Laivue 2020

Tuohon juttuun littyen:

"Alusten operointi ja läsnäolo merellä toimii viestinä puolustuskyvystämme ja -halustamme. Laivue 2020:n alusten nykyistä kalustoa suurempi koko mahdollistaa suorituskykyisten valvonta- ja torjuntajärjestelmien sijoittamisen alukselle.

- Mahdollisessa osumatilanteessa alusten taistelunkestävyys on nykyistä parempi alusten koon, osastoinnin sekä tehokkaan palon- ja vauriontorjunnan ansiosta. Lisäksi jatkuvasti liikkuvien ja paikkaa vaihtavien alusten maalittaminen on hankalaa jopa suurvallan asevoimille. Kriisitilanteessa alukset käyttävät mahdollisimman paljon rannikon ja saariston suojaa, Lindberg sanoi.
"

Tässä on aika olennaista asiaa. Saariston ja rannikon läheisyys sekä liike on alusten paras turva ja toiseksi torjunta.

Muistaakseni kaikista Suomen upseereista Merivoimien upseerit olivat NATO-myönteisimpiä. En ihmettele tätä. Merivoimien piirissä liittoutumisen hyödyt olisivat aika selvät. Suhteessa tehtäviin ja tarpeeseen Merivoimat on mielestäni eniten aliresursoitu. Tätä ei tule lukea niin, että suhteessa koko maanpuolustukseen tai kaikkiin maanpuolustukseen käytettyihin rahoihin nähden Merivoimat olisi aliresursoiduin, vaan suhteessa tehtävin. Kyllä Merivoimat on saanut oman kakkunsa, en minä sitä sano, muta tarve on tarve ja se ei ole kiinni siitä paljonko on rahaa. Mielestäni se näkyy hyvin tuossa:

"Tutkimusten mukaan meripuolustuksen tarve olisi kuudesta kahdeksalle alukselle. Neljän aluksen ratkaisu täyttää kuitenkin asetetut tehtävät, ja se on toteuttamiskelpoinen."

Neljä on siis jo todella tingitty määrä! Merivoimat lähtee jo valmiiksi puolella siitä mikä on tutkimuksen mukaan tarve. Tässä ei ole edes mukana sukellusvenettä tai muitakaan juttuja mitä uupuu. Ruotsi katsoo, että sillä on tarve sukellusveneelle. Samoin Saksa, Puola ja Venäjä. Suomella on Itämeren toiseksi suurin meriraja, Ahvenanmaa mutta ei rahaa sukellusveneisiin. Ei ole ole kyse siitä, ettenko käsittäisi että rahaa ei ole.

Olen aiemminkin esittänyt, että Suomen läsnäolo Itämerellä ei ole sopusuhtainen Suomen Itämeren piiriin liittyviin intresseihin nähden. Ymmärrän siis hyvin, että kyse on rahasta ja uskon, että tämä ymmärretään hyvin myös Merivoimissa. Puutteita on tunnetusti monessa muussakin asiassa. En silti näe hedelmällisenä tapana sitä raadollista tapaa keskustella, missä eri puutteet asetetaan vastakkain epärakentavalla tavalla - päämäärä kuitenkin on yhteinen.

Merivoimien tehtävistä johtuvista tarpeista tulee voida puhua ja mielestäni monelle ei tunnu olevan selvää kuinka tärkeää meriliikenne Suomelle on. Suomi on rantavaltiona Itämerellä iso, onkohan 1100 km mittainen meriraja toiseksi pisin Ruotsin jälkeen? Onneksi iso osa tästä merirajasta on meripuolustuksen kannalta suotuisalla Pohjanlahdella. Merivoiman tulee loogisesti olla suhteessa uhkakuvasta tuleviin tehtäviin ja niistä johtuvaan tarpeeseen. Tätä ei voi, eikä tule arvioida siltä pohjalta, että Suomen merivoiman tehtävä tulisi olla torjua vain omalle merialueelle tulevat hyökkäykset. Ymmärrän tämän ajattelumallin sitä kauta loogisena, että se on analogia maasodankäynnistä ja useat lähestynevät aihetta tästä tulokulmasta. Suomalaiseen ajatteluun kuuluu, että Suomen joukot eivät toimi vieraan valtion alueella. Itämeri on tässä suhteessa eri asia. Pointtini on tässä tuoda se, että ajattelumalli on jo lähtökohdiltaan virheellinen. Aluemerelle tulevien vihamielisten joukkojen torjunta on vain yksi osa koko touhusta.
 
