaan ja ne olivat parhaita malleja, joita akselivalloista oli mahdollista ostaa
• sodan aikaiset miinalaivat olivat varsin kehittyneet ja Ruotsinsalmi palveli lähes 40 vuotta
• 1960-luvun tykkiveneet olivat varsin luova kompromissi tilanteessa, jossa ohjuksia ei ollut mahdollista hankkia
• Kuha-luokka oli 1970-luvulla edistyksellinen ja nekin ovat vielä rivissä
• suorituskyky on noussut tasaisesti sotavuosista, kalustoa on uusittu järjestelmällisesti ja jokaisella kierroksella suorituskyky on noussut

Oikeasti huonoja toteutuksia ovat olleet ohjuslautta Isku ja venäläiset pakko-ostokset. Toisaalta alkuperäinen Tuuli-luokka siirsi merivoimat aidosti ohjuskauteen eikä tuolloin ollut muita mahdollisuuksia.

On tosiaan viisautta jättää sopimattomat kalut hankkimatta. Itse en kyllä ole tuota ilmatyynyalustarinaa ihan sellaisenaan nielaissut. Selitys on siltä osin outo että lopulta päädyttiin hankkimaan meriliikenteen suojaukseen pintatorjuntaan varusteltuja aluksia ilman minkäänlaista sutovarustusta.

Samalla poistettiin Hesarit jotka nimenomaan piti peruskorjata vedenalaisia hommia hoitaviksi vartioveneiksi joille nähtiin tarvetta mm. entistä laajempien aluevesien valvonnassa. Oletan että ilmatyynyalus ei sittenkään lopulta täyttänyt vaateita ja uuteen tilanteeseen enemmänkin ajauduttiin kuin suunnitelmallisesti hakeuduttiin. Mutta sellaista aina toisinaan sattuu paremmissakin piireissä.

 

[Hanski]

On tosiaan viisautta jättää sopimattomat kalut hankkimatta. Itse en kyllä ole tuota ilmatyynyalustarinaa ihan sellaisenaan nielaissut. Selitys on siltä osin outo että lopulta päädyttiin hankkimaan meriliikenteen suojaukseen pintatorjuntaan varusteltuja aluksia ilman minkäänlaista sutovarustusta.

Samalla poistettiin Hesarit jotka nimenomaan piti peruskorjata vedenalaisia hommia hoitaviksi vartioveneiksi joille nähtiin tarvetta mm. entistä laajempien aluevesien valvonnassa. Oletan että ilmatyynyalus ei sittenkään lopulta täyttänyt vaateita ja uuteen tilanteeseen enemmänkin ajauduttiin kuin suunnitelmallisesti hakeuduttiin. Mutta sellaista aina toisinaan sattuu paremmissakin piireissä.

Ilmatyynyalus oli optimoitu nopeisiin ohjussyöksyihin maihinnousulaivastoa vastaan. Samoihin aikoihin Venäjän maihinnousukyky romahti eli siltä osin muuttunut uhkakuvakin toimisi selitykseksi. Venäjän Itämeren laivaston sukellusvenemäärät romahtivat niinikään 1990-luvulta lähtien ja pitkään rivissä oli ainoastaan yksi vene. Nyt suve-uhka on kasvamassa ja samalla aluksia varustetaan sopivalla kalustolla.

 

[Rannari]

Ilmatyynyalus oli optimoitu nopeisiin ohjussyöksyihin maihinnousulaivastoa vastaan. Samoihin aikoihin Venäjän maihinnousukyky romahti eli siltä osin muuttunut uhkakuvakin toimisi selitykseksi. Venäjän Itämeren laivaston sukellusvenemäärät romahtivat niinikään 1990-luvulta lähtien ja pitkään rivissä oli ainoastaan yksi vene. Nyt suve-uhka on kasvamassa ja samalla aluksia varustetaan sopivalla kalustolla.

Venäjällä tietysti on muitakin sukellusveneitä kuin Itämerelle pysyvästi sijoitetut. Ja vartioveneasiaan vaikutti sekin että rajalta siirtyi samoihin aikoihin Merivoimille kaksi sutohommiin tarkoitettua alusta eli Kiisla ja Kurki. Oliko tuo sitten syy vai seuraus jää taas arvuuttelun varaan

 

[Hanski]

Venäjällä tietysti on muitakin sukellusveneitä kuin Itämerelle pysyvästi sijoitetut. Ja vartioveneasiaan vaikutti sekin että rajalta siirtyi samoihin aikoihin Merivoimille kaksi sutohommiin tarkoitettua alusta eli Kiisla ja Kurki. Oliko tuo sitten syy vai seuraus jää taas arvuuttelun varaan

Venäjän osalta on tosiaan aina muistettava, että laivoja voi siirtää laivastosta toiseen! Oman aikansa tämä tosin vaatii ja en tiedä, onnistuisiko suurempien alusten (edes sukellusveneiden) siirto huomaamatta.

