Laivue 2020

[magitsu]

Ajat muutuvat. Suosikit ohjustoimittajiksi ovat kongsberg ja saab, siinä järjestyksessä.

Aika paljon joutuu lottoamaan. RBS vähän vanhahtava, josta (mk2 tms.) tosin hyvät kokemukset. Etenkin kun sama pitää laiittaa rekkaan ja molemmilla alustoilla se juuri ollut vuosikymmeniä. Sitten FISE-namu päälle.
Toisaalta onhan se ihme, jos tuhti Suomen valtion Patrian osakkeiden myynti Kongsbergille ei ala jossain näkyä.

 

[jokuvaan]

kun Saksakin luopui jo ajatuksesta.

http://saabgroup.com/Media/news-pre...-order-for-next-generation-anti-ship-missile/

"This joint programme will strengthen the position of both companies as world leaders in anti-ship missile technology, being the first to introduce a next generation missile to the market”, says Claus Günther, CEO of Diehl Defence GmbH"

 

[magitsu]

2025 paikkeilla taitaa olla RBS-15 mk4 luvattu Ruotsille, joten se olisi kai vähän samanlainen arpa kuin Torped 47, johon näytti löytyvän valmiutta.
200+ kilsaa oli toisaalla arvio. Pitäisin realistisempana.

The total order value amounts to SEK 3.2 billion and deliveries will take place in the period 2017-2026.

http://news.cision.com/se/saab/r/saab-far-bestallning-pa-nasta-generations-sjomalsrobot,c2229060

 

[PSS]

RBS MK4, mikäli ikinä valmistuu, on kai huhuttu kantavan 1000km, ja toimivan risteilyohjuksena, siitä päästään siihen että Moskova jyrähtää ja Suomen poliitikot vikisee. Joku sitten täällä "keksii" että tuhannen kilometrin hyökkäysase on liian provosoiva meille.

Epäilen eniten siis sitä että mk4 ikinä valmistuu kun Saksakin luopui jo ajatuksesta.

Eihän toi 1000 km riitä mihinkään. Putinhan kertoi meille viime kesänä vetäneensä joukot 1500 km päähän rajoiltamme. Nih!

 

[Merten sheriffi]

2025 paikkeilla taitaa olla RBS-15 mk4 luvattu Ruotsille, joten se olisi kai vähän samanlainen arpa kuin Torped 47, johon näytti löytyvän valmiutta.
200+ kilsaa oli toisaalla arvio. Pitäisin realistisempana.


http://news.cision.com/se/saab/r/saab-far-bestallning-pa-nasta-generations-sjomalsrobot,c2229060

1000+ saattaa olla mahdollinen mikäli Pohjois-Korean insinöörejä on Saabilla töissä.

 

[Einomies1]

Antaisin 70% todennäköisyyden, että RSB-15 mk4 valitaan, eikä NSM, johtuen mm. tutkahakupäästä, isommasta räjähdekärjestä ja pidemmästä kantamasta. Vanhalla asiakassuhteella on myös pieni lisäetu, Suomi on voinut jopa vaikuttaa mk4:n ominaisuuksiin kehitystoiveillaan.

Hakupääkysymys on mielenkiintoinen. Aktiivinen vai passiivinen?

Onko RBS:n kantama todellisuudessa suurempi? NSM kantamaksi ilmoitetaan 180-300 km, riippuen lentoradasta ja waypointeista+korkeudesta. NSM voi kiertää ja kaartaa n. 200 reittipisteen kautta ja aina eri korkeuksilla, jos niin halutaan.

RBS Mk3 kykenee myös "multiple way-points" lentorataan mutta niiden määrää ei sanota. Luulen että jos NSM lentää paljon super sea-skimming moodissa, kuluu gasoa eniten, sitä tosin ei ole järkeä tehdä kuin puolustustuksen läpäisyssä ja valvonnan välttämisessä. Rbs:n kantamaksi sanotaan maksimillaan "yli 200 km" mutta millä lentoprofiililla? Tämä ei ole yksiselitteinen vastaus kantaman osalta minun nähdäkseni. RBS on 50% painavampi ja sen taistelukärki on vajaat 100 kg painavampi, mutta se voi rokottaa polttoainetta ja liitokykyä.

En usko että suomi saisi mitään mittavaa tai uniikkia kykyä itselleen koska uudesta versiosta on kyse joka tapauksessa. Saab ja Diehl tuon sopimuksen tekivät, ei suomi ollut mukana.

 

[Mustaruuti]

Luulen että jos NSM lentää paljon super sea-skimming moodissa, kuluu gasoa eniten

Todennäköisesti päinvastoin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ground_effect_(aerodynamics)

 

[Einomies1]

Todennäköisesti päinvastoin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ground_effect_(aerodynamics)

Ohjuksen siivekkeet on aika pienet joten ei voi sanoa varmaksi. Olen allerginen sitäpaitsi Wiki-linkeille

 

[jokuvaan]

mk3:n speksit ovat hyödyllisiä vain siinä suhteessa, kun niiden kerrotaan muuttuvan seuraavassa versiossa. Esim. uuden ohjuksen painoa ei ole kerrottu, ainoastaan että se kevyempi kuin mk3.

Kantaman kehitystä per versio:
https://saab.com/globalassets/scale...i-surface-warfare-rbs15-mk3/diagram2340ny.jpg

Suomen ei tarvitse olla missään sopimuspaperissa mukana, riittää että meriupseeri toteaa Saabin insinöörille, että "olisi kiva jos kun tämä niin näin mahdollista" niin kyllä ollaan korvat höröllä kuulolla mitä asiakas puhuu.

