Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
BlackFox
Ylipäällikkö
Ei liity laivahankkeisiin mutta nähtävästi sitä rahaa on kun näilläkin jäännyt velat maksamatta.
Ei jumankauta, noihin maihin pitännyt ikinä antaa mitää rahaa.
Joku firma tekee paskadiilin ja suomi takaa.
Lopulta maa saa firman tarjoamat tuetteet eikä maksa mutta valtio saa tappiot.
www.talouselama.fi
Ei jumankauta, noihin maihin pitännyt ikinä antaa mitää rahaa.
Joku firma tekee paskadiilin ja suomi takaa.
Lopulta maa saa firman tarjoamat tuetteet eikä maksa mutta valtio saa tappiot.
Suomi yrittää periä useilta mailta 240 miljoonan euron maksamattomia velkoja – nämä kolme valtiota eivät suostu maksamaan yhtään mitään
Valtiontakuurahaston tilinpäätöksen perusteella Suomen valtiolla on noin 240 miljoonan euron verran takaisin perittävää velkaa kymmeneltä eri valtioilta.
Normaalia laivasuunnittelun spiraalia. Ei kannata joiden paikallisten nettiläisten kommenttien hämätä. Uskon, ja oikeastaan tiedänkin, että hieno laiva on tulossa siellä.Nyt analyysit. Ei koske Suomea koska täällä tehdään vain priimaa ja Aussit on amatöörejä?
Jutussa yhden analyytikon mukaan BAE myi paperilaivan. Ongelmana on ilmeisesti yläpainoisuus, CEAFAR-tutkan osalta kuten myös sen virran saanti.
Huhta
Greatest Leader
BlackFox
Ylipäällikkö
Panssarilaivoihin ja ikuisuuskeskusteluun palaten.
Aikanaan mm niopea vastaan tehty yksi suurimmista ilmaoperaatioista yksittäistä laivaa vastaan.
Aikanaan neuvostotiedustelu luuli niopea suomen panssarilaivaksi ja käynnisti mittavan operaation sen upottomasiseksi. (Hatara muistikuva että operaarioon osallistui noin 130-140kpl konetta.
Neuvostotiedustelu etsi panssarilaivoja myös hyvin aktiivisesti.
Joten panssarilaivojen on pakostakin täytynyt aiheuttaa ns pelkoa venäjän esikunnissa.
Toinen osa-alue mihin aikanaan laivoja suunniteltiin käytettävän on:
Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana.
Viron pääministeri Konstantin Päts ehdotti Suomelle ensimmäisen kerran tammikuussa 1919 Suomenlahden sulkua Viron ja Suomen rannikkotykistöjen yhteistyönä.[3] Viro oli itsenäistyttyään kunnostanut vetäytyneiden venäläisten jättämät Pietari Suuren merilinnoituksen tuliasemat muutamassa vuodessa. Suomessa vastaavaan ei kuitenkaan ryhdytty kuin vasta 1930-luvulla.[3]
Sulkujärjestelmän suunnittelu pantiin alulle Ruotsin yleisesikunnan välityksellä vuonna 1929.[4] Suomelle ja Virolle punaisen Itämeren-laivaston sulkemisesta, eli estämisestä sen länteen pääsy taistelukykyisenä, olisi ollut sodan tapauksessa kaksi strategista hyötyä. Se olisi estänyt Neuvostoliiton maihinnousun Suomen Ahvenanmaalle ja Viron Saarenmaalle ja Hiidenmaalle, ja sitä seuraavan kahden rintaman sodan. Se olisi myös estänyt Neuvostoliiton laivastoa luomasta Itämeren-kauppasaartoa eli maiden meriyhteyksien katkaisemista. Ruotsi toimi välittäjänä neuvotteluissa, koska Suomen ja Viron yhteistyö oli sille tehokas tapa vahvistaa sen omaa meripuolustusta. Ruotsi kuitenkin vältteli lupaamasta sotilaallista apua.
