Laivue 2020

Falangi kirjoitti:
Ihan vaan tiedoksi että tuo kt-lyhenne tarkoittaa kilotonnia
Klikkaa laajentaaksesi...

Tassakin se tarkoittaa kilotonnia, vahan niinkuin kb tuolla tietotekniikka puolella puhuu kilo-byteista, talla kertaa vain uppoumatonneja (niitakin on monenlaisia, niin metrisessa jarjestelmassa kuin mennaankin).

Pyydan anteeksi, etta toin termin, jota kaytetaan kaikilla englanninkielisilla foorumeilla laivastoasioista puhuttaessa yhta yleisesti kuin Suomessa ruisleipaa.

Noista tietavista foorumeista puheenollen, IOC naissa asioissa Suomen ja Ruotsin valille on julistettu. Nyt vaan meillekin korvetteja, niin saadaan FOC 2023:): https://www.navyrecognition.com/ind...g-reaches-initial-operational-capability.html

Aika hyvin sommiteltu kuva, eiko vain? Laivathan on melkein saman kokoisia:
1512402641718.webp
 
Museo kirjoitti:
Ainoa ongelma isommissa aluksissa on niiden piilottaminen saaristoon. Jos alus ei mahdu kunnolla saariston suojiin tarvitsee se paremman ilmatorjunnan ihan omasuojaan. Se taas maksaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös näitä toisiaan täydentäviä vaihtoehtoja - jotka eivät ole keskenään vaihtoehtoja vaan toistensa jatkeita - ole kolme:

1. Saaristoon ja/tai muihin luonnon tuottamiin ympäristöihin kätkeytyminen.

2. Ihmisen tuottama havaittavuuden vaikeutuminen. (Enkä viittaa kuin osittain stealt-materiaaleihin ja -muotoihin.)

3. Omasuoja esim. torjuntakyvyn muodossa.

Kakkoskohta lienee toki sekä nettikeskustelemisen että mahdollisesti hyödyntämättömien mahdollisuuksien suhteen noista vaikein. (En tiedä onko joitain mahdollisuuksia hyödynnetty vai ei koska kellään ei liene laillisuuden ja korkean moraalin puitteissa mahdollisuutta kertoa että mitä on tai ei ole tehty.)
 
Pihatonttu kirjoitti:
Eikös näitä toisiaan täydentäviä vaihtoehtoja - jotka eivät ole keskenään vaihtoehtoja vaan toistensa jatkeita - ole kolme:

1. Saaristoon ja/tai muihin luonnon tuottamiin ympäristöihin kätkeytyminen.

2. Ihmisen tuottama havaittavuuden vaikeutuminen. (Enkä viittaa kuin osittain stealt-materiaaleihin ja -muotoihin.)

3. Omasuoja esim. torjuntakyvyn muodossa.

Kakkoskohta lienee toki sekä nettikeskustelemisen että mahdollisesti hyödyntämättömien mahdollisuuksien suhteen noista vaikein. (En tiedä onko joitain mahdollisuuksia hyödynnetty vai ei koska kellään ei liene laillisuuden ja korkean moraalin puitteissa mahdollisuutta kertoa että mitä on tai ei ole tehty.)
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo tota kakkoskohtaa on vähän hankalaa kommentoida pelkän rannikkolaivurikurssin perusteella. Kakkonen ja kolmonen toki liittyvät toisiinsa; isompaan alukseen on helpompi asentaa kehittyneemmät elektronisen sodankäynnin järjestelmät ja siihen mahtuu paremmin aseita. Häiveominaisuudet taas helpottavat elektronista sodankäyntiä ja aluksen sensoreiden toimintaa. Ja isompaan alukseen mahtuu tehokkaampia sensoreita korkeammalle ja vakaammalla alustalla. Varmaan isompi alus on helpompi tehdä myös hiljaisemmaksi, en osaa sanoa.

Joskus takavuosina kuulin vanhoilta merikarhuilta että yli 2000 tonnin sotalaivat olisivat saaristokäyttöön epäkäytännöllisiä. En tiedä mihin tuo perustui vai perustuiko mihinkään. Viime sotien aikaan saaristoväylillä kait liikennöitiin yleisesti jollain alle neljän metrin syväyksen kauppalaivoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt yhteen joulupakettiin isojen poikien leluja 4 kerralla... mahtuu sitten laivan elinkaaren kuluessa muutaki, vahan sen mukaan, mita sittemmin on tarpeen torjua:
 
Ei kun kunnon strike-pituinen VLS pukin konttiin niin saa sitten naapuri arvuutella onko milloinkin millaisia puikkoja lainassa isoilta pojilta. Toki vähän rotevampi tutka täytyy ottaa samalla myös.

Harjoituksissa sitten härnättäisiin parkkeeraamalla Burken tms. viereen ja jumppaamalla yhtä SM:ää edestakaisin siilojen välillä. :p
 
magitsu kirjoitti:
Ei kun kunnon strike-pituinen VLS pukin konttiin
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo heppuhan tarjoili sitakin, konttiin, vaikka taisi olla enemman mittapuuna siina mukana, kun han ei unohtanut toistaa moneen kertaan: pienempiin purkkeihin tamakin kay...
 
Tässä kerrotaan vähän asestuksesta

Jo vuosikymmeniä palvellut Meritorjuntaohjus 85 (MTO85M) eli Saab RBS-15 korvataan uudella PTO2020-pintatorjuntaohjuksella. Nimensä mukaisesti sillä kyetään vaikuttamaan myös maa-alueella oleviin kohteisiin satojen kilometrien etäisyyksille.

