Leaderwolf
Respected Leader
Alukset valmistuvat kuitenkin vasta vuosien päästä, jos merivoimat odottavat että vuosikymmenen sisään tulisi tehokkaampi laser-ciws järjestelmä markkinoille? Tai sitten halvemmalla SeaRam.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
BlackFox
Ylipäällikkö
Rajavartiolaitos testaa tiedusteluun ja valvontaan sopivia isoja lennokkeja merellä
Rajavartiolaitos tekee syksyn aikana päätöksen nykyiset valvontalentokoneet korvaavasta ratkaisusta.
Itävaltalaisen Schiebelin valmistama Camcopter S-100 oli testattavana vartiolaiva Turvalla elokuussa. (KUVA: SCHIEBEL)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 20.9. 2:00 , Päivitetty: 20.9. 6:16
RAJAVARTIOLAITOS testaa parhaillaan kehittyneillä sensoreilla eli käytännössä kameroilla varustettuja miehittämättömiä ilma-aluksia.
Testaus on osa Valvonta 2 -nimistä hanketta, jonka on rahoittanut EU:n meri- ja kalatalousrahasto. Tarkoituksena on selvittää laitteiden soveltuvuus merialueiden valvontaan.
Hankkeeseen liittyy lennokkien käyttöä koskeva esiselvitys ja soveltuvuustutkimus. Parhaillaan on käynnissä lennokeiden käytännön testaukset, jotka on aloitettu vartiolaiva Turvalla.
TURVALLA testattiin elokuun lopulla Suomenlahdella viisi päivää itävaltalaista Schiebel Camcopter S-100 -pienoiskopteria. Yhdellä roottorilla varustettu kopteri on kooltaan huomattavasti isompi kuin nykyään yleistyneet pienet neliroottoriset ja akuista käyttövoimansa saavat kamerakopterit.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Schiebelin laite on kiertomäntäpolttomoottorilla varustettu kopteri, jonka pituus on yli kolme metriä ja paino ilman lastia 110 kilogrammaa. Valmistajan mukaan sen tyypillinen erilaisista kameroista koostuvan lastin paino on 50 kiloa.
Kopterin toimintaetäisyys on 200 kilometriä. Lisäpolttoainetankeilla varustettuna se pystyy olemaan ilmassa jopa kymmenen tuntia. Kopteri kuljettaa mukanaan näkyvässä valossa kuvaavaa kameraa, infrapunakameraa ja paikannusteknologiaa.
Tämän kuun lopussa alkavat testaukset amerikkalaisen Boeingin tytäryhtiön valmistamalla ScanEagle-lennokilla. Kiinteäsiipisen lennokin siipien kärkiväli on yli kolme metriä ja siinä on kaksitahtinen bensiinimoottori.
Valmistaja väittää ScanEaglen pystyvän lentämään jopa 24 tuntia yhteen menoon. Lennokki painaa 16 kiloa.
Testeihin yritetään saada kolmaskin lennokki, mutta sen merkkiä ei vielä tiedetä. Sen testaaminen venyy ensi kesään.
ScanEagle-lennokin testaukset alkavat syyskuun lopussa. (KUVA: JEREMY PHILLIPS / BOEING)
”VALVONTA 2 -hankkeen ajatuksena on tutkia tulevaisuutta silmällä pitäen kauko-ohjattuja laitteita, joita voitaisiin hyödyntää monen eri viranomaisen toiminnassa merialueella”, kertoo kontra-amiraali Markku Hassinen Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
”Tähän mennessä on tehty selvittelyä teoreettisella puolella, ja tämän syksyn aikana on ollut käynnissä käytännön kokeiluja. Ne tulevat jatkumaan loppusyksyn ja ensi kevään ajan.”
Kyse on ollut puhtaasti testaamisesta, eikä mitään hankintaprosessia ole käynnissä.
HALLITUS myönsi tällä viikolla tulo- ja menoarviota käsittelevissä neuvotteluissa valtuudet kahden Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneen suorituskyvyn korvaamiseksi. Kyseessä on yksi Rajavartiolaitoksen strategisista hankinnoista. Muut ovat rajan teknisen valvonnan kehittäminen ja kahden ulkovartiolaivan peruskorjaus.