 

[Jukkis]

ST2400 on kevyt ja modulaarinen järjestelmä. Se on suunniteltu helpoksi siirtää satamassa alukselle tai sieltä pois. On siis mahdollista että kahdeksan alusta jakaisivat neljä järjestelmää keskenään. Niitä vain kierrätettäisiin huoltoon tulevilta rungoilta aktiivivuoroon siirtyville aluksille.

Lisäksi varastossa tai jopa käytössä on mahdollisesti joku määrä passiivisia Sonac PTA-järjestelmiä. Kotimaisena tuotteena tuosta ei ole julkisuudessa kuultu paljoakaan, joten sen tämänhetkinen suorituskyky ja olemassaolo ovat toki epävarmoja. Päivittämätön 90-luvun tekniikka ei kuulosta kovin upealta. Mutta jos niitä onkin kehitetty ja ylläpidetty koko 20-30 vuoden ajan, niin paikkaisivat valvontakykyä ihan mukavasti. Mutta julkista tietoa vaan ei ole.

Niin, ja minä käytin nimitystä Nälkäkurki puhuessani mahdollisuudesta, että pari Pohjanmaata varusteltaisiin pelkästään miinalaivoista kannibalisoiduilla aseilla ja sensoreilla. Niin ei onneksi näytä olevan käymässä.

 

[Huhta]

ST2400 on kevyt ja modulaarinen järjestelmä. Se on suunniteltu helpoksi siirtää satamassa alukselle tai sieltä pois. On siis mahdollista että kahdeksan alusta jakaisivat neljä järjestelmää keskenään. Niitä vain kierrätettäisiin huoltoon tulevilta rungoilta aktiivivuoroon siirtyville aluksille.

Lisäksi varastossa tai jopa käytössä on mahdollisesti joku määrä passiivisia Sonac PTA-järjestelmiä. Kotimaisena tuotteena tuosta ei ole julkisuudessa kuultu paljoakaan, joten sen tämänhetkinen suorituskyky ja olemassaolo ovat toki epävarmoja. Päivittämätön 90-luvun tekniikka ei kuulosta kovin upealta. Mutta jos niitä onkin kehitetty ja ylläpidetty koko 20-30 vuoden ajan, niin paikkaisivat valvontakykyä ihan mukavasti. Mutta julkista tietoa vaan ei ole.

Niin, ja minä käytin nimitystä Nälkäkurki puhuessani mahdollisuudesta, että pari Pohjanmaata varusteltaisiin pelkästään miinalaivoista kannibalisoiduilla aseilla ja sensoreilla. Niin ei onneksi näytä olevan käymässä.

Olehan nyt varovainen implikoidessasi, että (edes lähelle) puolet fleetistä olisi kerralla huollossa.

Normaalisti laivojen huollot tapahtuvat huomattavasti harvemmin kuin lentokoneiden. Ja pieniä huoltoja/korjauksia tehdään satamassa itsenäisesti ilman varsinaista telakointia. Myös koneiden määräaikaishuoltoja tehdään ihan satamassa ( tai joskus jopa matkalla ) ilman telakointia. Telakointeja toki tehdään, mutta hyvin harvoin. Tämä siis kauppalaivoilla, tuskin sotalaivat siitä paljon poikkeavat. Toki niillä on sitten sitä erilaista sälää ( sensoreita, aseita yms ) paljon enemmän kuin kauppalaivoilla. Korvettien vuosittaisiksi käyttötunneiksi ilmoitetaan 2000 per alus. Esim. turboahtimien normaali huoltoväli vaihtelee jossain 4000 - 12000 tunnin välillä käyttöprofiilista ja käytetystä polttoaineesta riippuen ( raskaöljykäytössä tarvitaan yleensä "välihuoltoja" suuremman likaantumisen vuoksi ). Itse dieselmoottorin huoltovälit ovat muistaakseni vielä pitempiä. Kaasuturbiinista en osaa sanoa, mutta lienee aika lailla samoissa dieselin kanssa, ehkä vähän useammin. Runko sinänsä ei suurempia huoltoja tarvitse, toki se tarkistetaan aina silloin tällöin. Joten sanoisin, että nuo korvetit ovat melko lailla koko ajan käytettävissä. Silloin tällöin yksi niistä on pois rivistä. Tietysti korvettien käyttöprofiili on sellainen, että se lisännee huoltojen tarvetta ( paljon startteja ja stoppeja verrattuna kokonaiskäyttötunteihin ). Elektroniikka ja aseet ovat sitten oma lukunsa, niiden huoltotarpeesta en osaa sanoa mitään.

