Laivue 2020

Onko tuo hypersoonisuus kuitenkaan mikään suuri uhka verrattuna subsonic ohjuksiin, vauhti on kova mutta kovan vauhdin mukana tulee aerodynamiikan lait, eli ei kauhiasti tehdä nopeita/äkkipikaisia väistöliikkeita. Eli ennustettavampi liikerata kuin subsonic ohjuksilla, suurempi nopeus vaan merkkaa suurempaa ennakkoa ja/tai pidempää sarjaa, kuitenkin se ohjus lentää lyijypilven läpi, tosin suuremmalla nopeudella. Tykki voi olla oikeasti jopa päteävä ase tuollaista vastaan. Tutka taastusti sen huomaa, ainakin modernit sellaiset, eikä taatusti sotke sitä esimerkiksi lokkii, tai sitten on todella nopea lokki. Hypersoonisuus kuulostaa pelottavalta ja coolilta, mutta mutta.
En tiedä. Tosin Venäjä on väittänyt että esimerkiksi KH -47M2 Kinzhal pystyisi tekemään väistöliikkeitä tarvittaessa koko matkan ajan, vaikka nopeus on väitetysti mach 10.

Jo käytössä olevan 9K720 Iskanderin on väitetty kykenevän väistelemään loppulähestymisessään, huolimatta moninkertaisesta äänennopeudesta. Molemmat ovat peloteaseita ja tarkoitettu tärkeiden maalien tuhoamiseen syvällä vastustajan selustassa. Kinzhalin kantamaksi arvioidaan 2000 km eli n. 2 x Iskander. Nämä väitteet on tietysti vailla vahvistusta.

Luulisi että on aika paljon eroa sillä että tuleeko puikko kohti mach 1 tai alle, vai mach 10. Jos nopeudella ei olisi merkitystä niin miksi USA kehittelee myös näitä hypersoonisia aseita aika vauhdilla? Jos mötikällä on painoa 2000-3000 kg niin yhdessä nopeuden kanssa se tekee hieman kyseenalaiseksi että pystyykö muutaman kymmenen gramman sirpaleet pysäyttämään ohjuksen ajoissa tai ylipäätään ennenkuin se tekee alukselle vauriota. Sekuntti alkaa olemaan aika paljon kun pelataan noilla nopeuksilla.
 
Riippuu päätyivätkö lopulta niihin Strike-pituisiin, joihin kysyttiin ja saatiin DSCA-lupa. Vähän pelottanut itseäkin ajatus, että siellä säästettiin vaihtamalla keskipituiseen vaikka ehdittiin jo suuresti yllättyä. Jos ei niin silloin tulevaisuuden märkiä unia(!) ei tarvitse rajoittaa kuin Saabin tutkan kyky ja kassan kestävyys.

Jos lupaa haettiin Strike Lenght-siiloille ja se myönnettiin, niin silloin ne ovat tulossa. Muutoin olisi pitänyt tehdä uusi hakemus.
 
HX-kritiikkiin vaihtoehtojen puutteesta olisi muuten juonikasta tarjota soveltuvin osin Pohjanmaalle uutta puikkoa. Saisi somen ja lehtien touhot kähistä jostain hyödyllisestä, mikä ei olisi täystuho edetessään. Sillä kyllä 9,5 miljardia HX:ään ja 0,5 rannikon kaupunkeja/Ahvenanmaan suojaavaan pitkän kantaman itoon olisi parempi kuin pelkkä HX:n tinkiminen alas. Tässä olisi myös uutta nopeasti selvitettävää toisin kuin lennokit ja ito, jotka HX-esiselvitys jo hoiti.

Ilmatorjuntaan ei kannattaisi tarjota siirrettävän kun siellä on paremman kantaman hanke jo valmiiksi vetämässä. Lisäksi niillä haluttaisiin korvata merkittäviä määriä runkoja, mutta laivoista ymmärretään ettei niillä päästä suureen osaan Suomea.

