Harmillisesti siellä on kuitenkin mukana ne Cerokset jotka kyllä toimivat ESSM block 1:n kanssa.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Commander
Kenraali
Suunta on oikea, mutta kyse on edelleenkin vain ohjelmistokehitykseen osallistumisesta. Laajan ja monimutkaisen taistelujärjestelmän integrointi toimivaksi kokonaisuudeksi onkin sitten jo aivan eri juttu. Tarvitaan paljon tietoa ja taitoa sekä kokemusta.
Esim SAAB aloitti työsarkansa jo 1960 -luvulla pintataistelualusten ilmatorjunnan tulenjohtojärjestelmien parissa. Tanskan Terma tukeutui 70-luvulla SAABin osaamiseen ja kykeni kehittämään jo 2000-luvun alussa oman taistelunjohtojärjestelmäperheensä. Norjalaiset aloittivat kymmeniä vuosia sitten torpedoaseen tulenjohtojärjestelmistä ja ovat edenneet ihan tyydyttävästi, paitsi että päätyivät vielä 90-/2000- luvun taitteessa ranskalaiseen Senit 2000-järjestelmään.
Ai? CWI malliset Cerokset löytyy jo? Onpa aikanaan oltu sitten kaukaa viisaita, sillä nämä nimittäin tulevat ilmeisesti olemaan osittain kierrätyskamaa. Jos valaisu todellakin aiotaan jättää tuollaisen "purkin" varaan, niin olisi kannattanut varmaan ajatella loppuun asti pienesti ja ESSM:n sijaan kysellä Deneliltä josko Umkhonto IR:ää vielä olisi saatavilla.
Taitaa olla vähän fifty/sixty tämä juttu. Saabin tiedotteessa hankintasopimuksesta mainitaan myös Ceros 200, ja kun tuota havainnevideota katsoo tarkkaan niin ainakin edessä on CWI, takana sitä on hieman vaikea erottaa. PV:n havainnekuvissa molemmissa päissä on samanlainen Ceros kuin vaikkapa Haminoissa. Aika näyttää mikä on todellisuus.
Stories | Saab
Get to know our business and our people by reading our latest stories. Feel free to share the stories!
saabgroup.com
Huhta
Greatest Leader
Kyllähän hävittäjätutkillakin on valaistu Sparrowia ja kumppaneita pitkille etäisyyksille...
Sivu 22 voi antaa joitakin vihjeitä: https://saab.com/globalassets/comme...pon-control-systems/ceros-200/9lv_fcs_web.pdf
HotShot
Luutnantti
Mikähän sen Giraffe 1X:n rooli tulee olemaan kun päätutkana on Giraffe 4A FF? Prosyyreiden perusteella näyttäisi olevan paljon samoja ominaisuuksia mutta lyhyempi havainnointietäisyys ja vähemmän seurattavia maaleja. Käyttää näköjään eri taajuusaluetta kun 4A joten paikkaako jotain ominaisuutta johon 4A ei pysty kunnolla?
Huhta
Greatest Leader
Arvelisin sen tarkentavan 4A:n havaintoja (resoluutio).
Pansion sotasatamaa uusitaan korvetteja varten – muutostyöt mahdollistavat nykyistä suurempien alusten liikennöinnin
Merivoimien sotasatamaa uudistetaan, jotta puolustusvoimien viime kuussa tilaamat Pohjanmaa-luokan korvetit mahtuvat valmistuttaan sataman laitureihin, joita on tarkoitus pidentää. Satamaa aikotaan myös ruopata syvemmäksi.
www.ts.fi
Leaderwolf
Respected Leader
Tervetuloa kotiin PohjanmaatPansion sotasatamaa uusitaan korvetteja varten – muutostyöt mahdollistavat nykyistä suurempien alusten liikennöinnin
Merivoimien sotasatamaa uudistetaan, jotta puolustusvoimien viime kuussa tilaamat Pohjanmaa-luokan korvetit mahtuvat valmistuttaan sataman laitureihin, joita on tarkoitus pidentää. Satamaa aikotaan myös ruopata syvemmäksi.
