Laivue 2020

Bloggaava korpraalimme kommentoi:


Pohjanmaa-class Contracts Announced

On September 19, 2019 By Corporal FriskIn Finland, NavalLeave a comment


Shortly before half past two this afternoon, two ministers, a general, and an admiral marched out to meet the gathered press to announce that the Finnish government had discussed the complete Pohjanmaa-class package, and that they had approved the signing of the contracts. The three key contracts will be signed next week in Turku, with the prime contractor Rauma Marine Construction, Saab for the combat system and integration, and with Aker Arctic Technology for the propellers and shafting,
laivue2020_yksisaaristossa_pystyrajaus2_20190207_supersize
Head-on shot of the Pohjanmaa-class. Note un-stealthy location of anchor, single door on starboard side, and VERTREP area painted forward of the 57 mm gun. Source: Finnish MoD
While Minister of Defence Antti Kaikkonen certainly was correct when he at the start of the conference announced that he had “good news to tell”, today’s press conference was actually rather short on actual news. RMC has long been the sole contender for the shipbuilding contract, and shortly after the the Finnish government dissolved last spring it was announced that Saab had been downselected as the sole contender for the combat system and integration contract.
A convincing combination
That was the words used by Kaikkonen to describe the combination of 9LV CMS, ESSM medium-range SAM, TP 47 ASW-torpedoes, and Gabriel anti-ship missiles. The decisions on key systems have been trickling in over the years, and together with the occasionally updated renders released these have made it possible to paint a rather good picture of the coming vessels even before today’s release of the key specifications. Still, it’s always nice to get confirmation.
mitat