Luultavasti tätä ei kuitenkaan tarvita esittää kun voivat tinkiä siitä 64:stä, mitä ei oikeasti milloinkaan tavoiteltu vaan se oli harhamaaliheite 10 miljardiin kohdistuvaa kritiikkiä vastaan. Siitä ei saatukaan julkisesti otetta kunnes 7-10 oli jo lukittu kympiksi.

Ei tätä vaihtoehtoa kuitenkaan voine tapahtua kun itse esitettynä se olisi oman aiemman valmistelun aliarvioimista. Hankkeen aikataulutus ei puolestaan mahdollista muutoksia sisältöön. Ainoastaan summasta ehtisi nipistää ennen BAFOa. Ja jos siitä nipistäisi niin ei olisi mitään taetta, että sitä saataisiin sijoitettua muualle PV:ssä. Todennäköisesti se jäisi poliitikoille.

Vaikka sisällöllistä muutosta HX:ään ei saakaan enää aikaan niin tämä ajatus voisi olla hyödyllinen saattaa julki, koska julkisuudessa jäisi muhimaan mahdollisuus täydentää Laivueen kykyjä.

Voisi olla hyödyllistä avoimuudelle laittaa liikkeelle näitä skenaarioita julkisesti. Eli mitä voitaisiin tehdä jos löytyisi haluja rahoittaa. Olisiko Laivue-tuotantosarjan jatko mieluisaa, henkilöstömäärän nosto, siilojen täyttö.... pääsisi tietämättömät keskustelemaan enemmän sellaisten vaihtoehtojen välillä, joista jokaisesta olisi edes jotain hyötyä.

Olisi varmaankin, mutta sen jälkeen keskusteluja kävisivät kyllä muutkin kuin mpnettiläiset :ROFLMAO:
 
Jo käytössä olevan 9K720 Iskanderin on väitetty kykenevän väistelemään loppulähestymisessään, huolimatta moninkertaisesta äänennopeudesta. Molemmat ovat peloteaseita ja tarkoitettu tärkeiden maalien tuhoamiseen syvällä vastustajan selustassa. Kinzhalin kantamaksi arvioidaan 2000 km eli n. 2 x Iskander. Nämä väitteet on tietysti vailla vahvistusta.
Iskander on ballistinen ohjus, jolla ei ole hakupäätä liikkuviin kohteisiin, joten ei varmaan ole kovin relevantti meritorjuntaohjuksena.
 
Toistaiseksi tämä Laivue 2020- hanke kyllä näyttää ihan hyvin suunnitellulta ja kustannustehokkaalta minusta. Menneisyyden kömmähdyksistä on otettu opiksi, kuten tuosta Laivue 2005-hankkeen Tuuli-sekoilusta. Siinä hassattiin rahaa turhaan kun asioita ei suunniteltu ja tutkittu huolella. Nyt tämä hanke on aloitettu ajoissa ja paljon on tutkittu ja huolella, kuten runko, potkurit sekä aluksen koko.

Kun tulin luvanneeksi, niin jokunen sana Laivue 2000:sta ja erityisesti Tuuli lkan huonoudesta, tai hyvyydestä. Yritän referoida useita lähteitä, ja ehkäpä joku voi sitten +kymmenen vuoden jälkeen päätellä asioiden oikean laidan.

Ensin muinaishistoriaa...

1970-luvulla hankittiin Tuima lka, 1980-luvulla Helsinki lka ja 1990-luvun taitteessa Rauma lka. Ed ollessa hankinnassa merivoimissa alkoi jo suunnittelu Tuima lkan korvaamisesta. Tuolloin elettiin kylmän sodan loppumisen ja ikuisen rauhan välimaastossa. Konseptitasolla edettiin suunnitelman mukaan, missä tavoitteena oli taistelunkestävä pintataistelulaivue. Keskeistä oli, että kustannusten vähentämiseksi laivue koostuisi kahdesta isosta, hyvin varustellusta johtoaluksesta ja heikommalla valvontakalustolla varustetuista 6-8 aselavetista. Isommaksi alusluokaksi kaavailtiin mm Saar5 tai ruotsalaisten tulevaa ys2000 alusta.

