Laivue 2020

[magitsu]

Sinä niistä tarinoit...

Sinä et tunnu haluavan ymmärtää, että sodan kuvaa ei voi päätellä vain siitä mitä on tapahtunut taistelukosketuksessa.
Pitää pyrkiä ymmärtämään myös joukkojen liikuttelua, pohtia missä mahdollisesti ei toimittu koska puolustus vaikutti liian vahvalta yms.
"Ei joukkojen käyttöä tai tappioita tule pelätä tai sitten on väärä mies ruorissa" kaltaiset yksinkertaistukset ei tätä tavoita. Ikään kun et tavoittaisi strategista tasoa ollenkaan.

Jos panssarilaivoja tarkastellaan vain taktisella tasolla niin onhan se totta, ettei ne upottanut kuin puoliksi itsensä. Sekä vähän sohivat ilmaan lentokoneita.
Ne olivat kuitenkin strateginen järjestelmä. Laivue 2020, HX ovat samanlaisia. Muuten pitää kaivaa kokonaisia toimialoja, että saavutetaan sama taso.
Mikään määrä it-putkia ei olisi saavuttanut samanlaisia vaikutuksia. Panssarilaivat oli kohtuullisen joustava lisä tuomaan mukautumiskykyä rannikkotykistöjärjestelmään ja meripuolustukseen yleisesti.

Se on vain noiden isojen laivojen kohtalo, ettei ne saavuta yhtä näyttävää menestystä kuin niiden huomioarvo antaa ymmärtää (esim. Bismarck paloi kirkkaasti, mutta nopeasti - Yamaton myytti oli isompi kuin teot...). Oktjabrskaja revoljutsija, Marat ym. olivat samalla lailla "turhia" neukuilla noissa kahinoissa. Mutta kyllä ne oli kaikkien otettava huomioon vaikka vanhoja olivat ja todellisen pussin perällä majailivat. Isossa kuvassa niiden rooli oli jäädä lentokoneiden jalkoihin, mikä valkeni Taranton, Pearl Harborin ym. myötä.

 

[Raveni]

Mistä löydät tuollaisen termin kuin "pomminvarma"? Mikään ei ole pomminvarmaa, mutta sopimukset ovat kiinteähintaisia ja niissä tiedetään mitä toimitetaan ja mihin hintaa. Lähtökohtaisesti tässä maassa sopimukseen on voitava luottaa. Tietenkin, ainahan saattaa tapahtua jotain yllättävää, mutta niistä on sitten vain selviydyttävä. Onhan tähän maahan pukannut sotakin ja sotimalla siitä selvittiin.

Muutoin nuo sinut termit "suur-Suomi-ajattelu" ja muut ovat kyllä ihan ala-arvoista jokeltelua. Piste.

"Sopimukset ovat kiinteähintaisia eli toimittajat toimittaa sen mitä on sovittu siihen hintaan mitä on sovittu. "... Totta helvetissä toimittaa jos pystyy toimittamaan. Maailmalla on kuitenkin nähty, että nämä hommat ei useinkaan mene niin kuin on toivottu tai sovittu. Yllätyksiä tulee. Minä en ole nähnyt RMC:n ja valtion välistä sopimusta joten en osaa ottaa kantaa sen sisältöön ja siihen mitä siinä on sovittu. Sopimuksen teko ei ollut helppo ja RMC oli aikalailla ainoa mahdollinen toimija joka paatit Suomessa voi rakentaa aikataulun ollessa rajoittava tekijä noin muutoin. Kyllä siellä sopimuksessa jota hiottiin yliaikaakin on varmasti muutamakin pykälä joka ottaa kantaa mm. tilanteeseen, että kustannukset eivät pidäkkään. Tässä kuitenkin suunnitellaan aivan uutta alusta joka rakennetaan telakalla jolla ei tuon koko luokan sota-alusten rakentamisesta ole aiempaa kokemusta. Kyllä tällaisen projektin kanssa hinta on arvio eikä mikään kiveen kirjoitettu luku. Voi olla, että menee budjetti alle (epätodennäköistä) tai yli (todennäköisempää).