The key measurements of the vessel is approximately 114 meter LoA, 16 m BoA, and a draught of approximately 5 meters. The last part is a key design feature as the class need to be able to operate in the shallow Finnish archipelago, using currently existing infrastructure designed for the slightly smaller minelayers which it will replace. At 3,900 tons, it is heavier than most corvettes and frigates of a similar length. The propulsion is by twin ice-capable propellers, being specially designed for the project in cooperation between Aker and the Finnish Defence Forces since 2015. The key issue with the propeller design was the conflicting requirements of small diameter due to limited draught, slow turning speed due to the sound signature, and high vessel speed because, well, it’s a warship. Apparently the development work has been a success, because the top speed is given as 26+ knots. This is a respectable number for a vessel of its size, and only a few knots behind the slightly lighter but longer Valour-class frigates (MEKO 200) of the South African Navy, which sport a full CODAG-arrangement with twin shafts and a booster jet. This is well in line with the message from Minister of Economic Affairs, Katri Kulmuni, who described the pillars of the Finnish maritime sector as “specialisation and renewal”, mentioning low emissions and digitalisations as examples of the later. Buzzwords for sure, but not without the facts to back them up.
EE0rGIxXYAAMd8Q
Major general (eng.) Renko, ministers Kulmuni and Kaikkonen, and admiral Harju on today’s press conference. Source: Finnish MoD Twitter
The decision to have RMC as the sole bidder was made based on the yard’s (predecessor’s) experience with naval vessels and most importantly to ensure domestic security of supply of maintenance and overhauls in times of crisis. The small size of the yard has been seen as a potential issue, with many open questions regarding risk sharing between the yard and the state, as well as ensuring that the yard can make a profit on the vessels without the state simply pouring excessive funds into the project. Based on the official lines from today’s press conference, everyone is happy and the yard has been able to confidently prove that they are able to handle both the technical side of the project as well as the financial aspects. It is seldom discussed, but in long and challenging projects such as shipbuilding terms of payment and company cash flow will be of significant importance, and it is no surprise that these apparently proved to be some of the most difficult parts of the contract negotiations. The end result is based on fixed prices (with index adjustments), with the payments to the yard being made at a quicker pace than usually. Major general (eng.) Kari Renko, deputy director of the FDF Logistics Command, was happy with the end result:
It is a good contract which safeguard the interests of the state.
The one cloud on the sky was that the shipbuilding cost was somewhat higher than anticipated, leading to an increase in the budget of the project from 1.2 to 1.3 Bn Euros (with the main weapon systems not being included in that sum). Still, the sticker cost of 325 MEur per corvette is low compared to many international projects, and if the Pohjanmaa-class will be delivered within the new budget it will be an impressive feat.
The one visible feature that has been cut from the vessel compared to earlier renders was the CIWS-weapon on the aft part of the superstructure, likely a 35 mm Rheinmetall Oerlikon Millennium Gun. It has now been replaced by twin Saab Trackfire RWS, a system that has turned out to be a favourite of the Finnish Navy. Depending on which weapon is mounted it can provide a nice increase in firepower against targets such as light craft, but is likely not quite up to the CIWS task against incoming missiles. Four MASS decoy launchers are also found, each covering one of the ship’s four quadrants. These might well come in handy, as while the signatures of the vessels are heavily reduced, they are not stealthy if compared to e.g. the Swedish Visby-class. This is as expected, and much in line with the FDF doctrine that a 85 % solution at half the cost is always worth more than a 100 % solution at twice the cost.
Pohjanmaaluokka_jarjestelmat
Key systems of the Pohjanmaa-class. Note hull-mounted sonar in bow, which hasn’t been discussed earlier. Source: Finnish MoD
The renders include a few interesting details. A VERTREP-area is designated in front of the deck gun for helicopters to drop of their cargo. The number of VLS-launchers is up to 16 on the renders, which is double the number I personally was expecting. This could potentially be a case of fitted for but not with, with one eight cell-launcher being installed, and space reserved for a second to be dropped in at a later date. The Navy won’t tell what length they are, but suffice to say is that the vessels will be amongst the most heavily armed corvettes around (cue the ‘corvette vs frigate’-debate). And, no, we likely won’t be able to fire nuclear TLAMs any time soon. Two AUVs are found on the minedeck, one yellow and one orange. Presumably these are generic representations of the Saab Double Eagle Mk II and the Kongsberg HUGIN 1000, both of which are used in the minehunting role aboard the Finnish Katanpää-class. It would be to go a step too far to suggest that these will be a standard loadout on the class, but it is an interesting reminder about the fact that unmanned systems will likely play an important role in the service of the vessel class. In the helicopter hangar an UAS can be seen. It is a generic (?) quadcopter, but it can be pointed out that a Schiebel S-100 was recently tested by the Finnish Border Guard from their flagship Turva. As the Finnish Border Guard in many ways fill the role of Finnish naval aviation, and considering the proven track record of Siebel for, ahem, growing navies, I would not be surprised if the trials would result in S-100s being acquired for both Turva and the Pohjanmaa-class. Of particular importance would be if the UAS can be used for cueing the PTO 2020 (Gabriel) missiles, as they have a range significantly longer than the ship’s sensor horizon.

Admiral Harju in his speech pointed out that the Pohjanmaa-class corvettes are “replacing vessels, but most importantly capabilities”. Besides the obvious ASW-, anti-ship, and air defence missions, the vessels will play important roles in territorial surveillance, ISR, mining, and as flagships. An interesting detail was that the operating costs and personnel needs will closely match the outgoing vessels, i.e. three large mining vessels and four FAC. Of the 70 persons in the crew, half will be professionals and half will be conscripts or reservists, another very Finnish solution. The full operational capability of all four vessels will be achieved by 2028, after which the Rauma- and Hämeenmaa-classes will be retired.
The final words of the day really ought to go to MoD Kaikkonen:
‘Multipurpose’ always mean compromises, but in this case these are good ones
Laivue2020_merenkaynti_20190201_supersize
A render showing the leadship of the class, FNS Pohjanmaa, underway. Source: Finnish MoD
 
Olisiko liian hurjaa ajatella, että Gabrielien paikalle saisi myös Nemo Containerin? Suojataan alusilmatorjunnalla rannikkojääkärien maihinnousu ja annetaan samalla tulitukea kranaatinheittimillä, kun päätykki on siihen hieman köykäinen.
Jos Gabiel on konttiasenteinen, niin ei kai siinä ole estettä nostaa paikalle Nemo-kontti. Nemo on kuitenkin ulkomaailmasta riippumaton. Vähän kallis Nemo-lavetti korvetti tietysti olisi...
 
