Laivue 2020

Uusien konseptikuvien osalta minäkin huolestuin, mutta ne ovat vain konseptikuvia. Parin vuoden sisällä pitäisi selvitä kaikki loputkin kilkkeet ja Rannari on oikeassa siinä että 4 kpl CIWS-tykkejä ei voi olla mikään kynnyskysymys mitenkään noin (elin)tärkeässä projektissa. Ehkä soft-killiin panostetaan tai Haminoiden palveluskokeilujen jälkeen BAE:n 40mm Mk4 voisi tulla kyseeseen koska se on kevyt. Boforssista on kokemusta ja ne pelaavat yksiyhteen Saabin tutkien, järjestelmien ja CEROSin kanssa aivan optimaalisesti.

Just :rolleyes:. Huhta taas vauhdissa...

Molempien henki merkitsee ja erityisesti korvetit suorituskykynä, koska niihin panostetaan niin paljon. Seitsemän alusta korvaantuu neljällä, joiden on pystyttävä hoitamaan lähes kaikki ilmasta syvyyksiin. Niitä on kyettävä suojaamaan ihan eri tasolla kuin ohjusveneitä.

Mitä jos ESSM-järjestelmässä meneekin bitti poikittain? Mitään ei ole varalla ja onhan tykeillä muutakin tehtävää kuin ilmatorjunta. ESSM:n määrä on rajallinen ainakin aluksi, eikä aluksille ole toista latausta, joten niitä pitää käyttää harkiten. Jos on kaksi tykkiä, niin niillä voi torjua samaa määrää maaleja kerralla. Kaikkea ei välttämättä saada tuhottua ohjuksilla ja torjunnassa pitää olla useita kerroksia, jotka koostuvat EW:tä, hard-kill ja soft-kill järjestelmistä.

Mitä näyttöä tästä on? Minun ymmärtääkseni kaikkein tärkein on hyvät sensorit ja maalien aikainen paikallistaminen. Hypersoonisiakin maaleja saadaan uusilla ratkaisuilla paikannettua. Kyllä tykki ja älykkäät ammukset saadaan ohjelmoitua optimaaliseen toimintaan kun ennakkovaroitusta on. Ainakin kohti tulevaan puikkoon. Tutkat, ESM ja maaliseuraimet on tässä avainasemassa.

Esimerkiksi P-270 Moskit on ollut käytössä 1984 lähtien ja sillä on mach 3 nopeus korkealla sekä pinnassa mach 2.2. Näitä älykkäitä ammuksia ja tykkejä kuten 3P on alkanut tulla vasta 90-luvun lopulla, joten ei kai ne voi olla jo lähtökohtaisesti kyvyttömiä torjumaan vastapuolen ohjuksia? Tungsten pelletit repivät ohjuksen kuoren ja herkän hakupään, ja miten suuntavakaita ne ovat senjälkeen? Luulen että pienikin särö tai siiveekkeen häviäminen aiheuttaa mach 2.5-3 nopeudessa melkoisen epävakauden ja ohjus alkaa pyöriä tms.

Uusin 40mm mk4 pystyy ampumaan komennosta alle sekunnissa tarkasti maaliinsa, joten ei niillä kauaa mene. Maksimietäisyydet on 4-5 km noilla BAE:n tykeillä ja kohde on piikillä jo ennen sitä. Sytytin vain säädetään oikealla parametrillä räjähtämään sopivalla etäisyydellä / ennakolla.


Rauman 40-millisiä ei kannata pitää edes hätävarana Pohjanmaille, koska jos niillä ei ole 3P-kykyä, se on ihan turha värkki kalleimmille sotalaivoille ohjustorjuntaan. Sopivat johonkin foorumin kehittelemään tykkivene-projektiin paremmin.
Kyllä sitä rahaa on 40L70 Mk4 tai Rheinmetallin tuotteisiin jos ne on "must have".
Näihin takatykkikeskusteluihin liittyen pieni huomio: kaikissa luonnoskuvissa on ollut kaksi CEROS 200 -osoitinta, joista toinen takakannella. Kai tälle takakannella olevalle on suunniteltu jokin tehtävä? Uusimmista havainnekuvista puuttuu takatykki, mutta tämä voi johtua vaikkapa keskeneräisistä sopimuksista. Tässä vaiheessa ei haluta antaa mahdollisille toimittajille indikaatiota suosikista? Toinen syy voi ajallinen / rahoituksellinen. Neljän tykin hankinnan ehtii tehdä vielä moneen kertaan, kun laivat ovat rakenteilla. Takatykki on selkeä muusta kokonaisuudesta irrallinen komponentti ja sen voi hankkia esim. budjettivaroista juuri ennnen ensimmäisen laivan IOC-hetkeä.
 