 

[Raveni]

Sinä et tunnu haluavan ymmärtää, että kaikkea ei voi päätellä siitä mitä on tapahtunut taistelukosketuksessa, upotustilastoista jne.
Pitää pyrkiä ymmärtämään myös joukkojen liikuttelua, pohtia missä mahdollisesti ei toimittu koska puolustus vaikutti liian vahvalta yms.
"Ei joukkojen käyttöä tai tappioita tule pelätä tai sitten on väärä mies ruorissa." kaltaiset yksinkertaistukset on ihan väärässä paikassa. Ikään kun et ymmärtäisi strategista tasoa ollenkaan.

Vain toteutuneita tapahtumia voidaan arvioida. Niitäkin jälkikäteen. Muu on hypoteesia. Voi olla, että panssarilaivat estivät maihinnousuja ja olemassaolollaan vaikuttivat mm. NL:n merelliseen toimintaan. Yhtä hyvin NL:n merelliseen toimintaan on vaikuttanut oma kyvyttömyys, miinoitukset tai rannikkotykistö. Ei voi tietää kun tarina ei kerro.

Nämä ovat arvioita jonkin seikan merkityksestä toisen osapuolen päätöksentekoon. Vaikuttaako JASSM olemassaolo hyökkäyskynnystä nostavasti? Mikä silloin on riittävä määrä jotta kynnysalkaa muodostua? Se tiedetään, että riittävän määrän kun omaa ydinaseita sillä on vaikutusta siihen miten todennäköisesti joku haluaa käyttää ydinasetta sinua vastaan. Termi taitaa olla "varmistettu molemminpuolinen täydellinen tuho"? Alusten kohdalla voidaan miettiä mitä kynnystä ja kuinka paljon niiden olemassaolo nostaa. Tähän vaikuuttaa moni seikka. Samalla voidaan kysyä miten muutoin tuon kynnyksen nousemiseen voitaisiin vaikuttaa? Onko tämä ainoa mahdollisuus/keino nostaa kynnystä vai onko olemassa muita mahdollisuuksia/keinoja?

Kun puhutaan organisaation omista arvioista näiden asioiden suhteen niin onko se aina ja kaikissa tilanteissa se optimaalisin? Kun tarpeeksi kauan tekee jotain niin omalle työlleen voi tulla myös sokeaksi siksi mielestäni on hyvä jos pv:n päätöksiä ja hankintoja altistetaan myös ulkopuoliselle arvioinnille. Tämä on toki näin ressuille ja muille ulkopuoliselle hankalaa koska oleelliset jutut on pitkälti salaisuuksia.

 

[magitsu]

Kyllä strategisen tason tapahtumat on myös toteutuneita, sinua ei vain tunnu kiinnostavan tutkia niitä kun ovat epämääräisempiä. Sillä tasolla sekoittuu kuvioihin myös politiikka.

Vaihtoehtoisuutta on ollut esillä viime aikoina paljon ja avoimia ovat valmistelussa keskustelusta päätellen olleet.

 

[Commander]

Mistä löydät tuollaisen termin kuin "pomminvarma"? Mikään ei ole pomminvarmaa, mutta sopimukset ovat kiinteähintaisia ja niissä tiedetään mitä toimitetaan ja mihin hintaa. Lähtökohtaisesti tässä maassa sopimukseen on voitava luottaa. Tietenkin, ainahan saattaa tapahtua jotain yllättävää, mutta niistä on sitten vain selviydyttävä. Onhan tähän maahan pukannut sotakin ja sotimalla siitä selvittiin.

Muutoin nuo sinut termit "suur-Suomi-ajattelu" ja muut ovat kyllä ihan ala-arvoista jokeltelua. Piste.

Sopimukset on tehty kiinteähintaisina ilman ns avointa piikkiä. Teoriassa RMC on kokonsa puolesta se mahdollisesti heikoin lenkki, mutta valinnassa oli mukana ripaus poliittista ohjausta, ja ongelmien ilmaantuessa toiv se ohjaaja kantaa vastuun (lisäraha), eikä PV!

