Laivue 2020

StmSvejk

Ylipäällikkö
Tätä on aika paljon tutkittu kirjallisuudessa ja totuus on se, että ilmailu eli keskellä murrosta ja mitään huippuvehjettä ei olisi saatu hankittua. Blenheimien hankinta-aikaan Fokker, Gladiator, Seversky P-35 jne koneet olisi olleet saatavilla ja "huippuvehkeitä", mutta mikään noista ei enää 1940 ollut ajanmukainen hävittäjä. Talvisodassa Lisäfokkereilla tai Severskyillä olisi ollut käyttöä, mutta ei enää Jatkosodassa. Väinämöiset oli aikanaan perusteltu hankinta kun joka täydensi hyvin rannikkotykistöä ja piti Vanjan varuillaan. Ei se mikään aavan ulapan alus ollut, mutta liikkuvana rannikkotykistönä aikamoinen peloite. Jos halutaan miettiä mistä olisi voinut karsia, niin sukellusveneet olisi voinut jäädä hankkimatta ja tilalle vaikka pari pientä hävittäjäalusta tai tykkiveneitä. Sukellusveneet eivät oikein tehneet mitään ja muutenkin niiden järkevyys omissa oloissa kyseenalaista.
Olisi kannattanut hankkia enemmän ilmatorjuntakalustoa, se ei vanhentunut samaa tahtia kuin lentokoneet. 1920-luvun ja jopa 1ms kalusto olisi ollut käyttökelpoista talvisodassa ja jopa jatkosodan alkuvaiheessa. Kuitenkin ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan tehokkuus oli hyvin kyseenalaista 1930-luvulla, Suomi olisi voinut kääntyä ihan hyvin perustein jopa vielä vakavammin pommikoneiden suuntaan.

Mutta jos virhehankintoihin mennään niin Maavoimien panssarisekoilu on jäänyt vähälle huomiolle. Renaultien hinnalla olisi saatu satoja kurantteja kenttätykkejä Ranskasta, Vickersien sijaan taas it / pst-kalustoa läjittäin talvisotaan. Tämä ei ole jälkiviisastelua siinä mielessä että jo Nenonen piti Renault-hankintoja järjettömänä.
 
Viimeksi muokattu:

Einomies1

Ylipäällikkö
Panssarilaivoista jankkaaminen alkaa olla tylsää luettavaa. On niin perin helppoa sanoa 80 vuotta jälkeenpäin että silloin tehtiin virhe, varsinkaan kun senajan uhkakuvia ja ajatuksen juoksua sotilaallisista seikoista puhumattakaan ei ymmärretä. Historiaa tulkitaan, mutta ei ole ketään tuonaikaista henkilöä enää, jolta kysyä että miksi. On muistettava että alle sadan vuoden sisällä Ahvenanmaalle olivat hyökänneet britit ja ranskalaiset, sitten venäläiset, saksalaiset ja jopa ruotsalaiset. Mitä tästä olisi pitänyt 1920-1930 luvuilla ajatella kun nuoren suomen puolustukseen oli laittaa viimeinkin hieman rahaa? Ahvenanmaa oli ollut suurvalloille strateginen kohde ja tärkeä sotilaallisesti 1800-luvun puolivälistä saakka. Miksi asiat olisivat muuttuneet yllättäen?

Panssarilaivoista oli hyötyäkin ja niiden aiheuttama pelote on meille sokea piste, koska emme tiedä miten se vaikutti Venäjän toimintaan. Toinen laivoista ajoi miinaan ja sekään ei tee aluksesta huonoa, koska sodassa tulee menetyksiä väistämättä. Ilmarisen miinaanajo on tarina sinänsä, josta voi oppia kaikenlaista. Panssarilaivathan eivät olleet tarkoitettukaan avomerelle, vaan rannikon suojaamiseen maihinnousuilta.