Viimeksi muokattu:
Kohta rupeaa tuntumaan että RWS intoilun osalta on homma lähtenyt vähän lapasesta :D tarkkasilmäisimmät varmaan tietävät mitä tarkoitan

:cool: ainakin yksi sokea nostaa kättä ylös ja kaipaa selitystä.
 
Eli toivotaan, toivotaan? Toivotaan että noin surkealla suunnittelulla ei mennä. Aluksiin pitää heti alussa olla pätevät ja koetellut järjestelmät eikä mitään pimp-my-ride meinikiä sitten kun/jos jotain kivaa tulee kauppoihin! Kyllä ratkaisuja löytyy jo nyt ja niistä pitää valita sopivat tai paikata CIWS jollain muulla.

Aina niitä leluja tulee lisää, koska ihmiskunta ei lopeta aseiden kehittelyä koskaan, vaikka ympäristö menisi siinä sivussa. Se miekkojen kalistelu on meillä miehillä geeneissä(joillakin tosi syvällä, mutta kuitenkin).
Miksi valinta pitäisi tehdä NYT, kun laivoja vasta aletaan rakentaa. Neljän tykin hankinta kaikkien kaupallisten ja teknisten tehtävien osalta vaatinee aikaa 2-2,5 vuotta eli päätöksen tykistä voi tehdä vaikka 2021. Tämä on myös keino hallita budjettia, nyt saadaan 1,3 miljardilla peruspaketti kasaan ja yksittäiset tykit voi hankkia merivoimien tulevien vuosien hankintamäärärahoista.
 
Niitä jääkäreitä meillä on mutta noita laivoja ei ole kuin neljä. Tappioita sodassa tulee väistämättä mutta ei hommaa saa liian helpoksi tehdä. Muutoin käy helposti niin, että ei uskalleta käyttää niitä resursseja mitä meillä on jos pelätään niiden menettämistä. Järjetelmäthän täydentävät toisiaan. Sitähän varten aluksiin on alkanut tulemaan searam tyyppisiä järjestelmiä joilla saadaan ulottovuutta ja reaktionopeutta useisiin, nopeisiin ja yhtäaikaisiin maaleihin. Käytännössä keulatykillä ei suojatta takasektoria jolloin se on ns. viholliselle auki. Huono homma jos sieltä päin sattuu jotain tulemaan ja ESSM reaktionopeus ei riitä tai puikkoja ei kanistereissa ole enään. Siinä tulee 300 miljoonan sukellusnähtävyys hyvin nopeasti. Mutta hei säästettiin jokunen miljoona.
Meinaatko, ettei asiaa ymmärrettäisi mervoimissa? Edelleen ihmettelen tätä meuhkaamista takatykeistä tässä vaiheessa! Kai se on niin, että jotain pettymisen aihetta pitää aina olla jäljellä!

Paljonko kunnollinen CIWS-tykki maksaa? 4 miljoonaa? Merivoimathan voivat hankkia yhden tällaisen joka vuosi vuodesta 2022 lähtien aina sitä mukaam, kun seuraavan laivan valmistuminen on lähellä...
 
Tuo takatykin puute on pieni kauneusvirhe, jota ei ole varmastikaan mahdoton korjata, jos nähdään tarpeelliseksi.

Mutta täytyy sanoa, että vastaavasti oli positiivinen yllätys, että ilmeisesti on tulossa varaus yhteensä 16 täysimittaiselle ohjussiilolle.
 