Sulkujärjestelmän sijoittaminen Tallinnan ja Porkkalan välille oli luonnollinen siksi, että Suomenlahti oli siinä kapein, jolloin rannikkotykkien kohteet voitiin tehokkaimmin alistaa ristituleen.[5] Lisäksi vanhoja Pietari Suuren merilinnoituksen linnakkeita, jotka Viro oli jo kunnostanut, voitiin hyödyntää. Esimerkiksi Aegnan järeät tykit olivat ampumakunnossa,[2] aikanaan ne arvioitiin maailman vahvimmiksi rannikkotykeiksi.
Tärkeä osa sulkujärjestelmää oli merimiinakenttä, joka oli tarkoitus laskea Mäkiluodon ja Naissaaren välille.[6] Sen tarkempia suunnitelmia, kuin että miinoja on oltava tuhansia, ei kuitenkaan tiettävästi tehty. Miinojen hankintakin oli ilmeisesti tehtävä vasta sodan uhatessa, sillä Suomen ja Viron rauhanajan merimiinavarasto oli muuten selvästi riittämätön. Miinakentän arvioitiin kuitenkin harvanakin aiheuttavan varmoja tappioita laivaosastolle, eikä niiden raivaamiseen olisi ollut helppoa tilaisuutta tykistön häirinnän vuoksi.
Tykistö- ja miinasulusta selvinneitä laivoja oli tarkoitus metsästää Suomen ja Viron sukellusveneillä. Sukellusveneiden tuli odottaa läpimurtoa yrittävää laivaosastoa Hangonniemen eteläpuolella ja toimia yhdessä.
Meripuolustuksen rakentaminen
Suomen järeät tykkitornit oli varustettava maan itsenäistyessä venäläisten jättämillä 12-tuumaisilla putkilla. Niistä neljä määrättiin tykistösulun luomiseksi, joiden yksi kaksoistorni sijoitettiin Porkkalan Mäkiluotoon ja toinen Helsingin edustan Kuivasaareen. Jos ne kaikki olisi keskitetty Porkkalaan kahteen kaksoistorniin, olisi ristituli Aegnan kanssa ollut tehokkainta. Suomessa kuitenkin laskettiin, että jos Neuvostoliitto saisi Tallinnan haltuunsa ja perustaisi sinne laivastotukikohdan, tarvitsisi Helsinki vahvan meripuolustuksen.
Elokuussa 1931 puolustusministeriö myönsi varat saarien varustamiseksi. Rakennustyöt alkoivat samana vuonna. Mäkiluodon kaksoistorni valmistui ampumakuntoon 1935 ja Kuivasaaren 1936. Viro päätti 1937 vahvistaa tykistösulkua ja Tallinnan puolustusta varustamalla Naissaaren yhdellä 12-tuumaisella kaksoistykkitornilla. Sen oli määrä valmistua vuoteen 1945 mennessä.
Rakennustöiden alkua seurasi välittömästi Suomen ja Viron yhteistyön tiivistyminen. Virolaiset luovuttivat Suomelle venäläisten jättämät kaksoistykkitornin piirustukset, opettivat tornin käyttöä Aegnassa ja kauppasivat arvokkaita tornin osia. Suomalaiset antoivat virolaisille järeiden tykkien ballistisia ammuksia ja rannikkotykin taktillista tietoutta.
Viron oli tarkoitus varustaa laivastonsa kolmella uudella sukellusveneellä sulkujärjestelmän tarpeisiin, mutta suuri lama vaikutti maahan niin, että sukellusvenehankintoja oli lykättävä. Varat se sitten hankki myymällä laivastostaan hävittäjä Lennukin ja Vambolan 1933. Sukellusveneet tilattiin Isosta-Britanniasta osittain sotilaallisten suhteiden lähentämiseksi. Yhdistyneelle kuningaskunnalle myös luovutettiin salaista tietoa sulkuyhteistyöstä. Sukellusveneet Viro sai 1937. Niiden asejärjestelmät yhdenmukaistettiin suomalaisten kanssa yhteistoiminnan helpottamiseksi.