Tuohon juttuun littyen:

"Alusten operointi ja läsnäolo merellä toimii viestinä puolustuskyvystämme ja -halustamme. Laivue 2020:n alusten nykyistä kalustoa suurempi koko mahdollistaa suorituskykyisten valvonta- ja torjuntajärjestelmien sijoittamisen alukselle.

- Mahdollisessa osumatilanteessa alusten taistelunkestävyys on nykyistä parempi alusten koon, osastoinnin sekä tehokkaan palon- ja vauriontorjunnan ansiosta. Lisäksi jatkuvasti liikkuvien ja paikkaa vaihtavien alusten maalittaminen on hankalaa jopa suurvallan asevoimille. Kriisitilanteessa alukset käyttävät mahdollisimman paljon rannikon ja saariston suojaa, Lindberg sanoi.
"

Tässä on aika olennaista asiaa. Saariston ja rannikon läheisyys sekä liike on alusten paras turva ja toiseksi torjunta.

Muistaakseni kaikista Suomen upseereista Merivoimien upseerit olivat NATO-myönteisimpiä. En ihmettele tätä. Merivoimien piirissä liittoutumisen hyödyt olisivat aika selvät. Suhteessa tehtäviin ja tarpeeseen Merivoimat on mielestäni eniten aliresursoitu. Tätä ei tule lukea niin, että suhteessa koko maanpuolustukseen tai kaikkiin maanpuolustukseen käytettyihin rahoihin nähden Merivoimat olisi aliresursoiduin, vaan suhteessa tehtävin. Kyllä Merivoimat on saanut oman kakkunsa, en minä sitä sano, muta tarve on tarve ja se ei ole kiinni siitä paljonko on rahaa. Mielestäni se näkyy hyvin tuossa:

"Tutkimusten mukaan meripuolustuksen tarve olisi kuudesta kahdeksalle alukselle. Neljän aluksen ratkaisu täyttää kuitenkin asetetut tehtävät, ja se on toteuttamiskelpoinen."

Neljä on siis jo todella tingitty määrä! Merivoimat lähtee jo valmiiksi puolella siitä mikä on tutkimuksen mukaan tarve. Tässä ei ole edes mukana sukellusvenettä tai muitakaan juttuja mitä uupuu. Ruotsi katsoo, että sillä on tarve sukellusveneelle. Samoin Saksa, Puola ja Venäjä. Suomella on Itämeren toiseksi suurin meriraja, Ahvenanmaa mutta ei rahaa sukellusveneisiin. Ei ole ole kyse siitä, ettenko käsittäisi että rahaa ei ole.

Olen aiemminkin esittänyt, että Suomen läsnäolo Itämerellä ei ole sopusuhtainen Suomen Itämeren piiriin liittyviin intresseihin nähden. Ymmärrän siis hyvin, että kyse on rahasta ja uskon, että tämä ymmärretään hyvin myös Merivoimissa. Puutteita on tunnetusti monessa muussakin asiassa. En silti näe hedelmällisenä tapana sitä raadollista tapaa keskustella, missä eri puutteet asetetaan vastakkain epärakentavalla tavalla - päämäärä kuitenkin on yhteinen.