 

[Leaderwolf]

http://saabgroup.com/Media/news-pre...-order-for-next-generation-anti-ship-missile/

"This joint programme will strengthen the position of both companies as world leaders in anti-ship missile technology, being the first to introduce a next generation missile to the market”, says Claus Günther, CEO of Diehl Defence GmbH"

No siinä tapauksessa. Muistelin vain että täällä olisi sanottu Saksan tilanneen jotain ihan muuta ohjuksia aluksiinsa lopulta

 

[Mustaruuti]

Ohjuksen siivekkeet on aika pienet joten ei voi sanoa varmaksi. Olen allerginen sitäpaitsi Wiki-linkeille

Siivekkeiden koolla ei ole pohdinnassa merkitystä.

Jos haluat, voit tutustua asiaan tarkemmin muista lähteistä.

 

[PSS]

Maaefektin nyrkkisääntö on "siiven kulkusuuntainen pituus x 10" on vaikutuksen maksimikorkeus. Siis nyrkkisääntö.

 

[Jukkis]

Todennäköisesti päinvastoin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ground_effect_(aerodynamics)

Ei sittenkään. Ohjuksen tuhoutumiseen riittää osuma yhteen aaltoon.

When an aircraft flies at a ground level approximately at or below the length of the aircraft's wingspan or helicopter's rotor diameter,

NSM:n kärkiväli on 136cm. Keskimääräinen aallonkorkeus Itämerellä on talvisin n. 1.3m. Do the math.

Siivekkeiden koolla ei ole pohdinnassa merkitystä

Kyllä on, katso lainaus yllä.

 

[Mustaruuti]

Ei sittenkään. Ohjuksen tuhoutumiseen riittää osuma yhteen aaltoon.



NSM:n kärkiväli on 136cm. Keskimääräinen aallonkorkeus Itämerellä on talvisin n. 1.3m. Do the math.



Kyllä on, katso lainaus yllä.

No tuossa mielessä kyllä. Mutta ei se myöskään taida sitten olla enää sea skimming. Ainakin Wikipedian mukaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Sea_skimming

Disadvantages[edit]
The use of sea skimming increases the risk of water impact with the missile before reaching the target, due to weather conditions, rogue waves, software bugs and other factors. Sea skimming also hinders target acquisition, as many of the principles that hinder the target's detection of the missile also hinder the missile's detection of the target. Furthermore, sea skimming involves a significant computational load, increasing the required processing power and cost.

 

[Gyllis1]

No tuossa mielessä kyllä. Mutta ei se myöskään taida sitten olla enää sea skimming. Ainakin Wikipedian mukaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Sea_skimming

Disadvantages[edit]
The use of sea skimming increases the risk of water impact with the missile before reaching the target, due to weather conditions, rogue waves, software bugs and other factors. Sea skimming also hinders target acquisition, as many of the principles that hinder the target's detection of the missile also hinder the missile's detection of the target. Furthermore, sea skimming involves a significant computational load, increasing the required processing power and cost.

Tuossa wiki-artikkelissa puhutaan viidestä metristä?

 

[jokuvaan]

Saabin mukaan mk3 lentää tyypillisesti alle 5 metrin korkeudella koko matkan.

 

[Mustaruuti]

Tuossa wiki-artikkelissa puhutaan viidestä metristä?

Ok. En lukenut. My bad.

Saabin mukaan mk3 lentää tyypillisesti alle 5 metrin korkeudella koko matkan.

Eli, jos molemmat lentävät 4-5 metrin korkeudessa, ei niissä ole eroa.

Jotta ohjus säästäisi merkittävästi polttoainetta, sen pitäisi lentää ihan pinnassa, tai vastaavasti todella korkealla. Mitä tuskin tapahtuu, erityisesti pintalaukaisussa.

 

[Einomies1]

Saabin mukaan mk3 lentää tyypillisesti alle 5 metrin korkeudella koko matkan.

Paitsi kun ohjukset ylittävät saaria tms. NSM:n pitää sisällään aallonkorkeussensorin, joka mukauttaa lentokorkeuden vallitsevan aallonkorkeuden mukaiseksi. Rbs:n osalta en tiedä onko korkeus esiohjelmoitavissa ainoastaan vai onko siinä sensoria.

 

[Merten sheriffi]

Saabin mukaan mk3 lentää tyypillisesti alle 5 metrin korkeudella koko matkan.

Joskus olen kuullut ohjuksen havaittavan laukaisuvaiheessa.

 

[peelo]

Jotenkin tuntuu että tuo "korkeamman" lentokorkeuden polttoainesäästö tulee lähinnä niistä korjausliikkeiden määrästä. Eli jos lennettäisiin 5 m korkeudessa ohjus joutuu tekemään nopeita ja kovempia ohjausliikkeitä heti kun se havaitsee että lentokorkeus on pudonnut alle asetetun minimiarvon. Toleranssia 5 m (tai mikä ikinä se sea skimming korkeus onkaan) ei juuri ole. Nämä korjausliikkeet lisäävät sitten sitä ilmanvastusta ja siten hidastavat lentonopeutta ja lyhentävät lentomatkaa.

Meritorjuntaohjus ei taida kuitenkaan lentää niin korkealla että samanlaista polttoainetalous hyötyä tulisi kuten lentokoneella.

Jos ohjus laukaistaan kauempaa nousee se siis johonkin 500-1000 m hujakoille ja siellä luotettava siirtolento kohdealueelle, jossa sitten pudotus tutkahorisontin alapuolle mahdollisesti asteittain. Lähestyminen merenpintaa mukaillen ja sitten loppuvaiheessa <5 km väistöliikkeitä ja osuma optimaalisella kulmalla sopivaan kohtaan maaliprofiilin mukaan.