Isomman alusluokan haaveet haudattiin sen jälkeen, kun tehtiin telakkatukipäätös, joka edellytti merivoimat tilaamaan viidennen Rauma lkan veneen. No tästä tuli sitten se isompi alus laivueelle, ja tuloksena oli nykyisen Hamina lkan proto. 1996 laadittiin Laivue 2000 ja Hamina lkan operatiivinen konsepti sekä vaatimusmäärittely. Tämän jälkeen aloitettiin myös laivueen pienemmän alustyypin tutkimukset ja vaatimusmäärittely.

Laivueen pienen alustyypin runkoratkaisuksi oli kolme vaihtoehtoa: uppoumarunkoinen, katamaraani (SES) ja ilmatyynyalusratkaisu. Valinnan helpottamiseksi merivoimat teetti eräällä laivasuunnitteluun erikoistuneella insinööritoimistolla operaatioanalyysin, jonka perusteella valituksi tuli ilmatyynyalusratkaisu. Seurasi tarjouskierros yms yms, ja sopimus solmittiin muistaakseni 1998 Rauman telakan kanssa. ITA:n suunnittelua nopeutti HN-vastakauppoina saatu tietämys USA:sta koskien jenkkien LCAC:ä. 1989 alussa alkoi laivueen taistelujärjestelmän vaatimusmäärittely.

Tässä vaiheessa minä jouduin/pääsin mukaan, eli siirrymme esihistoriasta kokemusperäiseen konkretiaan...

HN-hankkeen edettyä, ja maksuhuippujen tasoituttua alkoi muillakin puolustushaaroilla olla rahaa (suunnittelukehyksiä). Laivue 2000 eteni, meillä oli Hamina proto, Tuuli valmistumassa ja tarjouspyynnöt taistelujärjestelmästä ulkona. Vuonna 2000 tehtiin päätös taistelujärjestelmän pääintegraattorista ja keskeisimmistä osajärjestelmistä. EADS tuli valituksi, ja ne palikat, jotka pääosin vieläkin löytyvät Haminalta tai H-maalta.

Tuuli valmistui sitten,, ja alkoi pitkä koeajosarja. Joitakin pieniä ongelmia esiintyi, mm potkurilapojen kestävyys ja se, että HF-radio häiritsi koneistonvalvontajärjestelmää jne. Mutta, proto kuitenkin saavutti sarjatuotantovalmiuden 2003 keväällä, ja todettiin, että se täytti, ja osittain ylittikin asetetut vaatimukset.

Sitten tuli se varsinainen pommi: Puolustusministeriöstä tuli merivoimille ohjauskirje, minkä mukaan Tuuli lkasta tulee luopua, ja Laivue 2000 tulee koostumaan neljästä Hamina lkan aluksesta. Tuuli lkalle tilatut järjestelmät tullaan asentamaan modernisoitavaksi kaavailulle Hämeenmaa lkalle, MTO 85- järjestelmän Helsinki lkalle kaavaillut järjestelmät Hamina lkalle, ja edellisistä luovutaan!

Kiva maanantaiaamun ylläri työpöydällä. Puolessa vuodessa neuvoteltiin kaikki 13-15 erillistä sopimusta uusiksi, monta avioeroa, ja yksi insinööri kuoli jne...

Koko jutun perusteluna oli merivoimien tehtävien uudelleenpainotus, ja Tuuli lkan arvioidut korkeat ylläpitokulut! Jälkimmäinen tosin on ainut kerta, milloin tiedän puolustushallinnon syyllistyneen suoranaiseen totuuden muunteluun ja valehteluun. Ehkäpä joku halusi vain varmistaa, että perustelut olisivat riittävän hyvät, mutta mutta (laskin ne kustannukset itse, eli siksi tiedän)

Edellisen sepustuksen perusteella en kyllä lähtisi ihan hevillä sanomaan, että ITA Tuuli oli jonkinmoinen töppäys tai harhalaaki tai rahan tuhlaamista ;)
 
Viimeksi muokattu:
Kun tulin luvanneeksi, niin jokunen sana Laivue 2000:sta ja erityisesti Tuuli lkan huonoudesta, tai hyvyydestä. Yritän referoida useita lähteitä, ja ehkäpä joku voi sitten +kymmenen vuoden jälkeen päätellä asioiden oikean laidan.