Merivoimien tehtävistä johtuvista tarpeista tulee voida puhua ja mielestäni monelle ei tunnu olevan selvää kuinka tärkeää meriliikenne Suomelle on. Suomi on rantavaltiona Itämerellä iso, onkohan 1100 km mittainen meriraja toiseksi pisin Ruotsin jälkeen? Onneksi iso osa tästä merirajasta on meripuolustuksen kannalta suotuisalla Pohjanlahdella. Merivoiman tulee loogisesti olla suhteessa uhkakuvasta tuleviin tehtäviin ja niistä johtuvaan tarpeeseen. Tätä ei voi, eikä tule arvioida siltä pohjalta, että Suomen merivoiman tehtävä tulisi olla torjua vain omalle merialueelle tulevat hyökkäykset. Ymmärrän tämän ajattelumallin sitä kauta loogisena, että se on analogia maasodankäynnistä ja useat lähestynevät aihetta tästä tulokulmasta. Suomalaiseen ajatteluun kuuluu, että Suomen joukot eivät toimi vieraan valtion alueella. Itämeri on tässä suhteessa eri asia. Pointtini on tässä tuoda se, että ajattelumalli on jo lähtökohdiltaan virheellinen. Aluemerelle tulevien vihamielisten joukkojen torjunta on vain yksi osa koko touhusta.

6-8kpl saattaa hyvinkin tarkoittaa mallia jossa hankitaan useampaa alustyyppiä. Esimerkkinä ( ihan hatusta ) vaikka koululaiva ja 3 miinalaivaa sekä 4 ohjusvenettä. Ei siis välttämättä niin että tarvitaan 8 monitoimikorvettia. Tuosta ei siis voi suoraan vetää johtopäätöstä että nyt saataisiin vain puolet minimistä. Puuttuvia runkoja ei tietysti korvaa mikään kun alus voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan. Kaikki olennaiset toiminnot voidaan silti saada sopimaan neljään runkoon.

Se ei sinällään varmaan ole kenellekään uutinen että Merivoimiemme resurssit ovat mirkoiset. Hyvinkin nirkoiset. Ei Ilmavoimatkaan olisi nykyvahvuudessa jos firma saisi määritellä vahvuudet pelkästään operatiivisin perustein. Eivätkä etenkään Maavoimat.
 
”Alusten maalittaminen on hankalaa jopa supervallan asevoimille”

Ei huolta, vihollinen tarvitsee vain verkkoyhteyden ja Twitter-tilin maalittaakseen kaiken Suomen alueella. :D
 
Onhan niitä poistuvia/poistuneitakin toisaalta 7.

Osa poistuvasta suorituskyvystä korvautuu myös Hamina-luokan päivityksellä. Mm. sutokykyisten alusten määrä nousee kuudesta kahdeksaan. Lisäksi aseistus nousee ihan eri tasolle. Jäissä kulkevien alusten määrä nousee samoin miinoituskykyisten alusten määrä. Ei tässä pelkkää kurjuutta tarjoilla.

Jossain skenaariossa 3 miinalaivaa ja 8 ohjusvettä on varmasti enemmän kuin 4 korvettia ja 4 ohjusvenettä vaikka kaikki vanhat alukset olivat jossain suhteessa hyvinkin rajoittuneita ominaisuuksiltaan. Jossain toisessa skenaariossa ne taas ovat vähemmän.
 
Puheet 6–8 aluksen tarpeesta voivat myös olla yksi keino ennaltaehkäistä sitä, että poliitikot lopulta päättäisivät karsia alusten lukumäärän esimerkiksi kolmeen.

Tietty näin varmasti on helppo ajatella. Toisaalta on helppo ajatella myös niinkin, että 4 alusta on vähemmän kun 7 mitkä korvataan. Lindberg komentajana kuitenkin vetosi tutkimuksiin.
 