Käytännössä kyse on siitä, että nykyiset kaksi vuonna 1995 valmistunutta Dornier-valvontalentokonetta tulevat käyttöikänsä päähän noin viiden vuoden kuluttua. Niille halutaan hankkia seuraajat, jotka ovat joko uusia valvontakoneita tai lennokkeja tai jokin niiden yhdistelmä.
Kontra-amiraali Hassisen mukaan Valvonta 2 -hanke ei liity suoranaisesti valvontakoneiden korvaamiseen, mutta siitä saatuja tietoja hyödynnetään päätöksiä tehtäessä.
Hassinen sanoo, että teknologia ja markkinat eivät ole vielä kehittyneet niin pitkälle, että merivalvonnassa tarvittavia aidosti toimivia kauko-ohjattavia ratkaisuja olisi ostettavissa suoraan kaupan hyllyltä. Kehitystyö on kiivasta, mutta tuotteet eivät ole valmiita operatiiviseen käyttöön.
”Kauko-ohjattavat sensorit ja dronet, joita kokeilemme, eivät ole niin raskaita tai isoja järjestelmiä, että niillä voitaisiin suoranaisesti korvata valvontalentokoneita”, Hassinen kertoo.
Dornier-lentokoneet pystyvät yhdellä valvontalennolla kattamaan esimerkiksi koko Suomenlahden tai Pohjanlahden.
”Valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaaminen on siinä vaiheessa, että emme tarkkaan ottaen edes tiedä, tuleeko kyseeseen lentokone vai onko se drone vai jotakin siltä väliltä.”
RAJAVARTIOLAITOKSELLA alkaa olla valvontakoneiden seuraajaan valinnalla jo kiire. Tarkoitus on tehdä syksyn aikana päätökset siitä, millainen mahdollinen yhdistelmä sopii Suomelle. Tarjouksia valmistaudutaan pyytämään valmistajilta ensi vuoden alkupuolella.
”Ei meillä omaan sisäiseen työskentelyyn kovin montaa kuukautta ole enää mahdollista käyttää, jos haluamme, että koneet lentävät ensi vuosikymmenen puolivälissä .”
Samaa mieltä. Rahaa olisi ollut vaikka mihin mutta parempi odotella, jos vaikkapa...
No hyvä juttu, mutta mistään ei selviä että kuinka paljon? Itse pidän ajatuksesta missä dronet on mukana yhdistelmästä valvontakoneita ja muita. Ihmisiä tullaan tarvitsemaan, ja ne tarvitsee lentokoneen hommansa varten.
Einomies1
Respected Leader
Uusien konseptikuvien osalta minäkin huolestuin, mutta ne ovat vain konseptikuvia. Parin vuoden sisällä pitäisi selvitä kaikki loputkin kilkkeet ja Rannari on oikeassa siinä että 4 kpl CIWS-tykkejä ei voi olla mikään kynnyskysymys mitenkään noin (elin)tärkeässä projektissa. Ehkä soft-killiin panostetaan tai Haminoiden palveluskokeilujen jälkeen BAE:n 40mm Mk4 voisi tulla kyseeseen koska se on kevyt. Boforssista on kokemusta ja ne pelaavat yksiyhteen Saabin tutkien, järjestelmien ja CEROSin kanssa aivan optimaalisesti.
Just
. Huhta taas vauhdissa...Molempien henki merkitsee ja erityisesti korvetit suorituskykynä, koska niihin panostetaan niin paljon. Seitsemän alusta korvaantuu neljällä, joiden on pystyttävä hoitamaan lähes kaikki ilmasta syvyyksiin. Niitä on kyettävä suojaamaan ihan eri tasolla kuin ohjusveneitä.
Mitä jos ESSM-järjestelmässä meneekin bitti poikittain? Mitään ei ole varalla ja onhan tykeillä muutakin tehtävää kuin ilmatorjunta. ESSM:n määrä on rajallinen ainakin aluksi, eikä aluksille ole toista latausta, joten niitä pitää käyttää harkiten. Jos on kaksi tykkiä, niin niillä voi torjua samaa määrää maaleja kerralla. Kaikkea ei välttämättä saada tuhottua ohjuksilla ja torjunnassa pitää olla useita kerroksia, jotka koostuvat EW:tä, hard-kill ja soft-kill järjestelmistä.