Mäkiluodon puolustamiseksi maihinnousulta Rönnskär ja Träskö varustettiin kumpikin kahdella 6-tuumaisella tykillä. Myös Aegna ja Naissaari varustettiin yhteensä yhdellätoista 6-tuumaisella. Koska näiden tykkien kantama oli 20 kilometriä, pystyivät ne ampumaan molemmilta puolilta kapeikon keskelle ja siten myös vahvistamaan tykistösulkua. Helsingin edustalla puolestaan Isosaari, Katajaluoto, Rysäkari ja Villinki varustettiin kukin neljällä 10-tuumaisella tykillä. Niiden tuli puolustaa Helsinkiä ja Kuivasaarta, mutta ne pystyivät myös leikkaamaan Aegnan 12-tuumaisten kantaman, ja siten vahvistamaan tykistösulkua. Lisäksi Suurupin linnakkeella Tallinnan länsipuolella oli kolme 9,2-tuumaista tykkiä.[7]
Suunnitelmaan kuului olennaisena osana tulenjohtojen yhteistyö. Suomalaiset pystyivät johtamaan virolaisten tykkien tulta ja päinvastoin. Täten järeiden tykkien tulta pystyttiin johtamaan toiselle rannalle tuliasemien horisontin taa. Viron rannikolle rakennettiin useita tulenjohto- ja mittausasemia, ja ne kytkettiin Suomenlahden ali kulkevaan merikaapeliin. Ensimmäiset tulenjohtojen yhteistoimintaharjoitukset järjestettiin syksyllä 1936. Tämä harjoitus vei yhteistyön itsenäisen Suomen historiassa ainutlaatuiselle tasolle, kun suomalaisista tykeistä ammuttiin Viron aluevesille. Tykistön yhteisharjoituksia järjestettiin joka vuosi siitä eteenpäin.[6]
Panssarilaivojen Väinämöinen ja Ilmarinen tarkoitus oli asettua ankkuriin Mäkiluodon lähistölle ja kytkeytyä merikaapeliin, jotta virolaiset olisivat voineet johtaa ja mitata laivojen 10-tuumaisten tykkien tulta. Niiden oli myös kyettävä liikkumaan molempien maiden saariston suojassa ja ampua liikkeessä. Panssarilaivat tutustuivat Viron saaristoon purjehduksilla. Viron laivasto teki vastaavia purjehduksia Suomen rannikolla. Maiden sotalaivat harjoittelivat strategista yhteistoimintaa alkaen vuodesta 1933. Sukellusveneiden yhteistoimintaharjoitus oli 1939.
Aikanaan mm niopea vastaan tehty yksi suurimmista ilmaoperaatioista yksittäistä laivaa vastaan.
Aikanaan neuvostotiedustelu luuli niopea suomen panssarilaivaksi ja käynnisti mittavan operaation sen upottomasiseksi. (Hatara muistikuva että operaarioon osallistui noin 130-140kpl konetta.
Neuvostotiedustelu etsi panssarilaivoja myös hyvin aktiivisesti.
Joten panssarilaivojen on pakostakin täytynyt aiheuttaa ns pelkoa venäjän esikunnissa.
Toinen osa-alue mihin aikanaan laivoja suunniteltiin käytettävän on:
Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana.
Viron pääministeri Konstantin Päts ehdotti Suomelle ensimmäisen kerran tammikuussa 1919 Suomenlahden sulkua Viron ja Suomen rannikkotykistöjen yhteistyönä.[3] Viro oli itsenäistyttyään kunnostanut vetäytyneiden venäläisten jättämät Pietari Suuren merilinnoituksen tuliasemat muutamassa vuodessa. Suomessa vastaavaan ei kuitenkaan ryhdytty kuin vasta 1930-luvulla.[3]
Sulkujärjestelmän suunnittelu pantiin alulle Ruotsin yleisesikunnan välityksellä vuonna 1929.[4] Suomelle ja Virolle punaisen Itämeren-laivaston sulkemisesta, eli estämisestä sen länteen pääsy taistelukykyisenä, olisi ollut sodan tapauksessa kaksi strategista hyötyä. Se olisi estänyt Neuvostoliiton maihinnousun Suomen Ahvenanmaalle ja Viron Saarenmaalle ja Hiidenmaalle, ja sitä seuraavan kahden rintaman sodan. Se olisi myös estänyt Neuvostoliiton laivastoa luomasta Itämeren-kauppasaartoa eli maiden meriyhteyksien katkaisemista. Ruotsi toimi välittäjänä neuvotteluissa, koska Suomen ja Viron yhteistyö oli sille tehokas tapa vahvistaa sen omaa meripuolustusta. Ruotsi kuitenkin vältteli lupaamasta sotilaallista apua.
