Kyllä. Ihan yhtä olemattomat, että nyt erillisrahoitukselle hankitun LV2020 tilalle oltaisiin saatu niitä pystykorvia. Eli, panssarilaivat, isot sukellusveneet ja neljä moottoritorpedovenettä hankittiin erityisen Laivastolain antamin rahoin. Niihin ei tärväytynyt yhtään 1930-luvun lopun hankintavaroja, joilla taas sotaan mentiin. Summat vaan oli liian pieni, vaikkakin selvästi suurempi osuus BKT:stä kuin nykyisin. Minä muuten mittaan maanpuolustustahtoa nimenomaan puolustuksen BKT-osuudella eikä se niin kovin kummoinen ole.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Mitkähän ne keinot mahtaisi olla? (Ihan jutun lopussa)
www.apu.fi
Itämeri, sotameri – jännitteet ovat viime vuosina vain kasvaneet
Itämeren sotilaallinen merkitys ei ole vuosisatojen aikana vähentynyt. Krimin konflikti on lisännyt jännitteitä ja Venäjän sotavoimia Suomenlahdella.
Armchair pilot
Kapteeni
Luulen että tuo pitää varsin hyvin kutinsa siitä miten suomessa väki näkee yleisesti erilaiset uhkakuvat todennäköisinä.
Mitä tuohon Sotilaalliseen hyökkäyksen uhkaan tulee, niin tuossa listalla on monta muuta tekijää jotka toteutuessaan pohjustavat ja nostavat todennäköisyyttä suoralle sotilaalliselle konfliktille. Tilanne siis elää kokoajan.
Toisaalta jos puolustusvoimat alkavat sijoittamaan pelimerkkejä kyberuhkien torjuntaan niin siellähän on sitten tekemistä heti top5 kärkikastissa, että ei siellä tarvitse tumput suorina seisokskella. Rahaa se tulee tosiaan vaatimaan koska kyvyt tuolla sektorilla eivät todellakaan tule ilmaiseksi niin kaluston kuin henkilökunnankaan suhteen. Onko se sitten muualta pois vai nouseeko budjetti, se jää nähtäväksi.
Mitä tuohon Sotilaalliseen hyökkäyksen uhkaan tulee, niin tuossa listalla on monta muuta tekijää jotka toteutuessaan pohjustavat ja nostavat todennäköisyyttä suoralle sotilaalliselle konfliktille. Tilanne siis elää kokoajan.
Toisaalta jos puolustusvoimat alkavat sijoittamaan pelimerkkejä kyberuhkien torjuntaan niin siellähän on sitten tekemistä heti top5 kärkikastissa, että ei siellä tarvitse tumput suorina seisokskella. Rahaa se tulee tosiaan vaatimaan koska kyvyt tuolla sektorilla eivät todellakaan tule ilmaiseksi niin kaluston kuin henkilökunnankaan suhteen. Onko se sitten muualta pois vai nouseeko budjetti, se jää nähtäväksi.
Hybridivaikuttamista toki 49%. Ilmeisesti sitä ei sitten kuitenkaan mielletä, että tuo hybridivaikuttaminen sisältää myös puoli- ja kokosotilaallisia keinoja, joihin vastaamiseen tarvitaan sotilaallista suorituskykyä. Tätä tietoisuutta olisi hyvä saada leviämään.
Commander
Kenraali
Nato kyllä määrittelee jäsenvaltioilleen suorituskykyvaatimuksia, ja esim Saksalle se voisi olla x määrä pintataistelualuksia käytettäväksi ensisijaisesti Itämerellä tehtäviin z ja y aikamääreet ja toiminta-aika ml.
Edellisestä Bundesmarine suunnittelee omat suorituskykyvaatimukset. Lopputuloksena saattaa olla, että tehtävien hoito tietyissä tilanteissa edellyttää esim kahden K130 lkan aluksen yhtaikaista operointikykyä tietyn ajan, jolloin laivueen minimimääräksi tulee viisi alusta.
Eli summa summarum: Nato määrittää suorituskykyvaatimukset jäsenvaltioilleen, ja kansallisesti päätetään, miten vaatimukset täytetään!
Commander
Kenraali
Nähtävästi budjetti nousee jonkin verran, mutta henkilöstö kohdennetaan olemassa olevista viroista, eli jonkinmoista nollasummapeliä.
Commander
Kenraali
Se jäävahvistus selittyy puhtaasti sillä, että meidän hyvin tunnetut päätukikohdat ovat ehkä muutaman kuukauden vuodesta siellä jäävyöhykkeen väärällä puolella. Jos laivastojoukot talvehtisivat esim Maarianhaminassa, niin ongelma poistuisi.