Panssarilaivat olivat siis kaikkea muuta kuin monitoimialuksia ja alussa niiden ilmatorjunta oli puutteellinen. Jatkosodassa sitä kuitenkin vahvennettiin ja aluksia ei saatu upotetuksi ilmahyökkäyksillä. Laivat olivat matalan syväyksen vuoksi kiikkeriä ja niiden jäissäkulkuominaisuudet olivat heikkoja. Sukellusveneitä vastaan niillä ei olisi ollut toivoa liian hitaina ja heikon liikehtimiskyvyn ansiosta. Silti Panssarilaivat kykenivät aivan suunnitellusti suojaamaan Ahvenanmaata ja tukemaan Turkua ilmatorjunnassa sekä antamaan tulitukea Hangon operaatiossa.

Pohjanmaa-luokka on todellinen monitoimialus laajan tehtäväkirjonsa ansiosta. Myös aluksen jäässäkulku, merenkulku- ja vaurionkesto-ominaisuuksiin on panostettu paljon. Aluksen ilmatorjunta, pintatorjunta- ja suto-kyvyt ovat vertaansa vailla Suomen laivaston historiassa. Alus on aina kompromissi, mutta tässä suhteessa Pohjanmaa vaikuttaa onnistuneelta. Sillä on ainakin paperilla vain vähän heikkouksia ja ne eivät ole kriittisiä.

Vaikka näiden alusluokkien vertailu ei olekaan mielekästä monessa suhteessa, jo nämä suunnittelukriteerit tekevät Pohjanmaasta aivan erityyppisen, modernin monitoimisota-aluksen.
 

Commander

Majuri
Tätä on aika paljon tutkittu kirjallisuudessa ja totuus on se, että ilmailu eli keskellä murrosta ja mitään huippuvehjettä ei olisi saatu hankittua. Blenheimien hankinta-aikaan Fokker, Gladiator, Seversky P-35 jne koneet olisi olleet saatavilla ja "huippuvehkeitä", mutta mikään noista ei enää 1940 ollut ajanmukainen hävittäjä. Talvisodassa Lisäfokkereilla tai Severskyillä olisi ollut käyttöä, mutta ei enää Jatkosodassa. Väinämöiset oli aikanaan perusteltu hankinta kun joka täydensi hyvin rannikkotykistöä ja piti Vanjan varuillaan. Ei se mikään aavan ulapan alus ollut, mutta liikkuvana rannikkotykistönä aikamoinen peloite. Jos halutaan miettiä mistä olisi voinut karsia, niin sukellusveneet olisi voinut jäädä hankkimatta ja tilalle vaikka pari pientä hävittäjäalusta tai tykkiveneitä. Sukellusveneet eivät oikein tehneet mitään ja muutenkin niiden järkevyys omissa oloissa kyseenalaista.
Ruotsi kait tilasi Severskyt, mutta toimitus kait hieman takkuili yleistilanteen vuoksi. Mitä taas tulee sukellusveneisiin, niin luotto niihin oli kova, ja niiden merkitys olisi ollut kait suurempi kuin panssarilaivoilla, mikäli olisi ollut muutama vuosi lisää aikaa. Uuden ns aselajin luonti tyhjästä ei ollut ihan helppoa, ja operointitaitojen kerryttäminenkään ei nähtävästi onnistunut ihan kaavailujen mukaan. Kyllä käsittääkseni niiden käyttö esim 1939 täytti ainakin suunnitelmatasolla kaikki senaikaiset sodankäynnin kriteerit. Esim pyrkimys upottaa jäänmurtaja Jermak, jota oltiin tuomassa Suomenlahdelle. Operaatio onnistui lähestulkoon melkein, mutta se ei taas ollut senaikaisten veneiden vika.
 

Commander

Majuri
Olisi kannattanut hankkia enemmän ilmatorjuntakalustoa, se ei vanhentunut samaa tahtia kuin lentokoneet. 1920-luvun ja jopa 1ms kalusto olisi ollut käyttökelpoista talvisodassa ja jopa jatkosodan alkuvaiheessa. Kuitenkin ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan tehokkuus oli hyvin kyseenalaista 1930-luvulla, Suomi olisi voinut kääntyä ihan hyvin perustein jopa vielä vakavammin pommikoneiden suuntaan.

