Tiedän sen veneen oikein hyvin. Eikä tietenkään lähtökohtaisesti tukialusta ammuta asw-torpedolla, mutta tilanteessa missä torpedot ovat vähissä, siihenkin saatettaisiin joutua.
Tuskinpa. En itse voisi kuvitella huonompaa ajatusta, koska kevyet 340-400mm topedot on tarkoitettu pääasiassa sukellusveneiden tuhoamiseen. Niiden kantama on yli puolet lyhyempi ja taistelukärki paljon pienempi (n. 50+/- kg luokkaa). Torpedojen toimintaperiaate nojaa kosketukseen, eikä niinkään alusten pohjan alle uimiseen. Voihan näinkin oletettavasti tehdä, mutta sitten maalin koko pitää suhteuttaa aseen suorituskykyyn. Se että Saabin LWT-torpedoilla voidaan ampua pintamaaleja, ei sano että se olisi joka paikassa järkevää. Noin pienen tst-kärjen räjähdys tukialuksen rungon alla on pelkkää kutittelua, vaikka niitä olisi pari-kolmekin. Mk 54 asw-torpedon tst-kärki on ontelopanos, jolla halutaan paras teho kaksoispainerunkoisten sukellusveneiden vaurioittamiseksi tai tuhoamiseksi.
Jos olisin suklarikapteeni, en lähtisi moiseen uhkayritykseen koska se olisi itsemurhatehtävä ja vaikutus olisi onnistuessaankin heikko tai olematon maalille. Kyllä ne isot pintamaalit tuhotaan isoilla kaloilla ja jos ne loppuvat niin sitten suunta kotiin. ASW-torpedot jättäisin itsepuolustukseen, paluumatkalle tuossa tilanteessa.
En jaksa nyt lähteä hakemaan keskimääräisiä torpedon osumaprosentteja, mutta ehkä 50% on hyvä arvaus?
Mistä keksit tuon? Oletan että sinulla ei ole harmainta hajua tuosta muutakuin kwg? Itse en lähde arvailemaan noita, koska taktinen tilanne vaikuttaa asiaan paljon. Vaikka torpedo ei osuisi kerralla niin se voi hyökätä eri taktiikoilla uudelleen. Näin esimerkiksi tekee BAE:n Spearfish.
Sukellusveneen paras ase on tietysti yllätys ja väijytys. Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan s-vene kykenee lamauttamaan koko tukialusosaston, vaurioittamalla tai jopa tuhoamalla tukialuksen. Helppoa se ei ole, mutta mahdollista ja sen Gotland-luokan testi osoitti.
Esimerkiksi tämä mainittu Ruotsin ylpeys Gotland-luokka kykenee toimimaan 2-3 viikkoa merellä ja odottelemaan maaleja tai partioimaan siellä tai tiedustelemaan. Vene on linkitetty Ruotsin puolustuksen johtamisjärjestelmään ja kykenee ottamaan tilannetietoa passiivisesti vastaan lähellä pintaa. Sen siis ei tarvitse havaita maalia itse, vaan saada tehtävä ja maalitieto ulkopuolelta. Venehän kykenee tietysti lähettämään myös tilannetietoa, mutta se tietysti lisää paljastumisriskiä.
S-vene/et voi hakeutua etukäteen päivitetyllä tilannetiedolla sopivaan väijytysasemaan ja odotella siellä. Mikään taktinen ympyrää ajaminen ei varmista välttämättä sitä että s-vene ei kykenisi väijyttämään maaliaan. Diesel-sähköisille veneillekin tämä on mahdollista, varsinkin AIP-kyvyllä varustettuna, vaikka niiden toimintasäde on rajattu.
Ja sitten, kun torpedosta mainitaan 40 s nopeus ja 40 km kantama, niin kyllä se on totta. Mutta ei samassa laukauksessa. On valittava lyhyt ampumaetäisyys ja suuri nopeus tai sitten pitkä ampumaetäisyys ja hidas nopeus. Tai jotkut arvot siitä väliltä. Lisäksi 62 on "polttomoottori"-käyttöinen, joten siitä tulee ääntä. Se siis voidaan havaita, havaitaanko vai ei, riippuu monesta jutusta.
Joo, ei tietenkään torpedo porhalla tuota matkaa täysillä, eikä se olisi järkevääkään. En usko että 2-suuntaista linkkiä käyttävää torpedoa tarvitsisi etukäteen ohjelmoida niin tarkkaan että nopeus pitäisi määrittää. Tietysti näin voi tehdä, mutta torpedo yleensä ymmärtääkseni ajatetaan joko itsenäisesti tai ohjattuna lähelle maalia kohtuunopeudella ja sitten torpedo hidastaa kun maalinhaku alkaa. Kun maali löytyy, torpedo siirtyy aktiiviseen moodiin tai pysyy passiivimoodissa (pl.peräaaltoon hakeutuvat) ja kiihdyttää maksiminopeuteen. Jos torpedo siirtyy aktiivihakuun, se havaitaan melko varmasti samantien.
Torpedo havaitaan melko todennäköisesti jokatapauksessa, mutta kuten sukellusvenemiehen kertomus toisessa ketjussa kertoi, torpedon havaitseminen lähellä maaliaan on liian myöhäistä yleensä sille että maalin väistely tai vastatoimet toimisivat. Anti-torpedoaseet on sitten oma juttunsa tietysti, mutta en tiedä ovatko ne kuinka hyviä.
Tukialus ei myöskään mielellään tule minnekään "järvelle", kuten Itämerelle, vaan se tekee operaationsa kauempaa, vaikkakin sitten koneita pitäisi ilmatankata.
Ei, mutta maailman merillä on paljon sopivia paikkoja joissa pienetkin s-veneet voivat vaania isoja aluksia. Esim. Itä-ja Etelä-Kiinanmeri, Punainen meri, Persianlahti, Adeninlahti, Välimerellä on paljon kapeikkoja jne. Parhaassa turvassa tukialusosastot ovat tietysti isoilla valtamerillä, mutta niiden on kuljettava lopulta aina tiettyjen kapeikkojen ja laivareittien kautta jossain kohtaa matkoillaan.
nationalinterest.org
en.wikipedia.org