Ensin muinaishistoriaa...

1970-luvulla hankittiin Tuima lka, 1980-luvulla Helsinki lka ja 1990-luvun taitteessa Rauma lka. Ed ollessa hankinnassa merivoimissa alkoi jo suunnittelu Tuima lkan korvaamisesta. Tuolloin elettiin kylmän sodan loppumisen ja ikuisen rauhan välimaastossa. Konseptitasolla edettiin suunnitelman mukaan, missä tavoitteena oli taistelunkestävä pintataistelulaivue. Keskeistä oli, että kustannusten vähentämiseksi laivue koostuisi kahdesta isosta, hyvin varustellusta johtoaluksesta ja heikommalla valvontakalustolla varustetuista 6-8 aselavetista. Isommaksi alusluokaksi kaavailtiin mm Saar5 tai ruotsalaisten tulevaa ys2000 alusta.

Isomman alusluokan haaveet haudattiin sen jälkeen, kun tehtiin telakkatukipäätös, joka edellytti merivoimat tilaamaan viidennen Rauma lkan veneen. No tästä tuli sitten se isompi alus laivueelle, ja tuloksena oli nykyisen Hamina lkan proto. 1996 laadittiin Laivue 2000 ja Hamina lkan operatiivinen konsepti sekä vaatimusmäärittely. Tämän jälkeen aloitettiin myös laivueen pienemmän alustyypin tutkimukset ja vaatimusmäärittely.

Laivueen pienen alustyypin runkoratkaisuksi oli kolme vaihtoehtoa: uppoumarunkoinen, trimaraani ja ilmatyynyalusratkaisu. Valinnan helpottamiseksi merivoimat teetti eräällä laivasuunnitteluun erikoistuneella insinööritoimistolla operaatioanalyysin, jonka perusteella valituksi tuli ilmatyynyalusratkaisu. Seurasi tarjouskierros yms yms, ja sopimus solmittiin muistaakseni 1998 Rauman telakan kanssa. ITA:n suunnittelua nopeutti HN-vastakauppoina saatu tietämys USA:sta koskien jenkkien LCAC:ä. 1989 alussa alkoi laivueen taistelujärjestelmän vaatimusmäärittely.

Tässä vaiheessa minä jouduin/pääsin mukaan, eli siirrymme esihistoriasta kokemusperäiseen konkretiaan...

HN-hankkeen edettyä, ja maksuhuippujen tasoituttua alkoi muillakin puolustushaaroilla olla rahaa (suunnittelukehyksiä). Laivue 2000 eteni, meillä oli Hamina proto, Tuuli valmistumassa ja tarjoukset taistelujärjestelmästä ulkona. Vuonna 2000 tehtiin päätös taistelujärjestelmän pääintegraattorista ja keskeisimmistä osajärjestelmistä. EADS tuli valituksi, ja ne palikat, jotka pääosin vieläkin löytyvät Haminalta tai H-maalta.

Tuuli valmistui sitten,, ja alkoi pitkä koeajosarja. Joitakin pieniä ongelmia esiintyi, mm potkurilapojen kestävyys ja se, että HF-radio häiritsi koneistonvalvontajärjestelmää jne. Mutta, proto kuitenkin saavutti sarjatuotantovalmiuden 2003 keväällä, ja todettiin, että se täytti, ja osittain ylittikin asetetut vaatimukset.

Sitten tuli se varsinainen pommi: Puolustusministeriöstä tuli merivoimille ohjauskirje, minkä mukaan Tuuli lkasta tulee luopua, ja Laivue 2000 tulee koostumaan neljästä Hamina lkan aluksesta. Tuuli lkalle tilatut järjestelmät tullaan asentamaan modernisoitavaksi kaavailulle Hämeenmaa lkalle, MTO 85- järjestelmän Helsinki lkalle kaavaillut järjestelmät Hamina lkalle, ja edellisistä luovutaan!