No ihan näin ajatuksena ja pyöristellen.
Jutussa sanotaan näin:

Työllistävä vaikutus on 3 600 henkilötyövuotta, Heinimaa laskee.
– Jos se jaetaan kuudelle vuodelle, se tarkoittaa noin 600 hengen tasaista kuormaa.

Noh, jos vaikka nämä 600 henkilöä tienaisivat vuodessa keskimäärin 35000 euroa jokainen ja valtion tuloveroprosentti olisi pyöreesti 17%, niin vuodessa valtio saisi tuloveroja takaisinpäin 3 570 000 euroa.
Ja tämä kuudelle vuodelle, niin takaisinpäin tulisi about 21 420 000 euroa.
On sekin jotain.
 
Jos Gabiel on konttiasenteinen, niin ei kai siinä ole estettä nostaa paikalle Nemo-kontti. Nemo on kuitenkin ulkomaailmasta riippumaton. Vähän kallis Nemo-lavetti korvetti tietysti olisi...

Jos samoilla huudeilla liikutaan joka tapauksessa, niin Nemo Container ei pahemmin vaikuta kustannuksiin. Onhan Zumwaltitkin ihan h-metin kalliita, jos niitä ajattelee 155 mm kanuunoiden alustoina... mutta jos ollaan kuitenkin laukomassa Tomahawkeja samoilla vesillä, niin eipä ne tykit enää siinä katastrofissa tunnu.
 
Olisiko liian hurjaa ajatella, että Gabrielien paikalle saisi myös Nemo Containerin? Suojataan alusilmatorjunnalla rannikkojääkärien maihinnousu ja annetaan samalla tulitukea kranaatinheittimillä, kun päätykki on siihen hieman köykäinen.
Eikös tuonne voisi konttien tilalle nostaa pari moukaria? Lainataan maihinnousun ajaksi maavoimilta. Niiden kantamakin olisi pidempi. Pohjanmaan ei tarvitsisi mennä tukemaan maihinnousua niin lähelle vihollista. Hajurako olisi isompi.
 
No ihan näin ajatuksena ja pyöristellen.
Jutussa sanotaan näin:

Työllistävä vaikutus on 3 600 henkilötyövuotta, Heinimaa laskee.
– Jos se jaetaan kuudelle vuodelle, se tarkoittaa noin 600 hengen tasaista kuormaa.

Noh, jos vaikka nämä 600 henkilöä tienaisivat vuodessa keskimäärin 35000 euroa jokainen ja valtion tuloveroprosentti olisi pyöreesti 17%, niin vuodessa valtio saisi tuloveroja takaisinpäin 3 570 000 euroa.
Ja tämä kuudelle vuodelle, niin takaisinpäin tulisi about 21 420 000 euroa.
On sekin jotain.

Palkka, työterveyshuolto, eläke... kyllä tuosta tulee paljon enemmän työntekijän korvaukseksi vuodessa. Samalla paine julkista sektoria kohtaan vähenee, kun tulonsiirtoja maksetaan vähemmän ja kipeää selkää mennään valittamaan työterveyteen eikä terkkariin. Puhumattakaan autoverosta, arvonlisäverosta ja muista kulutusveroista, joita työntekijä maksaa kuluttaessaan palkkaansa...

Eikä raha katoa mihinkään ensimmäisen kierroksen jälkeen, vaan melkoinen siivu jää edelleen kiertämään suomalaiseen yhteiskuntaan. Hitsari menee baariin juomaan Lapin Kultaa, jonka tarjoilee suomalainen ravintoloitsija ja joka on pantu suomalaisen panimotyöntekijän toimesta suomalaisesta viljasta, jonka taas on kasvattanut suomalainen maanviljelijä käyttäen suomalaista traktoria...
 