Hanski
Ylipäällikkö
Me espoolaisetkin haluamme omamme! Yksi laivue tulee saada Upinniemeen!!!Tervetuloa kotiin Pohjanmaat
Riittäisikö koealus Isku?
Hanski
Ylipäällikkö
Tuo on jo suorastaan hävytöntä...
Soldierblue
Ylipäällikkö
Kylläkai ne Haminan luokan baatit riittää?? 
Baatit ovat Turussa paremmassa suojassa. Ei nyt missään Muskön luolissa mutta saariston suojassa kuiteskin.Kylläkai ne Haminan luokan baatit riittää??
Punaviinipullo tyhjennetty postaus.
Leickmann
Kersantti
Onko tuo Pansio ihan hyvä sijainniltaan? Tuohan on parin väylän (vaikkapa ilma-) miinoituksella suljettu. Vaatii hyvä ennakkovaroituksen, jotta saadaan paatit ulos ennen ensi-iskua. Tiedostan, että minua viisaammat ovat asiaa miettineet ja luotan heihin, joten oikeastaan vaan vilpittömän tietämättömänä ihmettelen. Valaiseeko joku?
Sota-aikana Turkuun tukeutuivat monesti panssarilaivat. Pikisaaren edustalle tai Naantalissa.
Mikä tahansa satama on tietysti huono paikka. Ilman ennakkovaroitusta ei auta vaikka laivat olisivat Tulliniemen laiturissa mikäli ne eivät ole täydessä valmiudessa.
Leaderwolf
Respected Leader
Kustaanmiekka
Kenraali
Hieman lisävalaistusta taikka ainakin pohdintaa Laivue2020 -drone ratkaisuun:
www.lentoposti.fi
Rajavartiolaitoksen Ulkovartiolaiva Turvan lisäksi UAS-ratkaisua tullaan todennäköisesti käyttämään myös Merivoimien uusissa Pohjanmaa-luokan korveteissa.
Niiden takakannella on laskeutumisalusta ja hangaari.
Havainnekuvissa tilaan on ollut sijoitettuna neliroottorinen drone-kopteri.
Tässä tuosta jutusta tarkemmin:
Rohkaisevia kokemuksia miehittämättömästä ilmailusta merellä - testialustana ulkovartiolaiva Turva
Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaistoimijoiden yhteinen Valvonta 2 -projekti on antanut rohkaisevia kokemuksia miehittämättömien ilma-alusten käytöstä merellisissä viranomaistehtävissä.
Ulkovartiolaiva Turva on tässä vaiheessa toiminut koealustana kahdelle UAS-ratkaisulle.
Rajavartiolaitos tutkii parhaillaan Valvonta 2 -projektissa yhteistyössä ilmatieteenlaitoksen, Liikenne- ja viestintäviraston, maa- ja metsätalousministeriön, Merivoimien, Suomen ympäristökeskuksen, Tullin sekä Väyläviraston kanssa, miten miehittämätön ilma-alus voisi palvella viranomaisia niiden monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä.
Projektin taustalla on viranomaisten yhteinen näkemys siitä, että miehittämätön ilma-alus voisi olla kustannustehokas, operatiivista toimintakykyä olennaisesti tehostava väline.
Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turvalla on testattu tänä vuonna loppukesän ja syksyn aikana kahta erilaista miehittämätöntä ilma-alusta.
Kyseessä oliva itävaltalaisen Schiebelin Camcopter S-100 -pienoiskopteri ja amerikkalaisen Insitun Scan Eagle -lennokki.
Molemmat laitteet lensivät samanlaisen testiohjelman, johon sisältyi muun muassa kohteiden paikantamista ja tunnistamista, valvontatehtäviä ja yölento.
Testialustat rakennettiin nimenomaan Turvalle, jotta ilma-aluksia pystytään lennättämään mereltä käsin ja keräämään kokemusta niiden lennättämisestä laivalta.
Kokemukset testeistä ovat rohkaisevia.