Sulkujärjestelmän sijoittaminen Tallinnan ja Porkkalan välille oli luonnollinen siksi, että Suomenlahti oli siinä kapein, jolloin rannikkotykkien kohteet voitiin tehokkaimmin alistaa ristituleen.[5] Lisäksi vanhoja Pietari Suuren merilinnoituksen linnakkeita, jotka Viro oli jo kunnostanut, voitiin hyödyntää. Esimerkiksi Aegnan järeät tykit olivat ampumakunnossa,[2] aikanaan ne arvioitiin maailman vahvimmiksi rannikkotykeiksi.
Tärkeä osa sulkujärjestelmää oli merimiinakenttä, joka oli tarkoitus laskea Mäkiluodon ja Naissaaren välille.[6] Sen tarkempia suunnitelmia, kuin että miinoja on oltava tuhansia, ei kuitenkaan tiettävästi tehty. Miinojen hankintakin oli ilmeisesti tehtävä vasta sodan uhatessa, sillä Suomen ja Viron rauhanajan merimiinavarasto oli muuten selvästi riittämätön. Miinakentän arvioitiin kuitenkin harvanakin aiheuttavan varmoja tappioita laivaosastolle, eikä niiden raivaamiseen olisi ollut helppoa tilaisuutta tykistön häirinnän vuoksi.
Tykistö- ja miinasulusta selvinneitä laivoja oli tarkoitus metsästää Suomen ja Viron sukellusveneillä. Sukellusveneiden tuli odottaa läpimurtoa yrittävää laivaosastoa Hangonniemen eteläpuolella ja toimia yhdessä.
Meripuolustuksen rakentaminen
Suomen järeät tykkitornit oli varustettava maan itsenäistyessä venäläisten jättämillä 12-tuumaisilla putkilla. Niistä neljä määrättiin tykistösulun luomiseksi, joiden yksi kaksoistorni sijoitettiin Porkkalan Mäkiluotoon ja toinen Helsingin edustan Kuivasaareen. Jos ne kaikki olisi keskitetty Porkkalaan kahteen kaksoistorniin, olisi ristituli Aegnan kanssa ollut tehokkainta. Suomessa kuitenkin laskettiin, että jos Neuvostoliitto saisi Tallinnan haltuunsa ja perustaisi sinne laivastotukikohdan, tarvitsisi Helsinki vahvan meripuolustuksen.
Elokuussa 1931 puolustusministeriö myönsi varat saarien varustamiseksi. Rakennustyöt alkoivat samana vuonna. Mäkiluodon kaksoistorni valmistui ampumakuntoon 1935 ja Kuivasaaren 1936. Viro päätti 1937 vahvistaa tykistösulkua ja Tallinnan puolustusta varustamalla Naissaaren yhdellä 12-tuumaisella kaksoistykkitornilla. Sen oli määrä valmistua vuoteen 1945 mennessä.
Rakennustöiden alkua seurasi välittömästi Suomen ja Viron yhteistyön tiivistyminen. Virolaiset luovuttivat Suomelle venäläisten jättämät kaksoistykkitornin piirustukset, opettivat tornin käyttöä Aegnassa ja kauppasivat arvokkaita tornin osia. Suomalaiset antoivat virolaisille järeiden tykkien ballistisia ammuksia ja rannikkotykin taktillista tietoutta.