 

[Rantojen mies]

Turhaan minä näitä asioita kirjoitan, onneksi tiedät asiat paremmin kuin merivoimat! Ehkä RBS-15 todettiin riittäväksi uhkakuviin ja Haminat varustettiin sillä. Kaksi varastossa olevaa Finntolvia hankittiin vuonna 1968, siitä ei olekaan aikaa kuin 51 vuotta! Ilmatyynyalus on jo klassikko, se pitää ilman muuta aina nostaa esille merivoimista puhuttaessa. Minusta organisaatio osoittaa kypsyyttä, kun se pystyy muuttamaan suunnitelmia ja luopumaan projektista silloin, kun sen pohjana olleet olettamukset muuttuvat.

Ei se tainnut ihan näin mennä. Aseita ei saatu kiinni ja ajettaessa miehistö alkoi voida pahoin. Muuten hyvä. Silti päätöksiä vitkuteltiin ja resursseja ei suunnattu johonkin hyödylliseen.

 

[Rantojen mies]

Ilmatyynyalus oli optimoitu nopeisiin ohjussyöksyihin maihinnousulaivastoa vastaan. Samoihin aikoihin Venäjän maihinnousukyky romahti eli siltä osin muuttunut uhkakuvakin toimisi selitykseksi. Venäjän Itämeren laivaston sukellusvenemäärät romahtivat niinikään 1990-luvulta lähtien ja pitkään rivissä oli ainoastaan yksi vene. Nyt suve-uhka on kasvamassa ja samalla aluksia varustetaan sopivalla kalustolla.

Venäjä saa siirrettyä kalustoa Itämerelle muualta. Myös kanavia pitkin.

Kieltämättä tilanne muuttui 80-luvun jälkeen dramaattisesti, mutta ei Venäjältä kalustoa puuttunut.

Tilanne ei ole Itämerellä sukellusveneiden osalta juurikaan muuttunut viime vuosikymmeninä. Ladan kehitys on ollut täysi katastrofi.

 

[Jukkis]

Olehan nyt varovainen implikoidessasi, että (edes lähelle) puolet fleetistä olisi kerralla huollossa.

No tuskin ovat joo. Mutta osa aluksista voisi joutua purjehtimaan ilman vedettävää sonaria. Sitä vaativat tehtävät täytyisi siis nakittaa aluksille joilla sellainen sillä hetkellä on. Epäoptimaalista, mutta ikävä kyllä mahdollista.

Venäjä saa siirrettyä kalustoa Itämerelle muualta. Myös kanavia pitkin.

Järjestetään jatkuvasti miehitetty konsulitoimisto Pietariin Nevan rannalle, niin eivät huomaamatta tuo mitään Itämerelle sitä kautta. Tanskan salmiin myös, jos yhteistyön tasosta ei olla varmoja. Nämähän menisivät sitten ulkoministeriön budjetista.

 

[Raveni]

Mitäköhän aluksien lähipuolustusjärjestelmille kuuluu? Vai meinataanko saturaatio hyökkäyksen torjunta jättää pyhän hengen sekä ESSM/keulatykin varaan?

 

[Rannari]

Mitäkön aluksien lähipuolustusjärjestelmille kuuluu? Vai meinataanko saturaatio hyökkäyksen torjunta jättää pyhän hengen sekä ESSM/keulatykin varaan?

Tuota tietoa ei välttämättä ole ihan heti tulossa. Järjestelmään tulee valmius tykin asentamiselle ja itse väline hankitaan ehkä joskus. Ja budjettiratkaisuna olisi 40-millisten siirto Rauma-luokalta. En kyllä usko että homma rahaan kaatuisi.

 

[Jukkis]

Mitäköhän aluksien lähipuolustusjärjestelmille kuuluu? Vai meinataanko saturaatio hyökkäyksen torjunta jättää pyhän hengen sekä ESSM/keulatykin varaan?