 

[fulcrum]

Panssarilaivojen hankinnasta on jokaisella mielipide. Sitä varmempi mitä vähemmän asianomainen tietää 1920-luvun puolustusvoimista ja -politiikasta.

Merivoimien (joihin kuului nykytyyliin myös rt) johto halusi kehittää olemassaolevaa tykki-, torpedo-, sekä miina-asetta eikä ollut lainkaan innostunut panssarilaivoista. Kuulostaako järkevältä? Puolustusasioita mietti täälläkin esillä ollut Hornborgin komitea, jota voi hyvin verrata nykyisiin puolustusselontekoihin. Sillä erolla, että hallitukset oli tuolloin lyhytaikaisia ja komiteoilla saatiin jatkuvuutta asioiden suunnitteluun. Tämäkään komitea ei kannattanut suurten tykistöalusten hankkimista eikä uskonut Nliitolla olevan kykyä suurimittakaavaisiin maihinnousuihin nähtävillä olevassa tulevaisuudessa.

Itsenäisyyden alkuvuosina laaditut laivasto-ohjelmat:
-laivaston vt. komentajan von Bonsdorffin ohjelma 1919
-rannikkopuolustuskomitean ohjelma 1920 (ns. von Schoultzin komitea)
-edellämainitun revisiot 1921 (Golovin-Schoultzin ohjelma)
-suuren rannikkopuolustuskomitena ohjelma 1922 (Enckellin ohjelmat 1, 2 ja 3)
-puolustusrevisionin englantilaiset asiantuntijat 1924
-parlamentaarinen puolustusrevisioni 1926 (Hornborgin komitea)

von Schoultzin ensimmäistä ohjelmaa lukuunottamatta kaikkiin näihin ohjelmiin sisältyi panssarilaivoja tai panssaritykkiveneitä. Myös Hornborgin komitean. En tiedä mistä tulee käsitys ettei rannikkopuolustuksen johto innostunut panssarilaivoista. von Schoultzin hävittäjäpitoinen ohjelma (12 hävittäjää ja 30 moottoritorpedovenettä!) sai heti kritiikkiä kun siinä ei ollut mitään raskaampaa tykistöä. Kaikilla muilla pohjoismailla oli panssarilaivoja (Ruotsilla noin tusinan verran) joten olisi ollut yllättävää jos Suomessa ei olisi haluttu seurata esimerkkiä.

Merivoimissa ei luultavasti silloin 1927 ymmärretty, mitä hankintapäätös tarkoitti tilanteessa, jossa uusia resursseja ei jatkossa tulisi. Tämäkin aika verrannollista nykypäivään; siis resurssien osalta. Jotta aluksilla olisi valmius koko ajan, piti Väinämöiselle palkata värvätty miehistö. Ilmarinen toimi varusmiesvoimin päällystönä tietenkin ammattisotilaat. Sukellusveneet vaativat koko miehistön ammattilaisista. Vakansseja ei tietysti tullut tämän tarpeen mukaan vaan seuranneet 12 rauhan vuotta olivat pitkä sarja erilaisia laiminlyötyjä asioita. Seurauksena osaamattomuutta ja suoranaista hölmöilyä kahdessa sodassa. Kun Merivoimat on itse kirjoittanut historiansa eivät nämä ole tulleet kirjallisuudessa isoksi osaksi esille.

Tässä on varmaan vinha perä, tietenkin tasapuolisuuden nimissä on todettava ettei maavoimien puolella olleet asiat yhtään sen paremmin. Varmaan turha edes mainita Ilmavoimien osaamistasoa hankinnoissa.

Merivoimat ei tietenkään tiennyt ettei uusia resursseja tulisi. Laivastolain hankinnat tehtiin sitä silmälläpitäen että niitä täydennettäisiin myöhemmin. Myös puolustusrevisioni katsoi että aluksia hankittaisiin useammassa eri vaiheessa. Tosin Tauno Niklanderin mukaan laivasto itse koomaili asiassa. Kun panssarilaivojen valmistuttua alettiin tutkimaan hävittäjien hankintaa, laivaston sisällä syntyi mehevä riita niiden ominaisuuksista. Rahaa ei tietenkään edes voi pyytää jos ei tiedä mitä haluaa.