4 alusta voi olla neljässä paikassa ja 8 alusta, kahdeksassa paikassa. Ihan perusmatematiikkaa. Sitten kun lasketaan tappiot niin onhan taistelunkestävyys suuremmalla alusmäärällä huomattavasti parempi. Sama jos ajatellaan saattotehtäviä yms. suojaustehtäviä niin 4 alusta on äkkiä tehtävissä kiinni. Miten kauan yksi alus edes kykenee tehokkaaseen toimintaan? Tarkoitan sitä, että milloin alkaa miehistön henkinen ja fyysinen jaksaminen tulla vastaan samoin kuin ihan aluksen oma toiminta kyky. Sitäkin täytynee huoltaa ja tankata. Voine olla merelläkään liikkeellä mitään järin pitkiä aikoja.
 
Miehistön voi vaihtaa toiseen ja kolmanteenkin. Laiva voi siltä osin toimia 24/7 loputtomiin. Paljon on tehtäviä neljällä käysälle kun miinoituksesta alkaen hoidetaan ohjustulenkäyttöä ja meriliikenteen suojaamista. Onneksi on Haminat myös.
 
4 alusta voi olla neljässä paikassa ja 8 alusta, kahdeksassa paikassa. Ihan perusmatematiikkaa. Sitten kun lasketaan tappiot niin onhan taistelunkestävyys suuremmalla alusmäärällä huomattavasti parempi. Sama jos ajatellaan saattotehtäviä yms. suojaustehtäviä niin 4 alusta on äkkiä tehtävissä kiinni. Miten kauan yksi alus edes kykenee tehokkaaseen toimintaan? Tarkoitan sitä, että milloin alkaa miehistön henkinen ja fyysinen jaksaminen tulla vastaan samoin kuin ihan aluksen oma toiminta kyky. Sitäkin täytynee huoltaa ja tankata. Voine olla merelläkään liikkeellä mitään järin pitkiä aikoja.

Totta kai määrä vaikuttaa. Kun ne kaikki 8kpl eivät vaihtoehtoisessa mallissa välttämättä olisi saattotehtäviin kykeneviä niin ei tuota kokonaisuutta kaikkine vivahteineen saa yhteen lauseeseen survottua. Iso alus tietenkin toimii merkittävästi pidempään kuin pieni.
 
Ennustan: Joku vaatii lähiaikoina julkisuudessa näitä tutkimuksia nähtäväksi, esim. Ainola
 
Miten kauan yksi alus edes kykenee tehokkaaseen toimintaan? Tarkoitan sitä, että milloin alkaa miehistön henkinen ja fyysinen jaksaminen tulla vastaan samoin kuin ihan aluksen oma toiminta kyky. Sitäkin täytynee huoltaa ja tankata. Voine olla merelläkään liikkeellä mitään järin pitkiä aikoja.

Mitä isompi alus, sitä paremmin miehistö kestää merenkäyntiä ja muita olosuhteisiin liittyviä seikkoja. Sitä pidempään alus voi muutenkin toimia itsenäisesti merellä.

Taistelunkestävyyden suhteen tilanne taitaa olla se, että lohdutuspalkintoja ei jaeta. Kahden paatin tai paatin ja sen kimppuun käyvän muun härpäkkeen kohtaamisessa toiselle tulee iso pipi ja toiselle ei.

Lienee taloudellisempaa ja tehokkaampaa, että oman paatin suorituskyky on riittävä siihen, ettei se ole se ison pipin saava kuin laskea että "neljä voidaan menettää ja vielä on neljä jäljellä".

Joku täällä on sanonut, että rauta on halpaa ja ilma ilmaista. Alusten hinta ei siis koostu niiden koosta vaan varustuksesta.

Jos samat aseet ja sensorit jaettaisiin useampaan alukseen, niin hankintahinta olisi korkeampi, suorituskyky heikompi, käyttökustannukset korkeammat, jäissäkulku huonompaa, merenkäynti isompi este ja ainoa etu olisi että voitaisiin olla useammassa paikassa. Etu koskisi siis olemista, ei aikaansaamista.
 
Mitä isompi alus, sitä paremmin miehistö kestää merenkäyntiä ja muita olosuhteisiin liittyviä seikkoja. Sitä pidempään alus voi muutenkin toimia itsenäisesti merellä.