Mutta jos virhehankintoihin mennään niin Maavoimien panssarisekoilu on jäänyt vähälle huomiolle. Renaultien hinnalla olisi saatu satoja kurantteja kenttätykkejä Ranskasta, Vickersien sijaan taas it / pst-kalustoa läjittäin talvisotaan. Tämä ei ole jälkiviisastelua siinä mielessä että jo Nenonen piti Renault-hankintoja järjettömänä.
Taas, ja jälleen kerran, ja kaikille! Älkää tulkitko tai tuomitko menneiden aikojen ratkaisuja jälkijättöisesti! Kyllä tuolloinkin varmaankin oli jopa nykykriteerien perusteella palveluksessa ihan järkeviä ja ajattelevia henkilöitä! Tuolloiset päätökset olivat parhaimpia, mitä niissä oloissa, niillä rahoilla ja niillä tiedoilla saattoi tehdä!
 

Mazikaze

Alikersantti
Jälkiviisaushan on hyvin tyypillistä kun kritisoidaan panssarilaivahankintaa. Asekehityksen epävarmuus, puolustusvoimien vahva usko douhetismiin ja useat eriävät näkemykset sivuutetaan aina, kun laskeskellaan panssarilaivojen hinnalla saatavien kenttä- ja it-tykkien määrää ja tätä kautta pidetään hankintaa katastrofina. Panssarilaivoja voi toki kritisoida, mutta sokea usko siihen, että niistä säästyneillä rahoilla ei oltaisi ostettu esim. (lähes) hyödyttömiä pommikoneita tai nopeasti vanhentuneita tankkeja/hävittäjiä on ajatuksena naiivi.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Taas, ja jälleen kerran, ja kaikille! Älkää tulkitko tai tuomitko menneiden aikojen ratkaisuja jälkijättöisesti! Kyllä tuolloinkin varmaankin oli jopa nykykriteerien perusteella palveluksessa ihan järkeviä ja ajattelevia henkilöitä! Tuolloiset päätökset olivat parhaimpia, mitä niissä oloissa, niillä rahoilla ja niillä tiedoilla saattoi tehdä!
Niin, Nenonen oli oikeassa mikä ei toki ole yllätys :) Jossitteluhan on kivaa, mutta tärkeintä on huomata että aina on voitu tehdä hyvin perustein jälkikäteen pohdittuna hyviä ja huonoja päätöksiä. Aivan kuten nytkin. Parikymmentä vuotta sitten oltiin hankkimassa hyvin perustein ilmatyynyaluksia ja taisteluhelikoptereja.
 

Commander

Majuri
Panssarilaivoista jankkaaminen alkaa olla tylsää luettavaa. On niin perin helppoa sanoa 80 vuotta jälkeenpäin että silloin tehtiin virhe, varsinkaan kun senajan uhkakuvia ja ajatuksen juoksua sotilaallisista seikoista puhumattakaan ei ymmärretä. Historiaa tulkitaan, mutta ei ole ketään tuonaikaista henkilöä enää, jolta kysyä että miksi. On muistettava että alle sadan vuoden sisällä Ahvenanmaalle olivat hyökänneet britit ja ranskalaiset, sitten venäläiset, saksalaiset ja jopa ruotsalaiset. Mitä tästä olisi pitänyt 1920-1930 luvuilla ajatella kun nuoren suomen puolustukseen oli laittaa viimeinkin hieman rahaa? Ahvenanmaa oli ollut suurvalloille strateginen kohde ja tärkeä sotilaallisesti 1800-luvun puolivälistä saakka. Miksi asiat olisivat muuttuneet yllättäen?

Panssarilaivoista oli hyötyäkin ja niiden aiheuttama pelote on meille sokea piste, koska emme tiedä miten se vaikutti Venäjän toimintaan. Toinen laivoista ajoi miinaan ja sekään ei tee aluksesta huonoa, koska sodassa tulee menetyksiä väistämättä. Ilmarisen miinaanajo on tarina sinänsä, josta voi oppia kaikenlaista. Panssarilaivathan eivät olleet tarkoitettukaan avomerelle, vaan rannikon suojaamiseen maihinnousuilta.