 

[Commander]

Itsenäisyyden alkuvuosina laaditut laivasto-ohjelmat:
-laivaston vt. komentajan von Bonsdorffin ohjelma 1919
-rannikkopuolustuskomitean ohjelma 1920 (ns. von Schoultzin komitea)
-edellämainitun revisiot 1921 (Golovin-Schoultzin ohjelma)
-suuren rannikkopuolustuskomitena ohjelma 1922 (Enckellin ohjelmat 1, 2 ja 3)
-puolustusrevisionin englantilaiset asiantuntijat 1924
-parlamentaarinen puolustusrevisioni 1926 (Hornborgin komitea)

von Schoultzin ensimmäistä ohjelmaa lukuunottamatta kaikkiin näihin ohjelmiin sisältyi panssarilaivoja tai panssaritykkiveneitä. Myös Hornborgin komitean. En tiedä mistä tulee käsitys ettei rannikkopuolustuksen johto innostunut panssarilaivoista. von Schoultzin hävittäjäpitoinen ohjelma (12 hävittäjää ja 30 moottoritorpedovenettä!) sai heti kritiikkiä kun siinä ei ollut mitään raskaampaa tykistöä. Kaikilla muilla pohjoismailla oli panssarilaivoja (Ruotsilla noin tusinan verran) joten olisi ollut yllättävää jos Suomessa ei olisi haluttu seurata esimerkkiä.



Tässä on varmaan vinha perä, tietenkin tasapuolisuuden nimissä on todettava ettei maavoimien puolella olleet asiat yhtään sen paremmin. Varmaan turha edes mainita Ilmavoimien osaamistasoa hankinnoissa.

Merivoimat ei tietenkään tiennyt ettei uusia resursseja tulisi. Laivastolain hankinnat tehtiin sitä silmälläpitäen että niitä täydennettäisiin myöhemmin. Myös puolustusrevisioni katsoi että aluksia hankittaisiin useammassa eri vaiheessa. Tosin Tauno Niklanderin mukaan laivasto itse koomaili asiassa. Kun panssarilaivojen valmistuttua alettiin tutkimaan hävittäjien hankintaa, laivaston sisällä syntyi mehevä riita niiden ominaisuuksista. Rahaa ei tietenkään edes voi pyytää jos ei tiedä mitä haluaa.

Doriasta löytyvä, komkapt Juuso Säämäsen väikkäri tuo myös ripauksen lisävalaistusta merivoimasäätämiseen, vaikka itse työ keskittyykin sodan jälkeiseen aikaan.

Säämänen teki YE-kurssilla diparinsa samasta aihealueesta, ja ainakin työn 1. ohjaajan, kenr Tynkkysen mukaan se olisi paljon parempi, kuin väikkäri. En koskaan ehtinyt itse lukemaan, ja valitettavasti työ on ST II-tasoa.

 

[Commander]

Sinä et tunnu haluavan ymmärtää, että sodan kuvaa ei voi päätellä vain siitä mitä on tapahtunut taistelukosketuksessa.
Pitää pyrkiä ymmärtämään myös joukkojen liikuttelua, pohtia missä mahdollisesti ei toimittu koska puolustus vaikutti liian vahvalta yms.
"Ei joukkojen käyttöä tai tappioita tule pelätä tai sitten on väärä mies ruorissa" kaltaiset yksinkertaistukset ei tätä tavoita. Ikään kun et tavoittaisi strategista tasoa ollenkaan.

Jos panssarilaivoja tarkastellaan vain taktisella tasolla niin onhan se totta, ettei ne upottanut kuin puoliksi itsensä. Sekä vähän sohivat ilmaan lentokoneita.
Ne olivat kuitenkin strateginen järjestelmä. Laivue 2020, HX ovat samanlaisia. Muuten pitää kaivaa kokonaisia toimialoja, että saavutetaan sama taso.
Mikään määrä it-putkia ei olisi saavuttanut samanlaisia vaikutuksia. Panssarilaivat oli kohtuullisen joustava lisä tuomaan mukautumiskykyä rannikkotykistöjärjestelmään ja meripuolustukseen yleisesti.

