Laivue 2020

@fyysikko

Range:
300 nm high, high, low profile
100 nm low, low, low profile

Nuo luvut ovat muuten JSM:lle joka laukaistaan aina ilmasta, joten sillä saattaa hyvinkin tulla tuo kolminkertainen ero lentoprofiilin mukaan. Eli tuolloin lentokorkeus voi hyvinkin olla vaikka >5 km. Vastaavia eroja ei siis saavuteta pinnasta laukaustuilla ohjuksilla juuri sen matalamman lentokorkeuden takia.
 
Onko Suomi liikkeellä PTO-asiassa siksi että ohjukset happanevat just nyt vai siksi että Hamina-luokan remontti alkaa ja tieto tulevasta aseistuksesta tarvitaan nyt. Ehkä wanha kalusto jaksaisi vielä muutaman vuoden eikä väliaikaisratkaisuja edes tarvita? Jos valituksi tulee muu kuin RBS on hankinnatkin tietysti käynnistettävä heti. Ei sillä että tarkkaa tietoa MTO85:n happanemisesta kerrottaisiin julki.

Tällaiset hankkeet niihin liittyvine tutkimuksineen, tarjouspyyntöineen, evaluointeineen, asennuksineen, integrointeineen ja koulutuksineen kestää aina useita vuosia. Jos nykyiset ohjukset happanisivat just nyt, Merivoimat olisi 5-10 vuotta jo myöhässä.
 
Tällaiset hankkeet niihin liittyvine tutkimuksineen, tarjouspyyntöineen, evaluointeineen, asennuksineen, integrointeineen ja koulutuksineen kestää aina useita vuosia. Jos nykyiset ohjukset happanisivat just nyt, Merivoimat olisi 5-10 vuotta jo myöhässä.

Eihän nämä yllätyksenä tule kuin puolustusvaliokunnalle. Nyt oli kuitenkin kysymys siitä milloin välttämättä tarvitaan ensimmäiset ohjukset laivan kyytiin. Ja sitä emme tiedä.
 
Kyllä. Juuri näin. Näin oli keskusteltu.

Pointti on se, etteivät ohjukset lennä niin korkealla, että se säästäisi.

Kysynpä vain, että miksi eivät lennä? Kaikista lyhyimmillä matkoilla se ei tietenkään kannata, mutta jos Hki-Vantaalta Poriin, niin Flightradar24:n nauhoitusten mukaan kone näyttäisi nousevan aina 15 000 jalkaan ennen laskeutumisen aloittamista. Miksi lentokoneen kannattaa nousta tuohon korkeuteen mutta ohjuksen ei?
 
Siviililentokoneen ei tarvitse vältellä tutkassa näkymistä.
Ei ohjuksenkaan siellä missä niitä tutkia ei ole. 300km päähän ohjus voi alussa nousta aika korkealle ja tulla tasaisesti alemmas pysytellen juuri sopivasti maalin tutkahorisontin alapuolella. Monimutkaisempi tilannekuva vaatii tietysti monimutkaisemman lentoradan.
 
Triviaali-tietona, Kotkan saaristosta on alle 50km matkaa Suursaareen ja alle 100km Koiviston satamaan ja alle 200km Pietarin keskustaan. Todennäköisimmät risteilyohjusten profiilit Suomenlahdella ovat kyllä pinnan nuolemista, ottaen huomioon että vihollisen tutkia on maalla, merellä ja ilmassa ympäriinsä.

Ellei sitten sota-ajan doktriini ole pitää aluksia Turun saariston suojissa alusta loppuun, jolloin alkuvaiheen lentoprofiili ei ole niin pintaa nuoleva.
 
Naapurilla on tainnut olla jo iät ja ajat meritorjuntaohjukset kolmessa korissa: Aluksissa, maalaveteilla ja hävittäjien kyydissä. Eli kaikki kolme elementtiä hallussa, meidän kahden sijaan.

Naapurilla - Ruotsilla vai Venäjällä?

Ruotsi ehti jo yhdessä vaiheessa luopua maalaveteista. Ukrainan kriisin myötä varikkojen perältä kaivetuista jäljelle jääneistä osasista koottiin jonkinlainen yksikkö.

´https://www.strategypage.com/htmw/htart/20170216.aspx

Tämä ei kuitenkaan muuta mitään lainaamassasi viestissäni kirjoitettua. (Jos teikäläisellä nyt oli jokin pointti, en saanut siitä kiinni.)

Edit: i tipahti.
 
Viimeksi muokattu:
Tuohon ei voi paljon muuta lisata kuin etta...
kannattaa tehda stealth-iskosti. Jos meinaa saada vaikutustakin aikaan, sellaisissa purkeissa, joita ylipaataan kannattaa ampua (muulla kuin vaylatorjuntaohjuksella).
 