Viron oli tarkoitus varustaa laivastonsa kolmella uudella sukellusveneellä sulkujärjestelmän tarpeisiin, mutta suuri lama vaikutti maahan niin, että sukellusvenehankintoja oli lykättävä. Varat se sitten hankki myymällä laivastostaan hävittäjä Lennukin ja Vambolan 1933. Sukellusveneet tilattiin Isosta-Britanniasta osittain sotilaallisten suhteiden lähentämiseksi. Yhdistyneelle kuningaskunnalle myös luovutettiin salaista tietoa sulkuyhteistyöstä. Sukellusveneet Viro sai 1937. Niiden asejärjestelmät yhdenmukaistettiin suomalaisten kanssa yhteistoiminnan helpottamiseksi.
Mäkiluodon puolustamiseksi maihinnousulta Rönnskär ja Träskö varustettiin kumpikin kahdella 6-tuumaisella tykillä. Myös Aegna ja Naissaari varustettiin yhteensä yhdellätoista 6-tuumaisella. Koska näiden tykkien kantama oli 20 kilometriä, pystyivät ne ampumaan molemmilta puolilta kapeikon keskelle ja siten myös vahvistamaan tykistösulkua. Helsingin edustalla puolestaan Isosaari, Katajaluoto, Rysäkari ja Villinki varustettiin kukin neljällä 10-tuumaisella tykillä. Niiden tuli puolustaa Helsinkiä ja Kuivasaarta, mutta ne pystyivät myös leikkaamaan Aegnan 12-tuumaisten kantaman, ja siten vahvistamaan tykistösulkua. Lisäksi Suurupin linnakkeella Tallinnan länsipuolella oli kolme 9,2-tuumaista tykkiä.[7]
Suunnitelmaan kuului olennaisena osana tulenjohtojen yhteistyö. Suomalaiset pystyivät johtamaan virolaisten tykkien tulta ja päinvastoin. Täten järeiden tykkien tulta pystyttiin johtamaan toiselle rannalle tuliasemien horisontin taa. Viron rannikolle rakennettiin useita tulenjohto- ja mittausasemia, ja ne kytkettiin Suomenlahden ali kulkevaan merikaapeliin. Ensimmäiset tulenjohtojen yhteistoimintaharjoitukset järjestettiin syksyllä 1936. Tämä harjoitus vei yhteistyön itsenäisen Suomen historiassa ainutlaatuiselle tasolle, kun suomalaisista tykeistä ammuttiin Viron aluevesille. Tykistön yhteisharjoituksia järjestettiin joka vuosi siitä eteenpäin.[6]
Panssarilaivojen Väinämöinen ja Ilmarinen tarkoitus oli asettua ankkuriin Mäkiluodon lähistölle ja kytkeytyä merikaapeliin, jotta virolaiset olisivat voineet johtaa ja mitata laivojen 10-tuumaisten tykkien tulta. Niiden oli myös kyettävä liikkumaan molempien maiden saariston suojassa ja ampua liikkeessä. Panssarilaivat tutustuivat Viron saaristoon purjehduksilla. Viron laivasto teki vastaavia purjehduksia Suomen rannikolla. Maiden sotalaivat harjoittelivat strategista yhteistoimintaa alkaen vuodesta 1933. Sukellusveneiden yhteistoimintaharjoitus oli 1939.
Viimeksi muokattu:
BlackFox
Ylipäällikkö
Kun edes yritätte asettua aikalaisten mielentilaan ja tekniikkaan, vastustajaan ja sen voimakkuuteen.
Sekä perehdytte sodan tapahtumiin ja sulkujärjestelmään minkä OSANA panssarilaivojen oli tarkoitus toimia.
On tuossa suunnitelmassa ollut pointtia ja ehkäi ne panssarilaivat olleetkaan niin tyhmä hankinta, kun peilataan sitä aikaa.
Tosin viro menetettiin ja suunnitelmat meni osin uusiksi.