Markkinoilla on useita tällaisia järjestelmiä; esimerkiksi Saabin RBS-15-ohjuksen uusin versio Mk.4 ja norjalaisen Kongsbergin NSM (Naval Strike Missile). Hankintapäätöstä odotetaan kuluvan vuoden aikana

Moderni itsenäisesti maaliinsa hakeutuva kevyt sukellusveneen torjuntaan soveltuva torpedo laajentaa vaikutusaluetta jopa yli kymmeneen kilometriin.

Esimerkiksi amerikkalainen Mark 54 -torpedo on halkaisijaltaan 32,4 cm, painaa 270 kiloa ja on 2,72 metriä pitkä. Ase voidaan laukaista kolmiputkisesta kääntyvästä torpedoputkesta tai aluksen rakenteisiin kiinteästi sijoitetusta putkesta.

Laivue 2020 -aluksissa hyödynnetään suomalaiseen tapaan myös käytettyä materiaalia. Esimerkiksi 57 mm Bofors -tykkinsä uudet Pohjanmaat saavat Hamina-luokan aluksilta, joille peruskorjauksessa asennetaan uudet 40 mm tykit. Samoin hyödynnetään esimerkiksi jo hankittuja MASS-harhamaaliheittimiä ja kaikumittaimia.

Havainnekuvan perusteella korvetin keulakannella on 57 mm Bofors -tykki ja piilossa kannen alla ilmatorjuntaohjusten siilosto. Aiempien Hamina- ja Hämeenmaa-luokkien Umkhontot-ilmatorjuntaohjukset (ITO 04) korvattaneen pidemmän kantomatkan tarjoavalla ohjuksella.

Tutkien antennit on integroitu maston häiverakenteisiin. Ylimpänä näkyy elektronisen tiedustelun antenneja.

Yli 100-metrisen korvetin pääaseet eli uudet pintatorjuntaohjukset ovat syvennyksessä heti antennimaston takana. Yläkannella edessä ja takana ovat elektro-optiset sensorit tykkien tulenjohtoa varten.

Aluksen takaosassa on helikopterin laskeutumiseen ja tankkaamiseen soveltuva kansi. Miehittämättömien UAV-ilma-alusten lentovalmistelun mahdollistavan teleskooppimaisesti laajentuvan hangaarin päällä vaikuttaisi olevan Rheinmetall Oerlikon 35 mm CIWS-lähitorjuntatykki. Miinanlaskuun käytettävät avautuvat rampit näkyvät perässä lentokannen alla. Suto-torpedot ovat piilossa kyljen luukkujen takana.
Klikkaa laajentaaksesi...

8_laivue2020_merivoimat_1017_B.jpg


http://www.reservilainen.fi/uutiset/laivue_2020_korvaa_vanhaa_ja_tuo_uutta
 
Tietääkseni markkinoilla ei ole vielä Mk4- versiota joka on vasta kehitteillä. Jää nähtäväksi saadaanko sitä markkinoille 2017, noin 1 vuoden kehitystyön jälkeen. Lyhyenä kehitysaikana ei voi luoda asejärjestelmää kokonaan uudelleen, joten luulen että NSM on kehittyneempi.
 
Torjuuko tämä Örlikön CIWS ohjuksia, vai onko enemmän UAV/helikoptereita vastaan?
 
Hauskasti kalustettu espanjalaisten ehdokas Kanadaan:
Navantia: CMS, SeaRAM, Millenium and SAAB RBS-15

Koska CMS on asiakkaan sanelema, ja yksi niista kolmesta, jotka meidankin laivueeseen ovat loppusuoralla, niin noiden asejarjestelmien integrointi on kai katsottu helpoksi (tai jo tehty), koska Navantia tuskin laskee menestymisen mahdollisuuksiaan kovin suuriksi (eika siksi tee mitaan isompia esitutkimuksia).
 
Antaisin 70% todennäköisyyden, että RSB-15 mk4 valitaan, eikä NSM, johtuen mm. tutkahakupäästä, isommasta räjähdekärjestä ja pidemmästä kantamasta. Vanhalla asiakassuhteella on myös pieni lisäetu, Suomi on voinut jopa vaikuttaa mk4:n ominaisuuksiin kehitystoiveillaan.
 
jokuvaan kirjoitti:
Antaisin 70% todennäköisyyden, että RSB-15 mk4 valitaan, eikä NSM, johtuen mm. tutkahakupäästä, isommasta räjähdekärjestä ja pidemmästä kantamasta. Vanhalla asiakassuhteella on myös pieni lisäetu, Suomi on voinut jopa vaikuttaa mk4:n ominaisuuksiin kehitystoiveillaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ajat muutuvat. Suosikit ohjustoimittajiksi ovat kongsberg ja saab, siinä järjestyksessä.
 
RBS MK4, mikäli ikinä valmistuu, on kai huhuttu kantavan 1000km, ja toimivan risteilyohjuksena, siitä päästään siihen että Moskova jyrähtää ja Suomen poliitikot vikisee. Joku sitten täällä "keksii" että tuhannen kilometrin hyökkäysase on liian provosoiva meille.

Epäilen eniten siis sitä että mk4 ikinä valmistuu kun Saksakin luopui jo ajatuksesta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top