Kiva maanantaiaamun ylläri työpöydällä. Puolessa vuodessa neuvoteltiin kaikki 13-15 erillistä sopimusta uusiksi, monta avioeroa, ja yksi insinööri kuoli jne...

Koko jutun perusteluna oli merivoimien tehtävien uudelleenpainotus, ja Tuuli lkan arvioidut korkeat ylläpitokulut! Jälkimmäinen tosin on ainut kerta, milloin tiedän puolustushallinnon syyllistyneen suoranaiseen totuuden muunteluun ja valehteluun. Ehkäpä joku halusi vain varmistaa, että perustelut olisivat riittävän hyvät, mutta mutta (laskin ne kustannukset itse, eli siksi tiedän)

Edellisen sepustuksen perusteella en kyllä lähtisi ihan hevillä sanomaan, että ITA Tuuli oli jonkinmoinen töppäys tai harhalaaki tai rahan tuhlaamista ;)

Hesareille oli suunnitteilla jonkinmoinen peruskorjaus. (O)saatko kertoa niistä suunnitelmista jotakin?

Verkossa on ollut liikkeellä huhuja mm. runkojen pidennyksestä ja sutotorpedoista yms. Uusi toimenkuva olisi väitetysti ollut vartiovenetyyppinen.
 
Kun tulin luvanneeksi, niin jokunen sana Laivue 2000:sta ja erityisesti Tuuli lkan huonoudesta, tai hyvyydestä. Yritän referoida useita lähteitä, ja ehkäpä joku voi sitten +kymmenen vuoden jälkeen päätellä asioiden oikean laidan.

Ensin muinaishistoriaa...

1970-luvulla hankittiin Tuima lka, 1980-luvulla Helsinki lka ja 1990-luvun taitteessa Rauma lka. Ed ollessa hankinnassa merivoimissa alkoi jo suunnittelu Tuima lkan korvaamisesta. Tuolloin elettiin kylmän sodan loppumisen ja ikuisen rauhan välimaastossa. Konseptitasolla edettiin suunnitelman mukaan, missä tavoitteena oli taistelunkestävä pintataistelulaivue. Keskeistä oli, että kustannusten vähentämiseksi laivue koostuisi kahdesta isosta, hyvin varustellusta johtoaluksesta ja heikommalla valvontakalustolla varustetuista 6-8 aselavetista. Isommaksi alusluokaksi kaavailtiin mm Saar5 tai ruotsalaisten tulevaa ys2000 alusta.

Isomman alusluokan haaveet haudattiin sen jälkeen, kun tehtiin telakkatukipäätös, joka edellytti merivoimat tilaamaan viidennen Rauma lkan veneen. No tästä tuli sitten se isompi alus laivueelle, ja tuloksena oli nykyisen Hamina lkan proto. 1996 laadittiin Laivue 2000 ja Hamina lkan operatiivinen konsepti sekä vaatimusmäärittely. Tämän jälkeen aloitettiin myös laivueen pienemmän alustyypin tutkimukset ja vaatimusmäärittely.

Laivueen pienen alustyypin runkoratkaisuksi oli kolme vaihtoehtoa: uppoumarunkoinen, trimaraani ja ilmatyynyalusratkaisu. Valinnan helpottamiseksi merivoimat teetti eräällä laivasuunnitteluun erikoistuneella insinööritoimistolla operaatioanalyysin, jonka perusteella valituksi tuli ilmatyynyalusratkaisu. Seurasi tarjouskierros yms yms, ja sopimus solmittiin muistaakseni 1998 Rauman telakan kanssa. ITA:n suunnittelua nopeutti HN-vastakauppoina saatu tietämys USA:sta koskien jenkkien LCAC:ä. 1989 alussa alkoi laivueen taistelujärjestelmän vaatimusmäärittely.