Palkka, työterveyshuolto, eläke... kyllä tuosta tulee paljon enemmän työntekijän korvaukseksi vuodessa. Samalla paine julkista sektoria kohtaan vähenee, kun tulonsiirtoja maksetaan vähemmän ja kipeää selkää mennään valittamaan työterveyteen eikä terkkariin. Puhumattakaan autoverosta, arvonlisäverosta ja muista kulutusveroista, joita työntekijä maksaa kuluttaessaan palkkaansa...

Eikä raha katoa mihinkään ensimmäisen kierroksen jälkeen, vaan melkoinen siivu jää edelleen kiertämään suomalaiseen yhteiskuntaan. Hitsari menee baariin juomaan Lapin Kultaa, jonka tarjoilee suomalainen ravintoloitsija ja joka on pantu suomalaisen panimotyöntekijän toimesta suomalaisesta viljasta, jonka taas on kasvattanut suomalainen maanviljelijä käyttäen suomalaista traktoria...
Juuri näin. Kyllä valtion kassaan euroja takaisinpäin kilisee. Tämä asia on hyvä pitää mielessä kun mietitään Pohjanmaa projektin hintalappua
 
Eikös tuonne voisi konttien tilalle nostaa pari moukaria? Lainataan maihinnousun ajaksi maavoimilta. Niiden kantamakin olisi pidempi. Pohjanmaan ei tarvitsisi mennä tukemaan maihinnousua niin lähelle vihollista. Hajurako olisi isompi.

Neljän Gabrielin laukaisin konttiasenteisena painanee ohjuksineen kymppitonnin luokkaa ja Nemo Container on samassa kategoriassa, eli yhteensä kaksi konttia on ehkä 20 t. Voi olla, että sata tonnia (47t + 47t) panssarihaupitsia noin korkealla laivassa aiheuttaisi jonkinmoisia ongelmia... Liekö K9:n putki on myöskään vakautettu.
 
Neljän Gabrielin laukaisin konttiasenteisena painanee ohjuksineen kymppitonnin luokkaa ja Nemo Container on samassa kategoriassa, eli yhteensä kaksi konttia on ehkä 20 t. Voi olla, että sata tonnia (47t + 47t) panssarihaupitsia noin korkealla laivassa aiheuttaisi jonkinmoisia ongelmia... Liekö K9:n putki on myöskään vakautettu.
Hiukan kuitenkin epäilen, että uskallettaisiinko kallista Pohjanmaata käyttää maihinnousun tukemiseen Nemo- ratkaisulla vaikka ajatus on mielenkiintoinen.
Pohjanmaiden päätehtävä on kuitenkin jotain muuta.
Laitattaisin Nemo-kontin mielummin jonkin merivoimien kuljetuskalustoon kuuluvan laivan kannelle. Vaikkapa valasluokka.
Aluksia käytetään huolto- ja merikuljetustehtäviin saariston sisällä (ja ne ovat miinanlaskukykyisiä.)
Edit. Taikka kampela-luokka.
Kampela 3 -kuljetusalusta voidaan käyttää monipuolisesti erilaisiin materiaalin ja ajoneuvojen merikuljetuksiin sekä huoltotöihin.
 
Hiukan kuitenkin epäilen, että uskallettaisiinko kallista Pohjanmaata käyttää maihinnousun tukemiseen Nemo- ratkaisulla vaikka ajatus on mielenkiintoinen.
Pohjanmaiden päätehtävä on kuitenkin jotain muuta.
Laitattaisin Nemo-kontin mielummin jonkin merivoimien kuljetuskalustoon kuuluvan laivan kannelle. Vaikkapa valasluokka.
Aluksia käytetään huolto- ja merikuljetustehtäviin saariston sisällä (ja ne ovat miinanlaskukykyisiä.)

Joo, no, olin turhan toiveikas. Gabrielit ovat tietysti konttiasenteiset, jotta niiden tilalle voidaan laittaa kuuhastelukontteja krihaa varten. Miksi en sitä heti ymmärtänyt? :oops:

Palaan pessimismiin. :censored:
 
Älä nyt helkkarissa.