Se on vain noiden isojen laivojen kohtalo, ettei ne saavuta yhtä näyttävää menestystä kuin niiden huomioarvo antaa ymmärtää (esim. Bismarck paloi kirkkaasti, mutta nopeasti - Yamaton myytti oli isompi kuin teot...). Oktjabrskaja revoljutsija, Marat ym. olivat samalla lailla "turhia" neukuilla noissa kahinoissa. Mutta kyllä ne oli kaikkien otettava huomioon vaikka vanhoja olivat ja todellisen pussin perällä majailivat. Isossa kuvassa niiden rooli oli jäädä lentokoneiden jalkoihin, mikä valkeni Taranton, Pearl Harborin ym. myötä.

Sketsisarja Pulkkisen termein: Nyt näkisin, että olet asian ytimessä!

Jos asioita lähestyy pragmaattisesti niin usein unohtuu ns strategisen tason käsite Deterrence. Vaikka me emme voikaan kehuskella omalla ydinaseella, niin uhkakynnystä voi nostaa monella tavalla. Tärkeintä on, että joku joutuu ottamaan huomioon, eli reagoimaan. Em asetelman luomiseksi joutuu usein uhraamaan resursseja, ja jos niitä ei joudu käyttämään niin tavoite on yleensä silloin saavutettu.

Laveana esimerkkinä esim aikoinaan ydinaseiden tuottama kauhun tasapaino. Monet maat uhrasivat aikoinaan suunnattomia resursseja ensi-isku,- ja vastaiskukyvyn luomiseen. Yksi käyttökerta riitti referenssiksi ja pelotteeksi. Ja sen jälkeen luotuja kykyjä ei koskaan käytetty.

Estikö tämä kolmannen maailmansodan? Ehkä, ehkä ei, kukaan ei tiedä, mutta logiikka on tämä.

Me pyrimme tavallaan samaan omalla vaatimattomalla tavalla hankkiessamme ja puhuessa kynnysasejärjestelmistä...

 

[Analysti]

Sketsisarja Pulkkisen termein: Nyt näkisin, että olet asian ytimessä!

Jos asioita lähestyy pragmaattisesti niin usein unohtuu ns strategisen tason käsite Deterrence. Vaikka me emme voikaan kehuskella omalla ydinaseella, niin uhkakynnystä voi nostaa monella tavalla. Tärkeintä on, että joku joutuu ottamaan huomioon, eli reagoimaan. Em asetelman luomiseksi joutuu usein uhraamaan resursseja, ja jos niitä ei joudu käyttämään niin tavoite on yleensä silloin saavutettu.

Laveana esimerkkinä esim aikoinaan ydinaseiden tuottama kauhun tasapaino. Monet maat uhrasivat aikoinaan suunnattomia resursseja ensi-isku,- ja vastaiskukyvyn luomiseen. Yksi käyttökerta riitti referenssiksi ja pelotteeksi. Ja sen jälkeen luotuja kykyjä ei koskaan käytetty.

Estikö tämä kolmannen maailmansodan? Ehkä, ehkä ei, kukaan ei tiedä, mutta logiikka on tämä.

Me pyrimme tavallaan samaan omalla vaatimattomalla tavalla hankkiessamme ja puhuessa kynnysasejärjestelmistä...

Ja tähänastinen historia todistaa vain sen, että se on toiminut. Vihulainen ei ole hyökännyt. Se on kiistämätön fakta.
1960-luvulla se oli traktorivetoinen maatalous"armeija", 2020 ollaan jo lähellä tekno-"armeijaa" yleiskieltä käyttääksemme.

 

[Commander]

Ja tähänastinen historia todistaa vain sen, että se on toiminut. Vihulainen ei ole hyökännyt. Se on kiistämätön fakta.
1960-luvulla se oli traktorivetoinen maatalous"armeija", 2020 ollaan jo lähellä tekno-"armeijaa" yleiskieltä käyttääksemme.