Tuo takatykin puute on pieni kauneusvirhe, jota ei ole varmastikaan mahdoton korjata, jos nähdään tarpeelliseksi.

Mutta täytyy sanoa, että vastaavasti oli positiivinen yllätys, että ilmeisesti on tulossa varaus yhteensä 16 täysimittaiselle ohjussiilolle.
Kyllä sen on myöntänyt jo kapitalistinenkin pessimisti, että kyseessä on aika kyrväkkäät korvetit!
 
Tämähän on siitä hauskaa, että foorumilla "tiedetään" seuraavat asiat tosiksi:
  1. Ammusilmatorjunta on hyödytöntä Venäjän superohjuksia vastaan
  2. Alukset tuhotaan välittömästi jos niillä ei ole erillistä omasuoja-asejärjestelmää
  3. Alukset ovat liian kalliita ja syövät kaikki resurssit Maavoimilta
Nämä ovat sen verran keskenään ristiriitaisia olettamuksia, että kävi miten kävi, on lopputulos se että paskaa saatiin, liikaa maksettiin ja Merivoimat ei ymmärrä mistään mitään :D
 
Tämähän on siitä hauskaa, että foorumilla "tiedetään" seuraavat asiat tosiksi:
  1. Ammusilmatorjunta on hyödytöntä Venäjän superohjuksia vastaan
  2. Alukset tuhotaan välittömästi jos niillä ei ole erillistä omasuoja-asejärjestelmää
  3. Alukset ovat liian kalliita ja syövät kaikki resurssit Maavoimilta
Nämä ovat sen verran keskenään ristiriitaisia olettamuksia, että kävi miten kävi, on lopputulos se että paskaa saatiin, liikaa maksettiin ja Merivoimat eivät ymmärrä mistään mitään :D
Tässä rinnalla on ollut hauska lukea ruotsalaisia tätä vastaavia sivustoja (esim. forum.soldf.comilta lainaus: "Fyra remskastare av typ Rheinmetall MASS imponerar, liksom även potentiellt 16 VLS celler. Valet av sjörobotsystem och antalet MASS kastare tror jag indikerar att man till viss del fått del av israelernas krigserfarenheter. En enklare CIWS typ BAE 40 mm Mk4 kan nog tillkomma i ett senare läge när budgeten tillåter (och när Katanpää-klassens pjäser ska uppdateras?"). Ruotsissa ihmetellään hankinnan kunnianhimoa ja suomalaisten jerkkua sekä laitetaan Suomen pojille kättä lippaan!
 
Miksi valinta pitäisi tehdä NYT, kun laivoja vasta aletaan rakentaa. Neljän tykin hankinta kaikkien kaupallisten ja teknisten tehtävien osalta vaatinee aikaa 2-2,5 vuotta eli päätöksen tykistä voi tehdä vaikka 2021. Tämä on myös keino hallita budjettia, nyt saadaan 1,3 miljardilla peruspaketti kasaan ja yksittäiset tykit voi hankkia merivoimien tulevien vuosien hankintamäärärahoista.
Budjetti on tullut vastaan ja tykki tippunut pois kustannuksia karsittaessa. Tiedotekin mainitsi "toimituksen sisältöä on muutettu." Mutta kyllä näillä eväillä vaan on tultava toimeen MLU-vaiheeseen saakka. Tykki olisi integroitava osaksi taistelujärjestelmää ja tämä työ pitäisi tilata myöhemmin lisätyönä, joka tulisi paljon kalliimmaksi. Phalanx olisi itsenäinen omine tutkineen mutta valtamerille suunniteltu laite saattaisi alkaa omin päin tekemään saaristoväylien puustolle pystykarsintaa.
 
Budjetti on tullut vastaan ja tykki tippunut pois kustannuksia karsittaessa. Tiedotekin mainitsi "toimituksen sisältöä on muutettu." Mutta kyllä näillä eväillä vaan on tultava toimeen MLU-vaiheeseen saakka. Tykki olisi integroitava osaksi taistelujärjestelmää ja tämä työ pitäisi tilata myöhemmin lisätyönä, joka tulisi paljon kalliimmaksi. Phalanx olisi itsenäinen omine tutkineen mutta valtamerille suunniteltu laite saattaisi alkaa omin päin tekemään saaristoväylien puustolle pystykarsintaa.
Kertoisitko, mihin perustat tuon boldatun osuuden? Siihen, että muutamassa havainnekuvassa ei ollut perätykkiä?