Panssarilaivat olivat siis kaikkea muuta kuin monitoimialuksia ja alussa niiden ilmatorjunta oli puutteellinen. Jatkosodassa sitä kuitenkin vahvennettiin ja aluksia ei saatu upotetuksi ilmahyökkäyksillä. Laivat olivat matalan syväyksen vuoksi kiikkeriä ja niiden jäissäkulkuominaisuudet olivat heikkoja. Sukellusveneitä vastaan niillä ei olisi ollut toivoa liian hitaina ja heikon liikehtimiskyvyn ansiosta. Silti Panssarilaivat kykenivät aivan suunnitellusti suojaamaan Ahvenanmaata ja tukemaan Turkua ilmatorjunnassa sekä antamaan tulitukea Hangon operaatiossa.

Pohjanmaa-luokka on todellinen monitoimialus laajan tehtäväkirjonsa ansiosta. Myös aluksen jäässäkulku, merenkulku- ja vaurionkesto-ominaisuuksiin on panostettu paljon. Aluksen ilmatorjunta, pintatorjunta- ja suto-kyvyt ovat vertaansa vailla Suomen laivaston historiassa. Alus on aina kompromissi, mutta tässä suhteessa Pohjanmaa vaikuttaa onnistuneelta. Sillä on ainakin paperilla vain vähän heikkouksia ja ne eivät ole kriittisiä.

Vaikka näiden alusluokkien vertailu ei olekaan mielekästä monessa suhteessa, jo nämä suunnittelukriteerit tekevät Pohjanmaasta aivan erityyppisen, modernin monitoimisota-aluksen.
Minä vilpittömästi pidän ajatuksenjuoksusta ja logiikastasi! Jos joskus kaikki menee päin peetä, niin vuonna 2120 todetaan uudella ja ehommalla MP-netillä, että olivat ne aikoinaan tyhmiä, kun silloin muinaisuudessa panostivat kaukovaikuttamiseen, elektroniseen sodankäyntiin, korvetteihin, monitoimihävittäjiin ja johtamisjärjestelmiin. Olisivat jo tuolloin älynneet hankkia miehittämättömiä järjestelmiä, sukellusveneitä ja oman ydinaseen. Saatanan tunarit!
 

Commander

Majuri
Niin, Nenonen oli oikeassa mikä ei toki ole yllätys :) Jossitteluhan on kivaa, mutta tärkeintä on huomata että aina on voitu tehdä hyvin perustein jälkikäteen pohdittuna hyviä ja huonoja päätöksiä. Aivan kuten nytkin. Parikymmentä vuotta sitten oltiin hankkimassa hyvin perustein ilmatyynyaluksia ja taisteluhelikoptereja.
Jep, ja ehkä lähitulevaisuudessa harmitellaan, kun ei hankittu/hankittu enempää.
 

OTL

Alikersantti
Tätä on aika paljon tutkittu kirjallisuudessa ja totuus on se, että ilmailu eli keskellä murrosta ja mitään huippuvehjettä ei olisi saatu hankittua. Blenheimien hankinta-aikaan Fokker, Gladiator, Seversky P-35 jne koneet olisi olleet saatavilla ja "huippuvehkeitä", mutta mikään noista ei enää 1940 ollut ajanmukainen hävittäjä. Talvisodassa Lisäfokkereilla tai Severskyillä olisi ollut käyttöä, mutta ei enää Jatkosodassa. Väinämöiset oli aikanaan perusteltu hankinta kun joka täydensi hyvin rannikkotykistöä ja piti Vanjan varuillaan. Ei se mikään aavan ulapan alus ollut, mutta liikkuvana rannikkotykistönä aikamoinen peloite. Jos halutaan miettiä mistä olisi voinut karsia, niin sukellusveneet olisi voinut jäädä hankkimatta ja tilalle vaikka pari pientä hävittäjäalusta tai tykkiveneitä. Sukellusveneet eivät oikein tehneet mitään ja muutenkin niiden järkevyys omissa oloissa kyseenalaista.
Eikös sukellusveneet tosin saatu aika halvalla, kun olivat käytännössä Saksan maksamaa kehitystyötä ja ostettiin pilkkahintaan?
 