Juu näin onneksi on. Muistan vieläkin elävästi, kun kuvittelin sotakoulujen karttaharjoituksessa Länsi Uudellamaalla, miten jalkaväkiprikaati jyräyttää 700 Valmet-merkkistä taisteluajoneuvoa käyntiin, ja ryhtyy vastahyökkäykseen...

 

[Analysti]

Juu näin onneksi on. Muista vieläkin elävästi, kun kuvittelin sotakoulujen karttaharjoituksessa Länsi Uudellamaalla, miten jalkaväkiprikaati jyräyttää 700 Valmet-merkkistä taisteluajoneuvoa käyntiin, ja ryhtyy vastahyökkäykseen...

Huoh...onneksi tuosta on ajat muuttuneet. Mitenkäs me saataisiin hävittäjien määrä nostettua 90:neen?

 

[Commander]

Huoh...onneksi tuosta on ajat muuttuneet. Mitenkäs me saataisiin hävittäjien määrä nostettua 90:neen?

Pieni riisinpoikanen voisi kyllä avittaa tilannetta. Suomalaiset tarvitsevat pienen herätyksen aika-ajoin. Nyt on nähtävästi ainakin suojavarusteita 100 vuodeksi tulevaan pandemiaan...

 

[nurmipora]

Juu näin onneksi on. Muista vieläkin elävästi, kun kuvittelin sotakoulujen karttaharjoituksessa Länsi Uudellamaalla, miten jalkaväkiprikaati jyräyttää 700 Valmet-merkkistä taisteluajoneuvoa käyntiin, ja ryhtyy vastahyökkäykseen...

1987 lähdettiin Säkylästä loppusotaan Uudellemaalle traktori-perävaunu yhdistelmillä. Isännät oli kutsuttu kertausharjoituksiin ja kaikilla oli myös oma traktoriyhdistelmä mukana. Siinä oli pitkä letka punaista sinistä keltaista vihreää kaikkina mahdollisina yhdistelminä omintakeisilla pressukatoksilla viriteltynä.

 

[magitsu]

Juu näin onneksi on. Muista vieläkin elävästi, kun kuvittelin sotakoulujen karttaharjoituksessa Länsi Uudellamaalla, miten jalkaväkiprikaati jyräyttää 700 Valmet-merkkistä taisteluajoneuvoa käyntiin, ja ryhtyy vastahyökkäykseen...

Intiassa luotetaan nähtävästi vielä tähän ykkösluokan pelotteeseen. 700 tuollaista olisi kieltämättä karmaiseva fleet in being -kynnys.

 

[Commander]

Tässäpä kohtuullisen asiallinen puheenvuoro:

Miksi oman merialueen koskemattomuuden turvaaminen on niin tärkeää? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Merivoimien odotellessa uusia monitoimintakorvetteja, eli laivue 2020 hankkeen menemistä maaliin, päätin kirjoittaa miksi oman merialueen puolustuskyky on tärkeää. Kuvasta 1. näemme Itämeren ja sen…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

 

[Analysti]

Tässäpä kohtuullisen asiallinen puheenvuoro:

Miksi oman merialueen koskemattomuuden turvaaminen on niin tärkeää? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Merivoimien odotellessa uusia monitoimintakorvetteja, eli laivue 2020 hankkeen menemistä maaliin, päätin kirjoittaa miksi oman merialueen puolustuskyky on tärkeää. Kuvasta 1. näemme Itämeren ja sen…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

No on todellakin. On hauskaa huomata, että on olemassa ihmisiä jotka tajuaa asiat. Sitten on paljon niitä, joilla suu käy kovin, mutta mitään järkevää sieltä ei ulos tule...

 

[fulcrum]

Doriasta löytyvä, komkapt Juuso Säämäsen väikkäri tuo myös ripauksen lisävalaistusta merivoimasäätämiseen, vaikka itse työ keskittyykin sodan jälkeiseen aikaan.