Taistolaiset ja kotikommunistit aikanaan rummuttivat "mitäs läksitte" panssarilaivat paska päätös, venäjää pitää myötäillä jne"
Tämä ajatus osalle kansalaisista upponnut syvälle päähän, perehtymättä itse syihin miksi ne hankittiin.
Sekä perehdytte sodan tapahtumiin ja sulkujärjestelmään minkä OSANA panssarilaivojen oli tarkoitus toimia.
On tuossa suunnitelmassa ollut pointtia ja ehkäi ne panssarilaivat olleetkaan niin tyhmä hankinta, kun peilataan sitä aikaa.
Tosin viro menetettiin ja suunnitelmat meni osin uusiksi.
Taistolaiset ja kotikommunistit aikanaan rummuttivat "mitäs läksitte" panssarilaivat paska päätös, venäjää pitää myötäillä jne"
Tämä ajatus osalle kansalaisista upponnut syvälle päähän, perehtymättä itse syihin miksi ne hankittiin.
Viimeksi muokattu:
BlackFox
Ylipäällikkö
Joku näppärä kuka sijoittaisi kantamat sekä paikat/suunnat kartalle ja sukellusveneiden 6kpl odotuspaikat kartalle, aukeaisi tuon aikalaisjärjestelmän idean ydin.
2 pientä valtiota tuolloin kehitti melko tehokkaan järjestelmän venäjän laivaston päänmenoksi.
Kun vielä palataan sen verta aiheeseen "kauppamerenkulun turvaaminen"
Mitä jos venäläiset olisi tuolloin saanneet sulun aikaiseksi. Ei maavoimatkaan edes tuolloin ilman apua olisi pitkään sotineet
2 pientä valtiota tuolloin kehitti melko tehokkaan järjestelmän venäjän laivaston päänmenoksi.
Kun vielä palataan sen verta aiheeseen "kauppamerenkulun turvaaminen"
Mitä jos venäläiset olisi tuolloin saanneet sulun aikaiseksi. Ei maavoimatkaan edes tuolloin ilman apua olisi pitkään sotineet
On se siinä mielessä kiinnostava, että meilläkin on periaatteessa tulossa tutka, jota ei muut ole vielä yrittäneet ahtaa paattiinsa. Toki se pyörivästä nelipaneeliseen ei pitäisi niin iso muutos olla.
Mikä on muuten mainittujen rungon hiljentämisten merkitys sukellusvenehavainnoille? Onko Pohjanmaahan tulossa sellaista vai haittaako jäissäkulkukyky sitä.
Tässä puhutaan millaisia parannuksia T23:een on tehty mm. sillä saralla.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Rungon hiljentäminen? Kaksi dieseliä neljästä tulee tärinävaimennettuna (lähde: Suomen Sotilas), että ehkä se runko nyt ei kohtuuttomasti ääntä pidä, jos tuollaiseen vaivaudutaan.
Miksiköhän muuten pinta-aluksiin ei laiteta niitä sukellusveneiden "kumitiiliä"?
Ne pinnoitteet ovat aktiivikaikuluotainta vastaan. Sukellusvene (tai toinen pinta-alus) ei havainnoi pinta-alusta aktiivikaikuluotaimella, on tehokkaampiakin menetelmiä ja niillä ei tarvitse paljastaa omaa sijaintia.
Näin aihetta sivuten "parent design"-lähestymistapa on pääsääntöisesti ihan perseestä. Ennemmin tai myöhemmin joudutaan tasapainoilemaan sen kanssa, kuinka paljon laivaa saa (täytyy) muokata ja kuinka paljon vanhaa pitää vastentahtoisesti jättää, jotta kukaan ei älähdä muutosten laajuudesta. Toki referenssilaivoja voi käyttää eri tavoilla, mutta jos tehtävänantona on "lähdette nyt muokkaamaan tätä tästä", niin ainakin kupillinen on jo lorahtanut housuihin...
Tästä syystä itse olen ainakin tyytyväinen siihen, että Laivue 2020:n suunnittelu on aloitettu Suomessa puhtaalta pöydältä.