Ihan takuulla palaan. Kuvissa ei näkynyt edes sitä poistuvasta kalustosta kaivettavaa 40 mm Boforsia, jota itse kaavailin minimitasoksi. :(

Pessimismi on tosin yleisvaarallinen tartuntatauti. Niin vaarallinen, että mm. @Hanski on siirtynyt etulinjaan sen torjumiseksi. Yritän muistaa yskiä hihaan. :salut:
 
Saisikohan saman paketin istutettua myös Haminan peräkannelle? Ainakin koon pullesta onnistuu.

Sitten pitäisi kai luopua kiskoista ja syvyyspommeista/miinoista/veneestä?

Onko jossakin hyviä kuvia Haminan nykyisistä meritorjuntaohjuksista? Miten ne on asennettu, mitä on luukkujen takana?

Itse löysin vain Youtube-videon. Luukut eivät ole neliöt, vaan yläkulmista on leikattu pala pois, ikään kuin siinä olisi jo kontti...

 
Hiukan kuitenkin epäilen, että uskallettaisiinko kallista Pohjanmaata käyttää maihinnousun tukemiseen Nemo- ratkaisulla vaikka ajatus on mielenkiintoinen.
Pohjanmaiden päätehtävä on kuitenkin jotain muuta.
Laitattaisin Nemo-kontin mielummin jonkin merivoimien kuljetuskalustoon kuuluvan laivan kannelle. Vaikkapa valasluokka.
Aluksia käytetään huolto- ja merikuljetustehtäviin saariston sisällä (ja ne ovat miinanlaskukykyisiä.)
Edit. Taikka kampela-luokka.
Kampela 3 -kuljetusalusta voidaan käyttää monipuolisesti erilaisiin materiaalin ja ajoneuvojen merikuljetuksiin sekä huoltotöihin.

Turhaan valasluokan kantokykyä lähteä konteilla testailemaan, kun meiltä löytyy siihen paremmin soveltuvia 1,3t+ aluksia Suomen lipun alta. Vaikka Suomen merivoimat ei aluskannaltaan äkkiä kovin suurelta tuntuisi, niin tosipaikan tullen saadaan lisää suorituskykyä muilla aluksilla järjestettyä.
 
Sitten pitäisi kai luopua kiskoista ja syvyyspommeista/miinoista/veneestä?

Onko jossakin hyviä kuvia Haminan nykyisistä meritorjuntaohjuksista? Miten ne on asennettu, mitä on luukkujen takana?

Itse löysin vain Youtube-videon. Luukut eivät ole neliöt, vaan yläkulmista on leikattu pala pois, ikään kuin siinä olisi jo kontti...


Samantyyppinen settihän Haminassa on nytkin. Poikittain aluksen takaosassa jonkinlaisen nostohärvelin päällä.

Tila riittää kyllä kun nykyinen MTO-paketti poistetaan. Ei tarvitse poistaa mitään. Huollolle olisi varmaan helpompi pelata yksittäisten ohjussäiliöiden kuin liki kymmentonnisen kontin kanssa. Ihan alustasta riippumatta.
 
Ilmeisesti puolustusvoimat luottaa siihen, että liike ja harhamaaliheittimet riittävät pitämään vihollisen maalinosoituksen ja meritorjuntaohjukset kaukana. Ei ainakaan havainne kuvista voi enään päätellä, että alukseen olisi tulossa muuta aktiivista "lähipuolustusjärjestelmää" kuin keulalla kököttävä yleistykki. Ihmettelen, että omasuoja on asia josta säästetään?

Tuleeko aluksista sitten perämerellä liikennöiviä takseja jotka pidetään varsinaisesta toiminnasta kaukana? Perämeren alue, mukaan lukien ahvenanmeri kyettäisiin hoitamaan myös ilmavoimien ja maasijoitteisten yksiköiden yhteistyöllä. Ahvenanmerestä etelään suuntautuvat saattotehtävät saa unohtaa jos ei oma suoja ole kunnossa.
 