Tässä vaiheessa minä jouduin/pääsin mukaan, eli siirrymme esihistoriasta kokemusperäiseen konkretiaan...

HN-hankkeen edettyä, ja maksuhuippujen tasoituttua alkoi muillakin puolustushaaroilla olla rahaa (suunnittelukehyksiä). Laivue 2000 eteni, meillä oli Hamina proto, Tuuli valmistumassa ja tarjoukset taistelujärjestelmästä ulkona. Vuonna 2000 tehtiin päätös taistelujärjestelmän pääintegraattorista ja keskeisimmistä osajärjestelmistä. EADS tuli valituksi, ja ne palikat, jotka pääosin vieläkin löytyvät Haminalta tai H-maalta.

Tuuli valmistui sitten,, ja alkoi pitkä koeajosarja. Joitakin pieniä ongelmia esiintyi, mm potkurilapojen kestävyys ja se, että HF-radio häiritsi koneistonvalvontajärjestelmää jne. Mutta, proto kuitenkin saavutti sarjatuotantovalmiuden 2003 keväällä, ja todettiin, että se täytti, ja osittain ylittikin asetetut vaatimukset.

Sitten tuli se varsinainen pommi: Puolustusministeriöstä tuli merivoimille ohjauskirje, minkä mukaan Tuuli lkasta tulee luopua, ja Laivue 2000 tulee koostumaan neljästä Hamina lkan aluksesta. Tuuli lkalle tilatut järjestelmät tullaan asentamaan modernisoitavaksi kaavailulle Hämeenmaa lkalle, MTO 85- järjestelmän Helsinki lkalle kaavaillut järjestelmät Hamina lkalle, ja edellisistä luovutaan!

Kiva maanantaiaamun ylläri työpöydällä. Puolessa vuodessa neuvoteltiin kaikki 13-15 erillistä sopimusta uusiksi, monta avioeroa, ja yksi insinööri kuoli jne...

Koko jutun perusteluna oli merivoimien tehtävien uudelleenpainotus, ja Tuuli lkan arvioidut korkeat ylläpitokulut! Jälkimmäinen tosin on ainut kerta, milloin tiedän puolustushallinnon syyllistyneen suoranaiseen totuuden muunteluun ja valehteluun. Ehkäpä joku halusi vain varmistaa, että perustelut olisivat riittävän hyvät, mutta mutta (laskin ne kustannukset itse, eli siksi tiedän)

Edellisen sepustuksen perusteella en kyllä lähtisi ihan hevillä sanomaan, että ITA Tuuli oli jonkinmoinen töppäys tai harhalaaki tai rahan tuhlaamista ;)
Todella mielenkiintoista, että sivustolla on mukana Tuuli-projektissa mukana ollut henkilö! Tuulen kohtalo oli aika yllättävä ja jotenkin minusta ei ole oikein ollut uskottavaa viestit, että siitä ei olisi saatu teknisesti toimivaa (mm. liian pieni kantavuus).

Pystytkö avaamaan Tuulelle tehtyjä testejä? Millaisia testejä teitte sillä, oliko esim. ajoa kovassa säässä tai asetestejä? Millainen käyttötapa Tuuli-luokalle oli suunniteltu?
 
Joku mulkkasi ylempänä kun pisti kehittämään alusta vaikka aikomus oli määritellä tehtävät uusiksi? Vai mistä syntyi yllättäen tarve määritellä ne uusiksi? Oliko "tehtävien uudelleenpainotus" vain leikkaaminen ja sen mukainen katsonta, että tehtävät olemassa olevan kykytason mukaan?

Isojen linjojen suunnitelmallisuus! Siksi nyt ei kiinnostaisi nähdä LV tai HX:stä nirvimistä.
 
Todella mielenkiintoista, että sivustolla on mukana Tuuli-projektissa mukana ollut henkilö! Tuulen kohtalo oli aika yllättävä ja jotenkin minusta ei ole oikein ollut uskottavaa viestit, että siitä ei olisi saatu teknisesti toimivaa (mm. liian pieni kantavuus).