Turvan päällikkö, komentajakapteeni Sami Romanov pitää miehittämättömän ilma-aluksen erityisenä etuna sitä, että sen avulla valvonta merellä ulottuu visuaalisen ja tutkahorisontin taakse tehokkaalla ja nopealla tavalla ilman, että tehtävään lähetettäisiin ensimmäiseksi helikopteri, laiva tai vene.
"Operatiivisen yksikön, kuten Turvan, tehtävien näkökulmasta miehittämättömän ilma-aluksen käyttö parantaisi tiedonsaantia erilaisissa rajavalvonta-, tunnistus- ja meripelastustehtävissä.
Testeissä on kokeiltu mallia, jossa ilma-alus lähetetään lennolle Turvalta ja vastaanotetaan takaisin tänne",kertoo Turvan päällikkö, komentajakapteeni Sami Romanov.
"Lentojen aikana ilma-alukset ovat lähettäneet kuvaa Suomenlahden merivartioston johtokeskukseen Rajavartiolaitoksen sekä muiden viranomaisten käyttöön ja sieltä edelleen Turvalle.
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö voisi tukea merkittävällä tavalla tilannekuvaa ja päätöksentekoa johtokeskuksessa ja operatiivisissa yksiköissä", jatkaa Romanov.
Valvonta 2 -hankkeen jatkuessa edelleen tullaan selvittämään myös toimintamallia, jossa laitteet lähetettäisiin matkaan ja vastaanotettaisiin edelleen Turvalla, mutta ohjaaminen suoritettaisiin toisaalla. Koejaksolla käyttö sitoi Romanovin mukaan liikaa henkilöstöä laivalla.
Lennättäminen voitaisiin suorittaa johtokeskuksesta, joka laitteen välittämää tietoa yleensä ensikädessä tarvitseekin.
Uudet tekniset järjestelmät ovat työkaluja, joiden tuottaman sisällön ja tarvittavat toimet suorittaa ihminen.
Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi meripelastustehtävissä paikantamiseen, mutta lopulta varsinaiseen pelastustyöhön tarvitaan ihmisiä.
Valvontatehtävissä miehittämättömät ilma-alukset siis tuovat kyllä joustavuutta ja vähentävät ihmisten työmäärää, mutta eivät poista ihmistyövoiman tarvetta.
Useita vaihtoehtoja kartoitetaan - lentokokeet saavat jatkoa
Valvonta 2 -projektissa mukana olevat viranomaiset testaavat ja arvioivat tänä ja ensi vuonna, miten erilaisilla sensoreilla, kuten kameralla ja optisella tutkalla, varustetut erityyppiset miehittämättömät ilma-alukset soveltuisivat viranomaisten käyttöön pohjoisella Itämerellä.
Tavoitteena on etsiä sellaista sensorialustaa, joka palvelisi mahdollisimman hyvin eri viranomaisten erilaisia tarpeita.
Loppusyksyn ja tulevan talven aikana Valvonta 2 -projektissa kartoitetaan lisää miehittämättömiä ilma-aluksia, joita mahdollisesti testataan.
Tavoitteena on myös järjestää kolmas testausjakso kesällä 2020.
Projektia varten viranomaiset määrittelivät erilaisia skenaarioita, joissa miehittämättömän ilma-aluksen tulisi pystyä toimimaan.
Skenaariot sisälsivät meri- ja vesialueiden, väylien ja saariston valvontaa, satamissa olevien konttien, öljysäiliöiden ja muiden paikallaan olevien kohteiden tutkimista ja seurantaa sekä ympäristöonnettomuuksien hoitamiseen liittyviä tehtäviä.
Yhteistä näille skenaarioille on etenkin se, että ne edellyttävät teknologiaa, joka on riittävän ketterä ja toimii mahdollisimman pitkän ajan kerrallaan.
Projektissa selvitetään miten kyseisen kokoluokan miehittämättömät ilma-alukset soveltuvat viranomaistehtäviin.
Hanke tukee myös muita käynnissä olevia ja käynnistyviä projekteja Rajavartiolaitoksessa.
Valvonta 2 -projektia rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (European Maritime and Fisheries Fund) vuosina 2018–2020 yhteensä noin miljoonalla eurolla.