Vaikka ESSM on valovuosien päässä alkuperäisestä Sea Sparrowista, eivät sen lähipuolustusominaisuudet ole kehityksessä ainakaan heikentyneet. Mikään muu ohjus ei yhdistä yhtä pitkää maksimikantamaa yhtä lyhyeen minimiampumamatkaan. 57mm Bofors on edelleen tykkikaluston joukossa pätevä peli ohjustorjunnassa. Takasektori kyllä jää paljaaksi ilman toista tykkiä, mikä voi olla isompikin ongelma kun hyökkäyksen tullessa satutaan olemaan kapealla saaristoväylällä. Kaikissa tilanteissa ei ehkä mahdu kääntymään niin että keulatykki pääsisi ampumaan. Sen vuoksi toista tykkiä kyllä saa toivoa. Mutta ilmankin pyhä henki jää lähitorjuntakeinoissa neljänneksi, kun häirintä ja harhamaalit ovat myös kuviossa mukana.

 

[Raveni]

Vaikka ESSM on valovuosien päässä alkuperäisestä Sea Sparrowista, eivät sen lähipuolustusominaisuudet ole kehityksessä ainakaan heikentyneet. Mikään muu ohjus ei yhdistä yhtä pitkää maksimikantamaa yhtä lyhyeen minimiampumamatkaan. 57mm Bofors on edelleen tykkikaluston joukossa pätevä peli ohjustorjunnassa. Takasektori kyllä jää paljaaksi ilman toista tykkiä, mikä voi olla isompikin ongelma kun hyökkäyksen tullessa satutaan olemaan kapealla saaristoväylällä. Kaikissa tilanteissa ei ehkä mahdu kääntymään niin että keulatykki pääsisi ampumaan. Sen vuoksi toista tykkiä kyllä saa toivoa. Mutta ilmankin pyhä henki jää lähitorjuntakeinoissa neljänneksi, kun häirintä ja harhamaalit ovat myös kuviossa mukana.

Tykin ongelma on siinä, että se ampuu vain yhteen sektoriin kerrallansa. Sektoria voidaan vaihtaa vasta kun uhka on tuhottu. Paljon riippuu myös siitä miltä etäisyydeltä tieto uhasta saadaan. Voidaan aina veistellä tutkien tehoilla ja kantamilla mutta sodassa ei kaikki mene niin kuin paperilla ajatellaan. Se ohjus voi näkyä vasta muutaman kilometrin päästä ja aikaa torjuntaan on hyvin vähän. Sitten kun torjuttavaa tulee parista - kolmesta suunnalta niin se aika loppuu yhdellä aseella kesken. ESSM on varmaan pätevä peli mutta jos se olisi vastaus kaikkiin tilanteisiin ja kaikkiin uhkiin niin searam järjestelmillä tai milleniumilla ei olisi markkinoita. Siitä huolimatta eri maiden merivoimissa panostetaan lähisuojajärjestelmiin. Hommaa ei jätetä yhden tai kahden järjestelmän varaan.

 

[Rannari]

Tykin ongelma on siinä, että se ampuu vain yhteen sektoriin kerrallansa. Sektoria voidaan vaihtaa vasta kun uhka on tuhottu. Paljon riippuu myös siitä miltä etäisyydeltä tieto uhasta saadaan. Voidaan aina veistellä tutkien tehoilla ja kantamilla mutta sodassa ei kaikki mene niin kuin paperilla ajatellaan. Se ohjus voi näkyä vasta muutaman kilometrin päästä ja aikaa torjuntaan on hyvin vähän. Sitten kun torjuttavaa tulee parista - kolmesta suunnalta niin se aika loppuu yhdellä aseella kesken. ESSM on varmaan pätevä peli mutta jos se olisi vastaus kaikkiin tilanteisiin ja kaikkiin uhkiin niin searam järjestelmillä tai milleniumilla ei olisi markkinoita. Siitä huolimatta eri maiden merivoimissa panostetaan lähisuojajärjestelmiin. Hommaa ei jätetä yhden tai kahden järjestelmän varaan.

Varmasti lähitorjunnallakin on tärkeä ruutunsa kokonaisuudessa. Kuten tuolla edellä todettiin ei tuon yhden välineen puuttuminen takasektorista kuitenkaan johda tilanteeseen jossa aluksen suojana olisi miltään osin pelkkä pyhä henki. Vajaalla joukkueella silloin kuitenkin pelataan. Ja toisaalta vaikka perälle saataisiinkin paras tykki mitä maailmalta voi rahalla lunastaa jää omasuoja silti joiltain osin vajavaiseksi. Lopputuleman ratkaisee monimutkasten muuttujien summa ja hieman myös tähtien asento taivaankannella.