Ilmeisesti puolustusvoimat luottaa siihen, että liike ja harhamaaliheittimet riittävät pitämään vihollisen maalinosoituksen ja meritorjuntaohjukset kaukana. Ei ainakaan havainne kuvista voi enään päätellä, että alukseen olisi tulossa muuta aktiivista "lähipuolustusjärjestelmää" kuin keulalla kököttävä yleistykki. Ihmettelen, että omasuoja on asia josta säästetään?

Tuleeko aluksista sitten perämerellä liikennöiviä takseja jotka pidetään varsinaisesta toiminnasta kaukana? Perämeren alue, mukaan lukien ahvenanmeri kyettäisiin hoitamaan myös ilmavoimien ja maasijoitteisten yksiköiden yhteistyöllä. Ahvenanmerestä etelään suuntautuvat saattotehtävät saa unohtaa jos ei oma suoja ole kunnossa.

Miksi omasuojaan pitäisi panostaa? Onko seilorin henki mainittavasti arvokkaampi kuin jääkärin?

ESSM:n minimiampumaetäisyys on lyhyt (alle kilometri?), joten ampumaetäisyydellä tykkiä on vaikea perustella. Ohjuksia myös mahtuu kyytiin melko kunnioitettava määrä.

Jos sitten käy niin, että ohjukset loppuvat kesken, niin tykin arvo omasuojana on kyseenalainen. Tykillä on hankaluuksia torjua useita yhtäaikaisesti hyökkääviä ohjuksia, joten vastapuolella ei tarvitse olla jäljellä montaakaan ohjusta, kun osumaa alkaa tulla.

Kaiken lisäksi, tykit ilmeisesti toimivat erityisen huonosti venäläisten suosimia nopeita meritorjuntaohjuksia vastaan. Ohjus voi olla hieman isompi maali kuin tyypilliset länsimaiset ohjukset, mutta samalla ohjus on tykin kantamalla vain muutama sekunnin ajan. Samoin ohjuksella on suuri liike-energia, jonka turvin se voi hyvin yhä törmätä laivaan, vaikka siihen saisikin osuman tykillä.
 
Miksi omasuojaan pitäisi panostaa? Onko seilorin henki mainittavasti arvokkaampi kuin jääkärin?

ESSM:n minimiampumaetäisyys on lyhyt (alle kilometri?), joten ampumaetäisyydellä tykkiä on vaikea perustella. Ohjuksia myös mahtuu kyytiin melko kunnioitettava määrä.

Jos sitten käy niin, että ohjukset loppuvat kesken, niin tykin arvo omasuojana on kyseenalainen. Tykillä on hankaluuksia torjua useita yhtäaikaisesti hyökkääviä ohjuksia, joten vastapuolella ei tarvitse olla jäljellä montaakaan ohjusta, kun osumaa alkaa tulla.

Kaiken lisäksi, tykit ilmeisesti toimivat erityisen huonosti venäläisten suosimia nopeita meritorjuntaohjuksia vastaan. Ohjus voi olla hieman isompi maali kuin tyypilliset länsimaiset ohjukset, mutta samalla ohjus on tykin kantamalla vain muutama sekunnin ajan. Samoin ohjuksella on suuri liike-energia, jonka turvin se voi hyvin yhä törmätä laivaan, vaikka siihen saisikin osuman tykillä.

Kustannuksiin tykin hankinta ei kaadu. Niin kalliista välineestä ei kuitenkaan puhuta ja tulenjohtoseurainkin on peräpäässä valmiiksi olemassa. Jos tykki nähdään tarpeelliseksi tai - niin kuin foorumilla - suorastaan välttämättömäksi/elintärkeäksi niin se kyllä hankitaan.

Etenkin kevyimmistä CIWS-aseista on tosiaan ollut liikkeellä mielipiteitä että ne ovat joka tapauksessa myöhässä pienen ulottuvuutensa takia. Merivoimissa mahdollisesti osataan tätäkin asiaa realistisesti arvioida. Ja sitten on vielä hätävarana ne Rauma-luokan 40-milliset jos paniikki iskee. Tilaa ja Kantavuutta korveteilla riittää. Eli hengitellään rauhassa ja seurataan mielenkiinnolla.
 
Back
Top