Commander

Majuri
Eikös sukellusveneet tosin saatu aika halvalla, kun olivat käytännössä Saksan maksamaa kehitystyötä ja ostettiin pilkkahintaan?
Kehitystyön maksoivat saksalaiset. Minulla on jossain hyllyssä kirja Suomen ja Saksan salaisesta suve-yhteistyöstä, mutta en ole vielä ehtinyt lukemaan. Vastaus löytyy varmaan sieltä...
 

SJ

Supreme Leader
Kehitystyön maksoivat saksalaiset. Minulla on jossain hyllyssä kirja Suomen ja Saksan salaisesta suve-yhteistyöstä, mutta en ole vielä ehtinyt lukemaan. Vastaus löytyy varmaan sieltä...
Saksalaiset rakensivat sukellusveneitä useissa maissa ja uskoakseni siten kiersivät rauhansopimuksen sääntöjä, jotka kielsivät sukellusveneet ja niiden kehittämisen. Korjatkaa jos tiedätte paremmin.
 

Commander

Majuri
Saksalaiset rakensivat sukellusveneitä useissa maissa ja uskoakseni siten kiersivät rauhansopimuksen sääntöjä, jotka kielsivät sukellusveneet ja niiden kehittämisen. Korjatkaa jos tiedätte paremmin.
Käsittääkseni näin tapahtui kaikkien Versaillen rauhansopimuksessa kiellettyjen aseiden osalta. Venäjällä testailtiin panssarivaunuja, ja nähtävästi koulutettiin myös lentäjiä. Sukellusveneistä en ole täysin varma, mutta sloboilla oli ainakin palveluksessa joku vene-luokka, jonka epävirallinen nimi viittasi saksalaisiin (Nemki?)
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Käsittääkseni näin tapahtui kaikkien Versaillen rauhansopimuksessa kiellettyjen aseiden osalta. Venäjällä testailtiin panssarivaunuja, ja nähtävästi koulutettiin myös lentäjiä. Sukellusveneistä en ole täysin varma, mutta sloboilla oli ainakin palveluksessa joku vene-luokka, jonka epävirallinen nimi viittasi saksalaisiin (Nemki?)
S-luokka


1593524287681.jpeg
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Jep, ja ehkä lähitulevaisuudessa harmitellaan, kun ei hankittu/hankittu enempää.
Taisteluhekohan on itse asiassa nyt hieman houkuttelevampi konsepti kuin parikymmentä vuotta sitten, kun lähitulevaisuudessa voi käyttää lennokkeja maalinosoitukseen ja hekoista voi laukoa pitkän kantaman kuitu/datalinkkiohjattuja pst-ohjuksia joilla ei ole tarvis mennä vihollisen it:n kantaman sisälle.
 

Passi

Ylipäällikkö
. Mitä tästä olisi pitänyt 1920-1930 luvuilla ajatella kun nuoren suomen puolustukseen oli laittaa viimeinkin hieman rahaa? Ahvenanmaa oli ollut suurvalloille strateginen kohde ja tärkeä sotilaallisesti 1800-luvun puolivälistä saakka. Miksi asiat olisivat muuttuneet yllättäen?

.
Jotain tietoa oli ilmeisesti, mutta sitä ei jaettu.

Historia: Panssarilaivat – paha erehdys

"Valtioneuvosto asetti 1924 Eirik Hornborgin johtaman
komitean tekemään selvitystä kokonaismaanpuolustuksesta. Viimeistään silloin
olisi pitänyt lopettaa riitely laivastolaista eduskunnassa, mutta sotilaallisia
kysymyksiä ymmärtämätön presidentti Ståhlberg ei sitä tehnyt.


Hornborgin komitean 1000-sivuinen mietintö valmistui
vuoden 1926 alussa. Se on paras esitys Suomen sotilaspoliittisesta asemasta,
mitä koskaan on tehty. Puolustusrevisioni totesi, että mittavat maihinnousut
Etelä-Suomen rannikolle olisivat mahdottomia. Puolueettomuuden loukkaukset
mereltä voitaisiin torjua rannikkotykistöllä ja merimiinoilla sekä kevyillä
tykki- ja torpedoveneillä. Panssarilaivojen tapaisia taistelualuksia emme
tarvitsisi edes Ahvenanmaan puolustamiseen, sillä suurin uhka piili itärajan
takana.