Miksi myöhemmin tehtävä integrointi olisi laivan taistelujärjestelmän osalta kalliimpaa, kuin rakennusaikana tehtävä? Tämä ei ole mikään lentokone, jossa integroinnit vaativat mm. kattavat lentotestit.

Aluksiin on havainnekuvien perusteella tulossa takakannelle Ceros 200, kuten on moneen kertaan jo todettu. Tämä kykenee antamaan tykille suuntaustiedot taistelunjohtojärjestelmän kautta. Ceros tullaan varmasti integroimaan taistelunjohtojärjestelmään jo rakennusvaiheessa. Jos takatykki jää jälkiasennukseen, seuraavat tehtävät jäävät tehtäviksi:
  • sähkö- ja tietoliikennekaapelointi takatykille. Ei mikään Amerikan temppu, jos rakennussuunnittelussa on varauduttu takatykkiin.
  • takatykin kiinnikkeen hitsaaminen heko-kannen päälle. Ei Amerikan temppu
  • tykin hallintasoftan asentaminen taistelujärjestelmän palvelimille.
  • tykin hallintasoftan integrointi taistelujohtojärjestelmään. Jos perussoftat on tehty vähänkään järkevästi, sekä taistelunjohtosoftasta ja tykin hallintasoftasta löytyvät API-rajapinnat ulkoisiin komponentteihin. Tehtäväksi työksi jää näiden API-rajapintojen saattaminen juttelemaan keskenään. Tämä vaatii jonkin verran työtä, mutta puhutaan aika perustietotekniikasta.
  • Taistelujohtojärjestelmän päivittäminen niin, että sitä voi käyttää takatykin ohjaamiseen. Ei varmasti ole ensimmäinen kerta, kun Saabin taistelunjohtojärjestelmään liitetään automaattitykki. Todennäköisesti yleisimpiin tykkeihin löytyy jo valmiina (muille asiakkaille) tehdyt softat, jolloin riittää softan päivitys ja lisenssin hankinta.
  • Sopivan käyttöliittymän rakentaminen takatykkiä varten. Tämäkin saattaa löytyä valmiina, ehkä kielipäivityksen joutuu tekemään.
  • EDIT vielä: pieni yksityiskohta jäi puuttumaan tehtävälistasta, pitäähän se tykki toki kiinnittää kiinnikkeisiin ja liittää kaapelit kiinni!
  • kokonaisuus testataan, käyttäjät koulutetaan ja dokumentaatio päivitetään.
Hommassa ei ole mitään sellaista, mitä ei pystyisi kohtuuhelpolla tekemään milloin halutaan.

EDIT: takatykin asentaminen on myös siinä mielessä helppoa, että telakkakäyntiä vaativat ainoastaan kiinnikkeen hitsaaminen ja tykin kiinnittäminen. Muu työ on aika pitkälti softatyötä, jota voi tehdä mukavasti toimistolta ja käydä ainoastaan paatilla asentamassa testatut softat.
 
Viimeksi muokattu:
Pystyisikö takatykin tilalle asentamaan nemo tornin tarvittaessa? Oli miehekästä pystyä ampumaan täyslaidallinen. Kranaatinheittimiä ei ole ollut laivossa sitten purjelaiva aikojen. Se olisi ehkä ainoa suoraan offensiivinen ase, mitä ei pysty käyttämään puolustuksessa kovin tehokkaasti.
 
Miksi valinta pitäisi tehdä NYT, kun laivoja vasta aletaan rakentaa. Neljän tykin hankinta kaikkien kaupallisten ja teknisten tehtävien osalta vaatinee aikaa 2-2,5 vuotta eli päätöksen tykistä voi tehdä vaikka 2021. Tämä on myös keino hallita budjettia, nyt saadaan 1,3 miljardilla peruspaketti kasaan ja yksittäiset tykit voi hankkia merivoimien tulevien vuosien hankintamäärärahoista.
Tarkoitin että silloin kun ne otetaan käyttöön, eikä vuosia jälkeenpäin.
 