 

[Raveni]

Varmasti lähitorjunnallakin on tärkeä ruutunsa kokonaisuudessa. Kuten tuolla edellä todettiin ei tuon yhden välineen puuttuminen takasektorista kuitenkaan johda tilanteeseen jossa aluksen suojana olisi miltään osin pelkkä pyhä henki. Vajaalla joukkueella silloin kuitenkin pelataan. Ja toisaalta vaikka perälle saataisiinkin paras tykki mitä maailmalta voi rahalla lunastaa jää omasuoja silti joiltain osin vajavaiseksi. Lopputuleman ratkaisee monimutkasten muuttujien summa ja hieman myös tähtien asento taivaankannella.

Näen myös, että puuttuva omasuoja jos ajatellaan sitä lähisuojana saattaa myös vaikeuttaa aluksien käyttöä joissakin tehtävissä. Eli jos menettämisen riski koetaan suuremmaksi kuin saatava hyöty. Todennäköisyyksiähän tuossa lasketaan. Mikä on aluksen selvitymiskyky monimaalitilanteessa jossa reaktioaika jää lyhyeksi. Nykyiset mto:t rakennetaan kuitenkin sellaiseksi, että niillä pyritään saturoimaan vastustajan torjunta. Toki millä tahansa järjestelmällä raja tulee vastaan mutta on suuri merkitys tulee raja vastaan toisen vai neljännen ohjuksen kohdalla. Huomolla tuurillahan kaikki tulee läpi torjunnoista huolimatta. Sitten uljaasta laivasta tulee kallis verkonpaino.

 

[Rannari]

Näen myös, että puuttuva omasuoja jos ajatellaan sitä lähisuojana saattaa myös vaikeuttaa aluksien käyttöä joissakin tehtävissä. Eli jos menettämisen riski koetaan suuremmaksi kuin saatava hyöty. Todennäköisyyksiähän tuossa lasketaan. Mikä on aluksen selvitymiskyky monimaalitilanteessa jossa reaktioaika jää lyhyeksi. Nykyiset mto:t rakennetaan kuitenkin sellaiseksi, että niillä pyritään saturoimaan vastustajan torjunta. Toki millä tahansa järjestelmällä raja tulee vastaan mutta on suuri merkitys tulee raja vastaan toisen vai neljännen ohjuksen kohdalla. Huomolla tuurillahan kaikki tulee läpi torjunnoista huolimatta. Sitten uljaasta laivasta tulee kallis verkonpaino.

Luulisin että tärkeitä kohteita suojataan sillä mitä on käytettävissä.

 

[Merten sheriffi]

Meikäläisissä olosuhteissa perätykki saattaa olla vähän turha jos PV:n väeltä kysytään. Ympärillä kun kuitenkin kerrotaan olevan omaa tulta suojaamassa. Ellei toinen alus välittömässä läheisyydessä, niin sitten saaristossa luvataan olevan ilmatorjuntaa. Unohtamatta tietenkään hävittäjätorjuntaa, kun toimintaympäristömme on pääasiassa kuitenkin oman rannikon edustalla.

 

[Huhta]

Tuota tietoa ei välttämättä ole ihan heti tulossa. Järjestelmään tulee valmius tykin asentamiselle ja itse väline hankitaan ehkä joskus. Ja budjettiratkaisuna olisi 40-millisten siirto Rauma-luokalta. En kyllä usko että homma rahaan kaatuisi.

Onkohan muuten Phalanxia tai Goalkeeperiä koskaan harkittu ennen kuin mahdollisesti nykyisessä hankkeessa? AK 230 meillä toki on ollut, millaiset lie kokemukset siitä?

Mietin lähinnä siltä kantilta, että israelilaisethan ovat asentaneet Phalanxia jopa meikäläisiä ohjusveneitä isompien alusten päätykiksi (Sa'ar 5). Olisiko Phalanx tai Goalkeeper toiminut meilläkin ohjusveneiden keuloilla tai jopa miinalaivojen kakkostykkinä?

 

[Rannari]

Onkohan muuten Phalanxia tai Goalkeeperiä koskaan harkittu ennen kuin mahdollisesti nykyisessä hankkeessa? AK 230 meillä toki on ollut, millaiset lie kokemukset siitä?

Mietin lähinnä siltä kantilta, että israelilaisethan ovat asentaneet Phalanxia jopa meikäläisiä ohjusveneitä isompien alusten päätykiksi (Sa'ar 5). Olisiko Phalanx tai Goalkeeper toiminut meilläkin ohjusveneiden keuloilla tai jopa miinalaivojen kakkostykkinä?

Kun jo it-ohjusten hankinta on jatkuvasti ollut joko mahdotonta tai vähintäänkin tuskallista niin arvaan ettei mitään Phalanxia ole uskallettu edes haaveilla.