@fyysikko

Range:
300 nm high, high, low profile
100 nm low, low, low profile

Nuo luvut ovat muuten JSM:lle joka laukaistaan aina ilmasta, joten sillä saattaa hyvinkin tulla tuo kolminkertainen ero lentoprofiilin mukaan. Eli tuolloin lentokorkeus voi hyvinkin olla vaikka >5 km. Vastaavia eroja ei siis saavuteta pinnasta laukaustuilla ohjuksilla juuri sen matalamman lentokorkeuden takia.
Jep, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. Kongsbergin esitteessä NSM:lle annetaan yli 200 km operatiivinen kantama. Sekin riippuu lentoprofiilista, vaikka laukaisu olisi pinnasta eikä ilmasta.
https://www.kongsberg.com/en/kds/products/missilesystems/navalstrikemissile/
 
Kun puhutaan meto-kantamista ( ja risteilyohjuksista muutenkin") niin sana "yli" kannattaa ottaa ihan vakavasti, kahdestakin syysta:
1. ydinaseiden levittamiskieltosopimuksiin liitty lauseke, jossa yli 300 km kantamaiset katsotaan ydinasekelpoisiksi (ei ole lahdetty saivartelemaan, ettako minkakokoiseen tst-karkeen ydinase saataisiin mahdutettua), ja
2. tassa jaappanin mies, joka on juuri kaynyt ostoksilla kertoilee: vastaus on siis kantamasta kysyttaessa "
will expose the specific defense capability of our country, so this has been traditionally forbidden from responding, but that If you dare say above, according to published materials like Jane's Yearbook, we are aware that JSM is about 500 km
- Japani kun on itse kieltanyt itseltaan (tosin perustuslakia oli kirjoittamassa MacArthur miehitysaikojen kaskynhaltijana) ydinaseet, niin he voivat vahan avautua
 
Tanskalaiset rakentavat uusinta fregattiluokkaansa kuin Iisakin kirkkoa, lahinna aseistamisen osalta (Esim. aluetorjuntaohjuksia seur. 4-5 v kaudella ja ABM-kykyisia taas sita seuraavalla... mutta kaikille jarjestelmille on paikat ja tarpeelliset palvelut varattuina). Aika pikkurahalla on saatu laivat vesille, siis perusaseistus on, olipa uutta tai kierratettya:

6,645T FLD, 18 knots cruise on one of their four engines for range of 9,000 nm Huitfeldt class cost $870M - $290M each - with some re-used kit. Designed to commercial standards in the main, but meeting the NATO standards for shock. Tested with underwater explosions and acing FOST, meeting the flooding, fire and fighting tests. DC being met with its relatively small crew of ~ 120.

Interesting comment from the Captain: the ship was designed with shock protected islands so enabling non-shock rated kit to be installed, so assuming a major contribution to the low cost of these large naval frigates meeting NATO standards.
 
Haminan MLU antanee viitettä myös Laivue 2020 järjestelmien osalta. PTO 2020 lienee tässä?

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005512420.html

Merivoimat tilaa Saabilta järjestelmiä Hamina-luokan aluksiin – tilausten arvo noin 100 miljoonaa euroa

Puolustus- ja turvallisuusyhtiö Saab kertoo, että se on allekirjoittanut sopimuksen useiden järjestelmien toimittamisesta neljään Hamina-luokan ohjusveneeseen.

Saabin saamien tilausten arvo on noin 100 miljoonaa euroa.

Peruskorjauksen päävastuullisena toimittajana toimii Patria ja toimitukset alkavat tänä vuonna.

Patria kertoo hankinnasta niin ikään tiedotteessaan. Sen mukaan kyseessä on osa meripuolustuksen kehittämisohjelmaa. Patria on allekirjoittanut puolustusvoimien kanssa sopimuksen ohjusveneiden peruskorjauksesta ja elinjaksopäivityksestä. Patrian sopimuksen arvo on noin 170 miljoonaa euroa.
 
Denelin vuosikertomuksessa sivulta 35 eteenpäin on hienoa kamaa:

"Appointments by race and gender". (Ovat nimittäneet 87% mustia.)

"Terminations by race and gender" (Valkoisten miesten työsopimusten terminointi kasvaa ja % share workforcesta pienenee)

"Procurement from black owned suppliers as % of spend" on firman virallisena tavoitteena.

http://admin.denel.co.za/uploads/35ae607a5a1262a29df6c671801de828.pdf

Jotenkin tuntuu että firmassa focus on jossain muualla kuin ohjuksien valmistuksessa.
 
Jo pari vuotta on liikkunut ilkeitä huhuja että suunnitelmissa olisi lähinnä saada kyseiseen valtionyhtiöön puoluepamppujen kaverit töihin ja sitten myydä koko hoito arabeille. Tuleva asiakaskunta olisi sitten jossain Iranin ja Pakistanin suunnalla. Sinällään vähän ikävää jos ja kun tuollaisella moninaisuuden johtamisen retoriikalla oikeutetaan epäpätevien henkilöiden palkkaaminen ja korruptio.
 
Toivon, ettei tässä alusprojektissa lopu rahat kesken eikä toisaalta ylitetä budjettia. Nälkäkurkien rakentamisessa kun ei oikein ole mieltä, ja toisaalta lisärahan leikkaaminen hankkeeseen maavoimilta ei paljon naurata. Siis sikäli kuin on lukittauduttu neljään alukseen eikä lopulta tyydytä kolmeen.

Vaihtoehdot neljälle nälkäkurjelle:

1. Tyytyminen kolmeen alukseen.

2. Hämeenmaa-luokan elinkaaren pidennys kevyellä päivityksellä (uudet IT-ohjukset omasuojaan, SUTO-varustus) ja kahden uuden, raskaasti aseistetun korvetin tilaus (mallia Sa'ar 6:sta).

3. Kahden erittäin nälkäkurjen rakentaminen Hämeenmaa-luokan osista ja kahden todellisen sota-aluksen rakentaminen. Plussana kenties saavutettavat säästöt ylläpidossa versus yläpuolinen ratkaisu, jossa vanhoja runkoja olisi hinkattu oikein kunnolla, miinuksena välittömät kulut. (Tosin nämäkin säästöt luultavasti katoavat, jos uudet alukset ovat rungoiltaan 3000 tonnisia...)
 
Back
Top