Presidentti Relander ja pääministeri Kallio eivät
uskaltaneet julkistaa Hornborgin komiteamietintöä. Sitä ei näytetty edes
kansanedustajille, jotka elivät siinä uskossa, että maanpuolustuksemme
painopiste oli merellä.


Tein kaksi lehtihaastattelua kenraali Väinö Valvesta. Kun
kysyin, miksi aikoinaan päädyttiin panssarilaivojen tilaamiseen, tokaisi hän,
että asiantuntemuksen puutteesta. Valve ei ollut kuullutkaan Hornborgin komitean
esittämästä sotilaspoliittisesta tilanneselvityksestä eikä sen suosituksista
laivaston kokoonpanoksi. Sen sijaan hän muisti brittiläisen meriupseerin, joka
heti vapaussodan jälkeen neuvoi Suomea rakentamaan pienen ja ketterän
laivaston. Se kykenisi toimimaan rikkonaisilla vesillämme sekä iskemään
tykeillään ja torpedoillaan maihin pyrkivään viholliseen.

Häntä ei kuitenkaan uskottu, sanoi Valve ja jatkoi, että
me olimme silloin saaneet oman merisota-asiantuntijan. Tämä oli Eero Rahola,"



Koko kirjoitus täällä.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tuomohirvonen1/162835-historia-panssarilaivat-paha-erehdys/
 

Commander

Majuri
Jotain tietoa oli ilmeisesti, mutta sitä ei jaettu.

Historia: Panssarilaivat – paha erehdys

"Valtioneuvosto asetti 1924 Eirik Hornborgin johtaman
komitean tekemään selvitystä kokonaismaanpuolustuksesta. Viimeistään silloin
olisi pitänyt lopettaa riitely laivastolaista eduskunnassa, mutta sotilaallisia
kysymyksiä ymmärtämätön presidentti Ståhlberg ei sitä tehnyt.


Hornborgin komitean 1000-sivuinen mietintö valmistui
vuoden 1926 alussa. Se on paras esitys Suomen sotilaspoliittisesta asemasta,
mitä koskaan on tehty. Puolustusrevisioni totesi, että mittavat maihinnousut
Etelä-Suomen rannikolle olisivat mahdottomia. Puolueettomuuden loukkaukset
mereltä voitaisiin torjua rannikkotykistöllä ja merimiinoilla sekä kevyillä
tykki- ja torpedoveneillä. Panssarilaivojen tapaisia taistelualuksia emme
tarvitsisi edes Ahvenanmaan puolustamiseen, sillä suurin uhka piili itärajan
takana.

Presidentti Relander ja pääministeri Kallio eivät
uskaltaneet julkistaa Hornborgin komiteamietintöä. Sitä ei näytetty edes
kansanedustajille, jotka elivät siinä uskossa, että maanpuolustuksemme
painopiste oli merellä.


Tein kaksi lehtihaastattelua kenraali Väinö Valvesta. Kun
kysyin, miksi aikoinaan päädyttiin panssarilaivojen tilaamiseen, tokaisi hän,
että asiantuntemuksen puutteesta. Valve ei ollut kuullutkaan Hornborgin komitean
esittämästä sotilaspoliittisesta tilanneselvityksestä eikä sen suosituksista
laivaston kokoonpanoksi. Sen sijaan hän muisti brittiläisen meriupseerin, joka
heti vapaussodan jälkeen neuvoi Suomea rakentamaan pienen ja ketterän
laivaston. Se kykenisi toimimaan rikkonaisilla vesillämme sekä iskemään
tykeillään ja torpedoillaan maihin pyrkivään viholliseen.