Mitä näyttöä tästä on? Minun ymmärtääkseni kaikkein tärkein on hyvät sensorit ja maalien aikainen paikallistaminen. Hypersoonisiakin maaleja saadaan uusilla ratkaisuilla paikannettua. Kyllä tykki ja älykkäät ammukset saadaan ohjelmoitua optimaaliseen toimintaan kun ennakkovaroitusta on. Ainakin kohti tulevaan puikkoon. Tutkat, ESM ja maaliseuraimet on tässä avainasemassa.
Esimerkiksi P-270 Moskit on ollut käytössä 1984 lähtien ja sillä on mach 3 nopeus korkealla sekä pinnassa mach 2.2. Näitä älykkäitä ammuksia ja tykkejä kuten 3P on alkanut tulla vasta 90-luvun lopulla, joten ei kai ne voi olla jo lähtökohtaisesti kyvyttömiä torjumaan vastapuolen ohjuksia? Tungsten pelletit repivät ohjuksen kuoren ja herkän hakupään, ja miten suuntavakaita ne ovat senjälkeen? Luulen että pienikin särö tai siiveekkeen häviäminen aiheuttaa mach 2.5-3 nopeudessa melkoisen epävakauden ja ohjus alkaa pyöriä tms.
Uusin 40mm mk4 pystyy ampumaan komennosta alle sekunnissa tarkasti maaliinsa, joten ei niillä kauaa mene. Maksimietäisyydet on 4-5 km noilla BAE:n tykeillä ja kohde on piikillä jo ennen sitä. Sytytin vain säädetään oikealla parametrillä räjähtämään sopivalla etäisyydellä / ennakolla.
Rauman 40-millisiä ei kannata pitää edes hätävarana Pohjanmaille, koska jos niillä ei ole 3P-kykyä, se on ihan turha värkki kalleimmille sotalaivoille ohjustorjuntaan. Sopivat johonkin foorumin kehittelemään tykkivene-projektiin paremmin.
Kyllä sitä rahaa on 40L70 Mk4 tai Rheinmetallin tuotteisiin jos ne on "must have".
Einomies1
Respected Leader
Asiaa! Viimeinkin kunnon droneja!Rajavartiolaitos testaa tiedusteluun ja valvontaan sopivia isoja lennokkeja merellä
Rajavartiolaitos tekee syksyn aikana päätöksen nykyiset valvontalentokoneet korvaavasta ratkaisusta.
Itävaltalaisen Schiebelin valmistama Camcopter S-100 oli testattavana vartiolaiva Turvalla elokuussa. (KUVA: SCHIEBEL)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 20.9. 2:00 , Päivitetty: 20.9. 6:16
RAJAVARTIOLAITOS testaa parhaillaan kehittyneillä sensoreilla eli käytännössä kameroilla varustettuja miehittämättömiä ilma-aluksia.
Testaus on osa Valvonta 2 -nimistä hanketta, jonka on rahoittanut EU:n meri- ja kalatalousrahasto. Tarkoituksena on selvittää laitteiden soveltuvuus merialueiden valvontaan.
Hankkeeseen liittyy lennokkien käyttöä koskeva esiselvitys ja soveltuvuustutkimus. Parhaillaan on käynnissä lennokeiden käytännön testaukset, jotka on aloitettu vartiolaiva Turvalla.
TURVALLA testattiin elokuun lopulla Suomenlahdella viisi päivää itävaltalaista Schiebel Camcopter S-100 -pienoiskopteria. Yhdellä roottorilla varustettu kopteri on kooltaan huomattavasti isompi kuin nykyään yleistyneet pienet neliroottoriset ja akuista käyttövoimansa saavat kamerakopterit.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Schiebelin laite on kiertomäntäpolttomoottorilla varustettu kopteri, jonka pituus on yli kolme metriä ja paino ilman lastia 110 kilogrammaa. Valmistajan mukaan sen tyypillinen erilaisista kameroista koostuvan lastin paino on 50 kiloa.
Kopterin toimintaetäisyys on 200 kilometriä. Lisäpolttoainetankeilla varustettuna se pystyy olemaan ilmassa jopa kymmenen tuntia. Kopteri kuljettaa mukanaan näkyvässä valossa kuvaavaa kameraa, infrapunakameraa ja paikannusteknologiaa.