Näihin takatykkikeskusteluihin liittyen pieni huomio: kaikissa luonnoskuvissa on ollut kaksi CEROS 200 -osoitinta, joista toinen takakannella. Kai tälle takakannella olevalle on suunniteltu jokin tehtävä? Uusimmista havainnekuvista puuttuu takatykki, mutta tämä voi johtua vaikkapa keskeneräisistä sopimuksista. Tässä vaiheessa ei haluta antaa mahdollisille toimittajille indikaatiota suosikista? Toinen syy voi ajallinen / rahoituksellinen. Neljän tykin hankinnan ehtii tehdä vielä moneen kertaan, kun laivat ovat rakenteilla. Takatykki on selkeä muusta kokonaisuudesta irrallinen komponentti ja sen voi hankkia esim. budjettivaroista juuri ennnen ensimmäisen laivan IOC-hetkeä.

Onko takapään CEROS käyttökelpoinen yhdessä konekiväärien kanssa? Trackfiressa on ehkä omat sensorinsa, mutta CEROS kykenee tulenjohtoon myös hernerokkasumussa.
 
Onko arviota, saisiko noihin Rauman 40 mm päivitettyä 3P-kykyä? Jos saisi, niin siinähän olisi tosiaan eväät valmiina Pohjanmaan perälle.

Uskoakseni 3P-ammuksia voi ampua kaikista sopivan kaliberin tykeistä. Kukkuuko se ilman ohjelmointia? Valmistajan mukaan sytytin toimii oletusarvoisesti herätteellä, joten ilmeisesti.


Opinnäytetyö, jossa aihetta käsitellään.

 
Hienolta näyttää. CIWS:n lisäksi toinen kauneusvirhe on mielestäni aluksen tykki. 76mm tykki olisi tarjonnut paremmat mahdollisuudet monipuolisten ampumatarvikkeiden käyttöön. Kuitenkin, jos nyt jostain pitää säästää niin tuo on ymmärrettävä kohde.

MLU:n tullessa iso osa kapasiteeteista tullee erinäisten USV:den, UAV:den ym. myötä. Epäilisin niin hekohangaarin kuin miinakannen joutuvan tuohon käyttöön.

Itse epäilisin tosin, että Pohjanmaata ei kannata käyttää paria kymmentä vuotta pidemmälle. Nykyisellä teknologian kehitysvauhdilla vuoden 2050 kieppeillä isoille pinta-aluksille ei ole samanlaista tarvetta kuin nykyään. 2030-2040 -luvuille kyseessä on varmasti passeli peli ja hankintapäätös itsessään ilmaisee Suomen halua tarvittaessa pitkäaikaiseen sodankäyntiin - meriliikenteen suojaamiseen pitkäkestoisessa konfliktissa. Puolustusvoimat ei ole one day wonder tai CNN defense kuten aikoinaan puhuttiin.
 
Viimeksi muokattu:
No Pohjanmaa-luokalle tulee ilmeisesti useampi RWS ja nyt sitten toinen tässä ketjussa juuri mainittu suomalainen alus on varustettu samantyyppisesti :)

Onko se toisen aluksen aseistaminen tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa? Näin hybridin aikakaudella on kyllä luojan lykky, että alukselta löytyy muutakin kättä pidempää kuin pistoolit, koska olisihan se nyt noloa, kun separatistit hilluisivat komentosillalla ja livestreamaisivat kaiken satelliittilinkillä Youtubeen.
 
Onko se toisen aluksen aseistaminen tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa? Näin hybridin aikakaudella on kyllä luojan lykky, että alukselta löytyy muutakin kättä pidempää kuin pistoolit, koska olisihan se nyt noloa, kun separatistit hilluisivat komentosillalla ja livestreamaisivat kaiken satelliittilinkillä Youtubeen.

Eipä tuosta ole paljoa ääntä pidetty. Eikä konekivääreistä välttämättä tarvitsekaan...
 
Back
Top