Rantojen mies
Kenraali
Haittaa se. Tosin kunnon jäätalven aikana ollaan sukellusveneiden kanssa todellisissa ongelmissa muutenkin.
Viimeksi muokattu:
Rantojen mies
Kenraali
Havainnoidaan myös aktiivimittaimella. Erittäin yleisiä ASW fregateissa maailmalla.
KymJP2K
Kenraali
Missä näin lukee? Miten te olette ihan pihalla? @Analysti llekin tiedoksi
Fregattiprojektissa ei häiritse
1. Fregatin kokoonpano, mikäli siinä on miinat, IT, MTO ja CIWS. Ihan hyvältä laivalta vaikuttaa.
2. Laivan rakentaminen suomessa, mikäli laiva a) ei hajoa ensimmäisenä vuonna kuten eräs viimeaikainen saneeraus b) sisällä suunnittelu- ja valmistusvirheitä kuten eräs italian runko.
Fregattiprojektissa häiritsee:
1. Päätehtävä, jossa ei ole logistiikan vanhana ammattilaisena minkään sortin järkeä. Päätehtävä on täytta sumutusta, joten päätehtävän täytyy olla jonkin muu.
2. Yleinen valittu rakenne. Miinanlaskuun ei tarvita kuukausien purjehduskykyä ja soveltuvuutta atlantille. Katso kohta 1 koska päätehtävä ei voi olla miinanlasku eikä ilmoitettu "kauppalaivaston suojaus"
3. Merivoimien hankintatoimen karmea viimeaikainen suoritushistoria. Historiaperusteinen epävarmuus että merivoimat osaa ostaa ja suunnitella laivan joka kelluu.
4. Tarkastusvirastonkin jo huomaama budjetoinnin piece meal hivutus, joka sotii hyvää hankintatapaa vastaan. Lisäksi merivoimilla voi olla vaikeuksia kun kansanedustajille joudutaan kertomaan miten tätä rahoitetaan.
5. Täysin utopistinen maailmanmarkkinahintaa alhaisempi listahinta. vrt kiinanhinnat vastaavalle kiinakuralle vs. Saksassa valmistetut vastaavat laitteet.
Ja kuten edellä on huomattu, makaronin keitolla ei näissä keskusteluissa oikein pärjää. Minulla ei ole mitään laivaa vastaan, mutta tämä ostoprosessi on kustu niin pahoin ettei merivoimiin luottoa löydy enää yhtään. Kunhan tämä tulee päätökseen ja ostetuksi, aion erittäin vakavasti harkita kantelua merivoimien toiminnasta tämän hankinnan osalta. Virkavastuun pitäisi painaa ja kansalaisia ei ole PV:llä yhtään varaa kusettaa.
(Ja pääasia tässä on että ne paatit saadaan. Myöhemmin voitaneen tätä projektia vetäneet voidaan seivästää, kunhan vassarihallitukselta tippuu rahat tähän projektiin. Hinta sisänsä on ihan ok, mutta kansalaisille valehtelu on mestauksen arvoinen rikos.)
KymJP2K
Kenraali
Ja näemmä teillä ei ole ollut mitään merkittävää sanottavaa tästä natomaiden fregattien määrästä? Hyvä näin.
Lähinnä ole hämmästynyt että panssarilangassa osataan niin paljon enemmän kuin teillä. Ehkä veneily on sitten vaan elämäntapa, eikä näiden laitteiden oikealla sotatehtävällä ole mitään väliä.
Lähinnä ole hämmästynyt että panssarilangassa osataan niin paljon enemmän kuin teillä. Ehkä veneily on sitten vaan elämäntapa, eikä näiden laitteiden oikealla sotatehtävällä ole mitään väliä.
KymJP2K
Kenraali
No puikoissa on Andersson, Haavisto ja Marin. Jos tältä hallitukselta saadaan 4 fregattia täydellä varustuksella (eikä kolmea ilman IT ohjuksia) on se jo jonkinsortin ihme.