Rajavartiolaitoksen Ulkovartiolaiva Turvan lisäksi UAS-ratkaisua tullaan todennäköisesti käyttämään myös Merivoimien uusissa Pohjanmaa-luokan korveteissa.
Niiden takakannella on laskeutumisalusta ja hangaari. Havainnekuvissa tilaan on ollut sijoitettuna neliroottorinen drone-kopteri.
Erilaiset ilma-alukset tarvitsevat aluksilta erilaisia ratkaisuja.
Siinä missä helikopteri kykenee laskeutumaan alukselle on lennokki otettava kiinni ilmasta puomin päässä olevalla vaijerilla.
Rohkaisevia kokemuksia miehittämättömästä ilmailusta merellä - testialustana ulkovartiolaiva Turva | lentoposti.fi
(Päivittynyt 14.05) Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaistoimijoiden yhteinen Valvonta 2 -projekti on antanut rohkaisevia kokemuksia miehittämättömien ilma-alusten käytöstä merellisissä viranomaistehtävissä. Ulkovartiolaiva Turva on tässä vaiheessa toiminut koealustana kahdelle UAS-ratkaisulle.
Rajavartiolaitoksen Ulkovartiolaiva Turvan lisäksi UAS-ratkaisua tullaan todennäköisesti käyttämään myös Merivoimien uusissa Pohjanmaa-luokan korveteissa.
Niiden takakannella on laskeutumisalusta ja hangaari.
Havainnekuvissa tilaan on ollut sijoitettuna neliroottorinen drone-kopteri.
Tässä tuosta jutusta tarkemmin:
Rohkaisevia kokemuksia miehittämättömästä ilmailusta merellä - testialustana ulkovartiolaiva Turva
Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaistoimijoiden yhteinen Valvonta 2 -projekti on antanut rohkaisevia kokemuksia miehittämättömien ilma-alusten käytöstä merellisissä viranomaistehtävissä.
Ulkovartiolaiva Turva on tässä vaiheessa toiminut koealustana kahdelle UAS-ratkaisulle.
Rajavartiolaitos tutkii parhaillaan Valvonta 2 -projektissa yhteistyössä ilmatieteenlaitoksen, Liikenne- ja viestintäviraston, maa- ja metsätalousministeriön, Merivoimien, Suomen ympäristökeskuksen, Tullin sekä Väyläviraston kanssa, miten miehittämätön ilma-alus voisi palvella viranomaisia niiden monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä.
Projektin taustalla on viranomaisten yhteinen näkemys siitä, että miehittämätön ilma-alus voisi olla kustannustehokas, operatiivista toimintakykyä olennaisesti tehostava väline.
Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turvalla on testattu tänä vuonna loppukesän ja syksyn aikana kahta erilaista miehittämätöntä ilma-alusta.
Kyseessä oliva itävaltalaisen Schiebelin Camcopter S-100 -pienoiskopteri ja amerikkalaisen Insitun Scan Eagle -lennokki.
Molemmat laitteet lensivät samanlaisen testiohjelman, johon sisältyi muun muassa kohteiden paikantamista ja tunnistamista, valvontatehtäviä ja yölento.
Testialustat rakennettiin nimenomaan Turvalle, jotta ilma-aluksia pystytään lennättämään mereltä käsin ja keräämään kokemusta niiden lennättämisestä laivalta.
Kokemukset testeistä ovat rohkaisevia.
Turvan päällikkö, komentajakapteeni Sami Romanov pitää miehittämättömän ilma-aluksen erityisenä etuna sitä, että sen avulla valvonta merellä ulottuu visuaalisen ja tutkahorisontin taakse tehokkaalla ja nopealla tavalla ilman, että tehtävään lähetettäisiin ensimmäiseksi helikopteri, laiva tai vene.
"Operatiivisen yksikön, kuten Turvan, tehtävien näkökulmasta miehittämättömän ilma-aluksen käyttö parantaisi tiedonsaantia erilaisissa rajavalvonta-, tunnistus- ja meripelastustehtävissä.
Testeissä on kokeiltu mallia, jossa ilma-alus lähetetään lennolle Turvalta ja vastaanotetaan takaisin tänne",kertoo Turvan päällikkö, komentajakapteeni Sami Romanov.