Häntä ei kuitenkaan uskottu, sanoi Valve ja jatkoi, että
me olimme silloin saaneet oman merisota-asiantuntijan. Tämä oli Eero Rahola,"



Koko kirjoitus täällä.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tuomohirvonen1/162835-historia-panssarilaivat-paha-erehdys/
Tämä herra Tuomo Hirvonen kirjoitti aikoinaan pamfletin nimeltään Herra Iso Herra, tai jotain sinne päin. Siinä hän tilitti urallaan kärsimiään vääryyksiä ja väärinymmärryksiä. Eli em henkilön kaikkiin kirjoituksiin kannattaa suhtautua suurehkolla varauksella. Ainakin omassa luokittelussa kuuluu samaan kategoriaan Kantakosken ja Lapin kanssa! En tarkoita, että hänkään olisi kaikessa täysin hakoteillä, mutta edustaa sitä jostain syystä katkeroitunutta evp upseerin yhden asian liikettä. T Hirvosen tapauksessa en ole tosin koskaan kyennyt hahmottamaan hänen agendaansa, paitsi: kaikki mitä pv on tehnyt, on pahasta ja fasistit ovat rikkoneet joutsenten munatkin ;)
 
Viimeksi muokattu:

Commander

Majuri
Taisteluhekohan on itse asiassa nyt hieman houkuttelevampi konsepti kuin parikymmentä vuotta sitten, kun lähitulevaisuudessa voi käyttää lennokkeja maalinosoitukseen ja hekoista voi laukoa pitkän kantaman kuitu/datalinkkiohjattuja pst-ohjuksia joilla ei ole tarvis mennä vihollisen it:n kantaman sisälle.
Olen täysin samaa mieltä, ja hyvin harmissani, kun hanke aikoinaan nyykähti 2000-luvun alussa. Mielummin tstheko-pataljoona kuin lepardit :love:
 

Passi

Ylipäällikkö
Tämä herra Tuomo Hirvonen kirjoitti aikoinaan pamfletin nimeltään Herra Iso Herra, tai jotain sinne päin. Siinä hän tilitti urallaan kärsimiään vääryyksiä ja väärinymmärryksiä. Eli em henkilön kaikkiin kirjoituksiin kannattaa suhtautua suurehkolla varauksella. Ainakin omassa luokittelussa kuuluu samaan kategoriaan Kantakosken ja Lapin kanssa! En tarkoita, että hänkään olisi kaikessa täysin hakoteillä, mutta edustaa sitä jostain syystä katkeroitunutta yhden asian evp upseerin yhden asian liikettä. T Hirvosen tapauksessa en ole tosin koskaan kyennyt hahmottamaan hänen agendaansa, paitsi: kaikki mitä pv on tehnyt, on pahasta ja fasistit ovat rikkoneet joutsenten munatkin ;)
Mutta ilmeisesti faktaa on se että Hornborgin komitean suosituksia ei toteutettu. Siinähän maavoimille olisi annettu isompi rooli.( Eli näin jälkiviisaana voisi sanoa, että komitea oli oikeassa)

Menikö asia juuri noin kuin Hirvonen sanoo, niin sitä en tiedä.
 

Commander

Majuri
Mutta ilmeisesti faktaa on se että Hornborgin komitean suosituksia ei toteutettu. Siinähän maavoimille olisi annettu isompi rooli.( Eli näin jälkiviisaana voisi sanoa, että komitea oli oikeassa)

Menikö asia juuri noin kuin Hirvonen sanoo, niin sitä en tiedä.
Ei varmaankaan toteutettu. Mutta tuohon aikaan meri-ja rannikkopuolustus sekä Ahvenanmaan kysymys olivat hyvin pinnalla. Samaan aikaan kun maavoimat laativat operaatiosuunnitelmia mm Leningradin valtaamisesta niin meripuolustus valmisteli perusteita uusille laivaston hankintaohjelmille. Kummatkin lukeutunevat johonkin imaginääriyksikköjen avaruuteen.

Hirvoselle riittää kyllä urhokas kansa, kunhan ei vaan osteta sotalaivoja tai lentokoneita. Tosimiehet pärjäävät kertasingoilla, telamiinoilla ja ilmatorjuntaohjuksilla, simmottii se turkulaine funteeraa...
 
Top