Pystytkö avaamaan Tuulelle tehtyjä testejä? Millaisia testejä teitte sillä, oliko esim. ajoa kovassa säässä tai asetestejä? Millainen käyttötapa Tuuli-luokalle oli suunniteltu?

Tarkennan vielä, etten ollut mukana Tuuli-projektissa vaan LV2000-hankkeessa, jonka alle ITA kuului. Tuulelle tehtiin normaalit alustestit ml kova sää, talvi ja jäätävät olosuhteet. Asetestejä ei tehty, kun kaikki kättä pidempää puuttui. Kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa selvisi, ettei esim tykkiaseistus olisi ollut mikään ihannejuttu, tai sitten olisi pitänyt ratkaista hylsyongelma. Hylsy ja puinen potkuri olisi ollut mahdoton yhtälö, kun alkuvaiheessa jo irtojää aiheutti ongelmia.

Tuuli lka olisi ollut osana pintatorjuntaan optimoitua laivuetta merellinen yhden tehtävätyypin taisteluhelikopteri, eli sotimisessa kelpopeli, mutta ei välttämättä hyvä AKV/AKT-tehtäviin.

Tuuli lkalla piti olla normi merenkulkuvarustus tutka ml, tiedonsiirtovarustus, ANCS- pohjainen CMS, teleskooppimaston nokassa Sagemin IP-skanneri, perus ew-setti, 6xUmkhonto ja 8xPolyphem. Vaihtoaseistuksena PM04 miinat. Eli kaikenkaikkiaan hyvä setti.
 
Tarkennan vielä, etten ollut mukana Tuuli-projektissa vaan LV2000-hankkeessa, jonka alle ITA kuului. Tuulelle tehtiin normaalit alustestit ml kova sää, talvi ja jäätävät olosuhteet. Asetestejä ei tehty, kun kaikki kättä pidempää puuttui. Kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa selvisi, ettei esim tykkiaseistus olisi ollut mikään ihannejuttu, tai sitten olisi pitänyt ratkaista hylsyongelma. Hylsy ja puinen potkuri olisi ollut mahdoton yhtälö, kun alkuvaiheessa jo irtojää aiheutti ongelmia.

Tuuli lka olisi ollut osana pintatorjuntaan optimoitua laivuetta merellinen yhden tehtävätyypin taisteluhelikopteri, eli sotimisessa kelpopeli, mutta ei välttämättä hyvä AKV/AKT-tehtäviin.

Tuuli lkalla piti olla normi merenkulkuvarustus tutka ml, tiedonsiirtovarustus, ANCS- pohjainen CMS, teleskooppimaston nokassa Sagemin IP-skanneri, perus ew-setti, 6xUmkhonto ja 8xPolyphem. Vaihtoaseistuksena PM04 miinat. Eli kaikenkaikkiaan hyvä setti.
Ihmetytti aikanaan ettei Tuulelle löytynyt mitään ostajaa. Muistaakseni Nigeriasta asti kävi jotain militäärejä katsomassa sitä.
 
Joku mulkkasi ylempänä kun pisti kehittämään alusta vaikka aikomus oli määritellä tehtävät uusiksi? Vai mistä syntyi yllättäen tarve määritellä ne uusiksi? Oliko "tehtävien uudelleenpainotus" vain leikkaaminen ja sen mukainen katsonta, että tehtävät olemassa olevan kykytason mukaan?

Isojen linjojen suunnitelmallisuus! Siksi nyt ei kiinnostaisi nähdä LV tai HX:stä nirvimistä.

Tämä ei ole selvinnyt itsellekkään täysin. Loogisin syy tehtäväpainotuksille lienee se, että tarve ilmauhan alla toimivalle laivueelle vain hävisi, ja pv/merivoimat vain hahmotti asian hieman jälkijättöisesti. Ilkeät huhut kertovat myös, etteivät kaikki laivastotaustaiset upseerit sulattaneet epäkonventionaalista alusta, jossa ei ollut edes köliä ;) ed taisi olla vain joidenkin panettelua ja mielipahan purkua...
 
Back
Top