"Lentojen aikana ilma-alukset ovat lähettäneet kuvaa Suomenlahden merivartioston johtokeskukseen Rajavartiolaitoksen sekä muiden viranomaisten käyttöön ja sieltä edelleen Turvalle.
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö voisi tukea merkittävällä tavalla tilannekuvaa ja päätöksentekoa johtokeskuksessa ja operatiivisissa yksiköissä", jatkaa Romanov.
Valvonta 2 -hankkeen jatkuessa edelleen tullaan selvittämään myös toimintamallia, jossa laitteet lähetettäisiin matkaan ja vastaanotettaisiin edelleen Turvalla, mutta ohjaaminen suoritettaisiin toisaalla. Koejaksolla käyttö sitoi Romanovin mukaan liikaa henkilöstöä laivalla.
Lennättäminen voitaisiin suorittaa johtokeskuksesta, joka laitteen välittämää tietoa yleensä ensikädessä tarvitseekin.
Uudet tekniset järjestelmät ovat työkaluja, joiden tuottaman sisällön ja tarvittavat toimet suorittaa ihminen.
Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi meripelastustehtävissä paikantamiseen, mutta lopulta varsinaiseen pelastustyöhön tarvitaan ihmisiä.
Valvontatehtävissä miehittämättömät ilma-alukset siis tuovat kyllä joustavuutta ja vähentävät ihmisten työmäärää, mutta eivät poista ihmistyövoiman tarvetta.
Useita vaihtoehtoja kartoitetaan - lentokokeet saavat jatkoa
Valvonta 2 -projektissa mukana olevat viranomaiset testaavat ja arvioivat tänä ja ensi vuonna, miten erilaisilla sensoreilla, kuten kameralla ja optisella tutkalla, varustetut erityyppiset miehittämättömät ilma-alukset soveltuisivat viranomaisten käyttöön pohjoisella Itämerellä.
Tavoitteena on etsiä sellaista sensorialustaa, joka palvelisi mahdollisimman hyvin eri viranomaisten erilaisia tarpeita.
Loppusyksyn ja tulevan talven aikana Valvonta 2 -projektissa kartoitetaan lisää miehittämättömiä ilma-aluksia, joita mahdollisesti testataan.
Tavoitteena on myös järjestää kolmas testausjakso kesällä 2020.
Projektia varten viranomaiset määrittelivät erilaisia skenaarioita, joissa miehittämättömän ilma-aluksen tulisi pystyä toimimaan.
Skenaariot sisälsivät meri- ja vesialueiden, väylien ja saariston valvontaa, satamissa olevien konttien, öljysäiliöiden ja muiden paikallaan olevien kohteiden tutkimista ja seurantaa sekä ympäristöonnettomuuksien hoitamiseen liittyviä tehtäviä.
Yhteistä näille skenaarioille on etenkin se, että ne edellyttävät teknologiaa, joka on riittävän ketterä ja toimii mahdollisimman pitkän ajan kerrallaan.
Projektissa selvitetään miten kyseisen kokoluokan miehittämättömät ilma-alukset soveltuvat viranomaistehtäviin.
Hanke tukee myös muita käynnissä olevia ja käynnistyviä projekteja Rajavartiolaitoksessa.
Valvonta 2 -projektia rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (European Maritime and Fisheries Fund) vuosina 2018–2020 yhteensä noin miljoonalla eurolla.
Rajavartiolaitoksen Ulkovartiolaiva Turvan lisäksi UAS-ratkaisua tullaan todennäköisesti käyttämään myös Merivoimien uusissa Pohjanmaa-luokan korveteissa.
Niiden takakannella on laskeutumisalusta ja hangaari. Havainnekuvissa tilaan on ollut sijoitettuna neliroottorinen drone-kopteri.
Erilaiset ilma-alukset tarvitsevat aluksilta erilaisia ratkaisuja.
Siinä missä helikopteri kykenee laskeutumaan alukselle on lennokki otettava kiinni ilmasta puomin päässä olevalla vaijerilla.