Commander
Kenraali
Totean puhtaasti omana mielipiteenä, että Suomi häviää rauhan kyberavaruudessa ja merellä, sodan ilmassa ja sen jälkeen on maavoimien vuoro (totean tämän maavoimien entisenä edustajana).
Commander
Kenraali
Jos olisimme jäseniä, niin meidän ns Nato-budjetti olisi muistaakseni noin 60-100 meur/vuosi. Tähän päälle tulisi luonnollisesti oma kansallinen osuus, jonka tavoitetason pitäisi olla min 2% bkt:sta. Ja se itsenäinen puolustuskyky edellyttäisi meiltä min 4% bkt-osuutta. Eli ainakin teoriassa Nato-jäsenyys olisi taloudellisista- ja suorituskyky lähtökohdista hyvin edullinen vaihtoehto. Tämä asia ehkä kirkastunee kaikille tulevina vuosina (toisaalta toivon, ja toisaalta pelkään, ettei konkretisoidu)
Commander
Kenraali
Ainakin Jukka L Mäkelä viittasi tapaukseen omissa kirjoissaan. En ole koskaan perehtynyt tapaukseen syvällisemmin, mutta epäilyjä oli, ja tapaus ei kait koskaan ainakaan virallisesti selvinnyt?
Commander
Kenraali
Ehdin just kommentoimaan toisaalla, ja sanoin, että tapaus ei nähtävästi selvinnyt, mutta hyvä näin, et "aatteen toveri sai napin ohtaansa"
Commander
Kenraali
Ja pitänee muistaa, ettei tuolloin maavoimat kyenneet edes käyttämään kaikkia heille allokoituja varoja. Maailmanmarkkinat olivat sulkeutumassa, ja maatalousyhteiskunnan kyky muuntua ns sotateolliseksi kompleksiksi oli vielä hieman hataralla pohjalla!
Commander
Kenraali
Pitää ottaa huomioon myös tuon ajan Douhetismi, ja sen mukaan hankinta sekä pommikone-hävittäjä tasapainoilu ed hyväksi oli hyvin hyvin perusteltua. Ei saa sortua arvostelemaan tehtyjä päätöksiä arvosteluhetken viitekehyksessä, eli olemaan jälkiviisas!
Commander
Kenraali
No kerranhan se vain kirpaisee, kun nalli napsahtaa. Jos ei itselläni olisi lapsia, tai lastenlapsia, niin olisin kyllä vilpittömän vahingoniloinen, jos se 7% uhka toteutuisi
Ja vaikka Blenheimien sijaan oltaisiinkin hankittu hävittäjiä, niin jokainen voi arvailla, että mitä hävittäjiä ne olisi olleet. ME-109:iin en usko, Spitfire ei ollut ajoissa saatavilla. Hurricane olisi mahdollisesti ollut saatavilla, en vaan muista milloin Blenheimit hankittiin. Itse veikkaisin että meille oltaisiin hankittu vain lisää Fokkereita.
Commander
Kenraali
Mitä todennäköisimmin. Kaikki muiden maiden ykköskalusto oli nähtävästi allokoitu omien asevoimien kiireelliseen jälleenvarusteluun.
Blenheimit tilattiin lokakuussa 1936, ei silloin Fokkereita parempia edes ollut tarjolla.
KymJP1/96
Kapteeni
Tätä on aika paljon tutkittu kirjallisuudessa ja totuus on se, että ilmailu eli keskellä murrosta ja mitään huippuvehjettä ei olisi saatu hankittua. Blenheimien hankinta-aikaan Fokker, Gladiator, Seversky P-35 jne koneet olisi olleet saatavilla ja "huippuvehkeitä", mutta mikään noista ei enää 1940 ollut ajanmukainen hävittäjä. Talvisodassa Lisäfokkereilla tai Severskyillä olisi ollut käyttöä, mutta ei enää Jatkosodassa. Väinämöiset oli aikanaan perusteltu hankinta kun joka täydensi hyvin rannikkotykistöä ja piti Vanjan varuillaan. Ei se mikään aavan ulapan alus ollut, mutta liikkuvana rannikkotykistönä aikamoinen peloite. Jos halutaan miettiä mistä olisi voinut karsia, niin sukellusveneet olisi voinut jäädä hankkimatta ja tilalle vaikka pari pientä hävittäjäalusta tai tykkiveneitä. Sukellusveneet eivät oikein tehneet mitään ja muutenkin niiden järkevyys omissa oloissa kyseenalaista.