KymJP2K
Kenraali
Tämä herra Tuomo Hirvonen kirjoitti aikoinaan pamfletin nimeltään Herra Iso Herra, tai jotain sinne päin. Siinä hän tilitti urallaan kärsimiään vääryyksiä ja väärinymmärryksiä. Eli em henkilön kaikkiin kirjoituksiin kannattaa suhtautua suurehkolla varauksella. Ainakin omassa luokittelussa kuuluu samaan kategoriaan Kantakosken ja Lapin kanssa! En tarkoita, että hänkään olisi kaikessa täysin hakoteillä, mutta edustaa sitä jostain syystä katkeroitunutta evp upseerin yhden asian liikettä. T Hirvosen tapauksessa en ole tosin koskaan kyennyt hahmottamaan hänen agendaansa, paitsi: kaikki mitä pv on tehnyt, on pahasta ja fasistit ovat rikkoneet joutsenten munatkin
Tunnen muuten Hirvosen henkilökohtaisesti. Ihan mukava ukko, pyörittää puolustuskirjallisuuteen keskittyvää kustantamoa joka julkaisee todella marginaalista suomenkielistä kirjallisuutta.
Jos olet tutustunut PV:llä töissä oleviin mörköihin, ei tuo infernaalinen vitutus firman sekoiluun ole kovin harvinaista. Vastaavaa voit lukea mm Liene: Irtoviiksimies osalta.
Huhta
Greatest Leader
Kerrohan lisää. Ilmeisesti et aja ainakaan merikontteja?
Tätä en ymmärrä, sillä kirjoitat aiemmin viestissäsi hyväksyväsi fregatin, "mikäli siinä on miinat, IT, MTO ja CIWS". Miksi alusten "yleinen valittu rakenne" sitten hiertää sinua?
Miinalaivat ovat sen 1 500 tonnia ja niissä on listastasi vain miinat ja CIWS sekä heikko IT. Kuinka pieneen paattiin olisi pitänyt mahduttaa miinat, kohtalainen IT, MTO, CIWS ja SUTO? Olisiko miinalaivojen joistakin tehtävistä, kuten koulutuspurjehduksista, pitänyt luopua?
Viimeaikainen suoritushistoria? Tuuli 20 vuotta sitten? Juuri muita kalliimman luokan möhläyksiä ei tule viime ajoilta mieleen.
Jos on halunnut, on kyllä voinut lukea papereista, että tavaraa hankitaan muiden ohjelmien alla. Ei merivoimatkaan sitä erityisesti ole yrittänyt salata.
Kustannusten "piilottelulla" on sitä paitsi pitkät perinteet kaikissa monimutkaisissa asejärjestelmissä, myös kansainvälisesti. Ei Arleigh Burkenkaan listahintaan kuulu täysiä siiloja SM-3:ia. Eikä Haminoiden hintaan ole laskettu mukaan vanhasta kalustosta kierrätettäviä meritorjuntaohjuksia. Miksi asia on ongelma juuri Pohjanmaa-luokan kohdalla?
Maailman mittakaavassa alhaista hintaa selittää hyvin juurikin mm. yllä mainittu. Eikä kannata verrata ainoastaan saksalaisiin aluksiin, vaan vertailuun voi ottaa myös vaikkapa Tanskan ja Norjan laivastojen alukset.
Näinköhän korv... freg... risteilijöillä on samanaikaisesti kykyä laskea sekä miinoja että toimia kuukausia itsenäisesti avomerellä? Eiköhän kyse ole kuitenkin siitä, että miinoilta "vapautuvaa" kantavuutta voidaan hyödyntää lisäpolttoaineelle. Noh, olisihan sinne voinut pienemmätkin polttoainetankit mahduttaa niin kukaan ei pääsisi valittamaan KV-operaatioista...
Viimeksi muokattu:
Commander
Kenraali
Kaikenlaisia ufoja on kyllä tullut vuosien varrella vastaan, mutta en ole törmännyt yhteenkään niin huolestuttavaan tapaukseen, että siitä avautumisesta pitäisi ryhtyä luomaan kirjallista uraa...