Tämän kuun lopussa alkavat testaukset amerikkalaisen Boeingin tytäryhtiön valmistamalla ScanEagle-lennokilla. Kiinteäsiipisen lennokin siipien kärkiväli on yli kolme metriä ja siinä on kaksitahtinen bensiinimoottori.
Valmistaja väittää ScanEaglen pystyvän lentämään jopa 24 tuntia yhteen menoon. Lennokki painaa 16 kiloa.
Testeihin yritetään saada kolmaskin lennokki, mutta sen merkkiä ei vielä tiedetä. Sen testaaminen venyy ensi kesään.
ScanEagle-lennokin testaukset alkavat syyskuun lopussa. (KUVA: JEREMY PHILLIPS / BOEING)
”VALVONTA 2 -hankkeen ajatuksena on tutkia tulevaisuutta silmällä pitäen kauko-ohjattuja laitteita, joita voitaisiin hyödyntää monen eri viranomaisen toiminnassa merialueella”, kertoo kontra-amiraali Markku Hassinen Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
”Tähän mennessä on tehty selvittelyä teoreettisella puolella, ja tämän syksyn aikana on ollut käynnissä käytännön kokeiluja. Ne tulevat jatkumaan loppusyksyn ja ensi kevään ajan.”
Kyse on ollut puhtaasti testaamisesta, eikä mitään hankintaprosessia ole käynnissä.
HALLITUS myönsi tällä viikolla tulo- ja menoarviota käsittelevissä neuvotteluissa valtuudet kahden Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneen suorituskyvyn korvaamiseksi. Kyseessä on yksi Rajavartiolaitoksen strategisista hankinnoista. Muut ovat rajan teknisen valvonnan kehittäminen ja kahden ulkovartiolaivan peruskorjaus.
Käytännössä kyse on siitä, että nykyiset kaksi vuonna 1995 valmistunutta Dornier-valvontalentokonetta tulevat käyttöikänsä päähän noin viiden vuoden kuluttua. Niille halutaan hankkia seuraajat, jotka ovat joko uusia valvontakoneita tai lennokkeja tai jokin niiden yhdistelmä.
Kontra-amiraali Hassisen mukaan Valvonta 2 -hanke ei liity suoranaisesti valvontakoneiden korvaamiseen, mutta siitä saatuja tietoja hyödynnetään päätöksiä tehtäessä.
Hassinen sanoo, että teknologia ja markkinat eivät ole vielä kehittyneet niin pitkälle, että merivalvonnassa tarvittavia aidosti toimivia kauko-ohjattavia ratkaisuja olisi ostettavissa suoraan kaupan hyllyltä. Kehitystyö on kiivasta, mutta tuotteet eivät ole valmiita operatiiviseen käyttöön.
”Kauko-ohjattavat sensorit ja dronet, joita kokeilemme, eivät ole niin raskaita tai isoja järjestelmiä, että niillä voitaisiin suoranaisesti korvata valvontalentokoneita”, Hassinen kertoo.
Dornier-lentokoneet pystyvät yhdellä valvontalennolla kattamaan esimerkiksi koko Suomenlahden tai Pohjanlahden.
”Valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaaminen on siinä vaiheessa, että emme tarkkaan ottaen edes tiedä, tuleeko kyseeseen lentokone vai onko se drone vai jotakin siltä väliltä.”
RAJAVARTIOLAITOKSELLA alkaa olla valvontakoneiden seuraajaan valinnalla jo kiire. Tarkoitus on tehdä syksyn aikana päätökset siitä, millainen mahdollinen yhdistelmä sopii Suomelle. Tarjouksia valmistaudutaan pyytämään valmistajilta ensi vuoden alkupuolella.
”Ei meillä omaan sisäiseen työskentelyyn kovin montaa kuukautta ole enää mahdollista käyttää, jos haluamme, että koneet lentävät ensi vuosikymmenen puolivälissä .”
Einomies1
Respected Leader
Eli toivotaan, toivotaan? Toivotaan että noin surkealla suunnittelulla ei mennä. Aluksiin pitää heti alussa olla pätevät ja koetellut järjestelmät eikä mitään pimp-my-ride meinikiä sitten kun/jos jotain kivaa tulee kauppoihin! Kyllä ratkaisuja löytyy jo nyt ja niistä pitää valita sopivat tai paikata CIWS jollain muulla.