Taistelunkestävyyden suhteen tilanne taitaa olla se, että lohdutuspalkintoja ei jaeta. Kahden paatin tai paatin ja sen kimppuun käyvän muun härpäkkeen kohtaamisessa toiselle tulee iso pipi ja toiselle ei.

Lienee taloudellisempaa ja tehokkaampaa, että oman paatin suorituskyky on riittävä siihen, ettei se ole se ison pipin saava kuin laskea että "neljä voidaan menettää ja vielä on neljä jäljellä".

Joku täällä on sanonut, että rauta on halpaa ja ilma ilmaista. Alusten hinta ei siis koostu niiden koosta vaan varustuksesta.

Jos samat aseet ja sensorit jaettaisiin useampaan alukseen, niin hankintahinta olisi korkeampi, suorituskyky heikompi, käyttökustannukset korkeammat, jäissäkulku huonompaa, merenkäynti isompi este ja ainoa etu olisi että voitaisiin olla useammassa paikassa. Etu koskisi siis olemista, ei aikaansaamista.
Ongelma taitaa olla se resurssimäärä. Rahaa on jaossa liian vähän. Saatava suorituskyky ei vastaa sitä riskiä jota varten alukset hankitaan.
 
Ongelma taitaa olla se resurssimäärä. Rahaa on jaossa liian vähän. Saatava suorituskyky ei vastaa sitä riskiä jota varten alukset hankitaan.

Suomi ei ole asemassa, että voisi valita ottaako se tuon riskin vai ei. Se on otettava.
 
Suomi ei ole asemassa, että voisi valita ottaako se tuon riskin vai ei. Se on otettava.
Ei, Jos puolustusvoimat ovat sitä mieltä, että riskeihin pystyttäisiin vastaamaan 6-8 aluksella ja kuitenkin jaossa on neljä niin se tarkoittaa, että laitetaan laastaria valtimovuodon päälle.
 
Ei, Jos puolustusvoimat ovat sitä mieltä, että riskeihin pystyttäisiin vastaamaan 6-8 aluksella ja kuitenkin jaossa on neljä niin se tarkoittaa, että laitetaan laastaria valtimovuodon päälle.
Mikä sitten on vaihtoehto?
Jätetään kokonaan hankkimatta, hankitaan pienempiä aluksia lukumäärällisesti enemmän, mutta samalla tai pienemmällä tehokkuudella?
 
Ei, Jos puolustusvoimat ovat sitä mieltä, että riskeihin pystyttäisiin vastaamaan 6-8 aluksella ja kuitenkin jaossa on neljä niin se tarkoittaa, että laitetaan laastaria valtimovuodon päälle.
Eiköhän ne kaikki meidän hankkinnat mene samalla kaavalla. Enemmän pitäisi saada mutta resurssit eivät riitä.

Eihän se silti sitä tarkoita että olisi parempi jättää kokonaan hankkimatta.
 
4 alusta voi olla neljässä paikassa ja 8 alusta, kahdeksassa paikassa. Ihan perusmatematiikkaa. Sitten kun lasketaan tappiot niin onhan taistelunkestävyys suuremmalla alusmäärällä huomattavasti parempi. Sama jos ajatellaan saattotehtäviä yms. suojaustehtäviä niin 4 alusta on äkkiä tehtävissä kiinni. Miten kauan yksi alus edes kykenee tehokkaaseen toimintaan? Tarkoitan sitä, että milloin alkaa miehistön henkinen ja fyysinen jaksaminen tulla vastaan samoin kuin ihan aluksen oma toiminta kyky. Sitäkin täytynee huoltaa ja tankata. Voine olla merelläkään liikkeellä mitään järin pitkiä aikoja.
Hrmmm... Isompi alusmäärä ei suinkaan tuo isompaa taistelukestävyyttä, eikä toisaalta myöskään päinvastoin... Riippuu miten varustettuja ja miten rakennettuja alukset ovat.
 
Back
Top