Aina niitä leluja tulee lisää, koska ihmiskunta ei lopeta aseiden kehittelyä koskaan, vaikka ympäristö menisi siinä sivussa. Se miekkojen kalistelu on meillä miehillä geeneissä(joillakin tosi syvällä, mutta kuitenkin).
Bodyguard
Kenraali
Nyt täytyy sanoa, että olen vähän hämmästynyt. Täällä on puhuttu Raumojen 40 mm tykeistä Pohjanmaa-luokalle "hätävaraksi". Ainakin minä olen ymmärtänyt aiemmin, että Haminoiden 57 mm siirretään Pohjanmaa-luokalle ja sitten Raumojen 40 mm vastaavasti Haminoille. Tällöinhän mitään "hätävaraa" ei jää... Onko jokin muuttunut vai olenko ymmärtänyt väärin...?
Bodyguard
Kenraali
OK, hyvä niin että saavat parempaa rautaa. Multa on tuo mennyt ohi... Sittenhän meille jää 4 "hätävaratykkiä" Raumojen jäämistöstä. Vai olisiko ajatuksena pistää Raumat ns. "koipussiin" vai luovutaanko niistä oikeasti kokonaan...
Miksi ei hankittu korvetteihin suoraan uudet 57mm ja Haminat olisi saanut pitää omansa? Raumojen sitten varastorasvoihin jos vaikkapa jäämurtajat täytyy joskus kaukana tulevaisuudessa varustaa tykein.
ak.tied
Respected Leader
Haminat piti saada laihdutuskuurille torpedoiden takia?
Hamina-luokan varustusta piti keventää. On kuulemma aika tiukilla kun mm. sutokamoista tulee useampi tonni lisää kuormaa.
Sonar taitaa painaa enemmän kuin torpedot?
Eiköhän ne lähde sujuvasti poistoon heti kun Haminat ovat takaisin vahvuudessa. Ei noita pystyttäisi edes miehittämään kunnolla ja varustusta riisutaan. Eihän niille jäisi kuin 40-milliset keulalle ja syvyyspommit.
MP.netin sininen linja voisi saada yhden veneen lahjoituksena. Loppuisi se öyhötys täällä ja pääsisimme tositoimiin.
Onko arviota, saisiko noihin Rauman 40 mm päivitettyä 3P-kykyä? Jos saisi, niin siinähän olisi tosiaan eväät valmiina Pohjanmaan perälle.
ak.tied
Respected Leader
Piti ihan googlata kun ei ollut mitään käryä. Mutta lienet oikeassa, tuossa kehutaan kompaktiksi ja mainitaan painoksi "alle 3 tonnia" ja varmaan aika likellä samaa mitä täälläkin asennellaan. Yllättävän painava systeemi!
SAAB Chooses KONGSBERG Naval Sonars for Mid-Life Upgrade of Göteborg-Class - Kongsberg Maritime
The ST2400 VDS upgrade will strengthen the Göteborg-Class Corvettes Anti-Submarine capability operating in the Balticwww.kongsberg.com
Raveni
Greatest Leader
Niitä jääkäreitä meillä on mutta noita laivoja ei ole kuin neljä. Tappioita sodassa tulee väistämättä mutta ei hommaa saa liian helpoksi tehdä. Muutoin käy helposti niin, että ei uskalleta käyttää niitä resursseja mitä meillä on jos pelätään niiden menettämistä. Järjetelmäthän täydentävät toisiaan. Sitähän varten aluksiin on alkanut tulemaan searam tyyppisiä järjestelmiä joilla saadaan ulottovuutta ja reaktionopeutta useisiin, nopeisiin ja yhtäaikaisiin maaleihin. Käytännössä keulatykillä ei suojatta takasektoria jolloin se on ns. viholliselle auki. Huono homma jos sieltä päin sattuu jotain tulemaan ja ESSM reaktionopeus ei riitä tai puikkoja ei kanistereissa ole enään. Siinä tulee 300 miljoonan sukellusnähtävyys hyvin nopeasti. Mutta hei säästettiin jokunen miljoona.