Hainpa tuon, vielä kesken mutta good stuff.
Mitähän kreikkalaisilla oli bulgarialaisten moottoritorpedoveneitä vastaan? Luulisi ettei ne olisi Kreikalle kummoinen uhka sieltä Mustalta mereltä? Sama kielto sitten ulotettiin meillekin.

 

[Old Boy]

von Schoultzin ensimmäistä ohjelmaa lukuunottamatta kaikkiin näihin ohjelmiin sisältyi panssarilaivoja tai panssaritykkiveneitä. Myös Hornborgin komitean. En tiedä mistä tulee käsitys ettei rannikkopuolustuksen johto innostunut panssarilaivoista.

Käytin lähteenä Sotatieteen laitoksen virkatyönä laadittua Puolustuslaitoksen historiaa vv 1918-39, jossa Hornborgin komitean työn tulokset on kuvattu varsin tarkasti. Tosin ne on hajotettu useampaan lukuun, joka tekee etsimisen työlääksi. Merivoimien johdon suhtautuminen panssarilaivoihin taas Heikki Tiilikaisen tekemistä kenraali Valveen haastatteluista jotka on referoitu Tiilikaisen kirjoihin.

Hornborgin komitea tosiaan suositteli panssaroitujen tykkiveneiden hankkimista. Lienee tarkoittanut 1918 valmistuneiden 400 tn tykkiveneidemme Uusimaa ja Hämeenmaa kaltaisia aluksia vähän suurempina sekä siis tietysti panssaroituina. Jos siitä päädytään 4.000 tn panssarilaivaan niin sehän olisi sama kun vanha 700 tn Turunmaa-korvetti muuttuisi lähes 4.000 tn valtamerifregatiksi.
-

 

[Analysti]

Käytin lähteenä Sotatieteen laitoksen virkatyönä laadittua Puolustuslaitoksen historiaa vv 1918-39, jossa Hornborgin komitean työn tulokset on kuvattu varsin tarkasti. Tosin ne on hajotettu useampaan lukuun, joka tekee etsimisen työlääksi. Merivoimien johdon suhtautuminen panssarilaivoihin taas Heikki Tiilikaisen tekemistä kenraali Valveen haastatteluista jotka on referoitu Tiilikaisen kirjoihin.

Hornborgin komitea tosiaan suositteli panssaroitujen tykkiveneiden hankkimista. Lienee tarkoittanut 1918 valmistuneiden 400 tn tykkiveneidemme Uusimaa ja Hämeenmaa kaltaisia aluksia vähän suurempina sekä siis tietysti panssaroituina. Jos siitä päädytään 4.000 tn panssarilaivaan niin sehän olisi sama kun vanha 700 tn Turunmaa-korvetti muuttuisi lähes 4.000 tn valtamerifregatiksi.
-

Jos tuntee laivanrakennusta yhtään, ei 400 - 700 tonnin uppoumalla tehdä minkäänlaista panssarointia. Yhtenä referenssinä on voinut olla punatähtisen laivaston "Krasnoye Znamya" joka oli viidellä 130 mm tykillä varustettu "panssari"tykkivene. Uppoumaa jo 1735 tonnia. Ja panssari taisi olla aika kevyt vielä. Siitä kun kaliiberia isonnetaan 254 mm:iin, niin päädytään myös 4500 tonnin uppoumaan. Lisäksi aluksen esikuvana toimi hyvinkin pohjoismainen panssarilaivasuuntaus.

 

[fulcrum]

'Panssaritykkivene' -nimen alla oli monenlaista laitetta. Golovinin ohjelmaan kuului 700 tonnin panssaritykkiveneitä joissa olisi ollut yksi 9 tuuman tykki ja 100mm panssarointi (missä?). Eli tosi vaatimattomia aluksia panssarilaivoihin verrattuna, mutta niitä olisi sitten hankittukin 8 kappaletta. Tätä esitystä pidettiin kummallisena ja toimimattomana, ja jokaisessa ohjelmassa aluksen koko kasvoi ja lukumäärä pieneni. Tuttu juttu muuallakin maailmassa! Suuri rannikkopuolustuskomitea päätyi kolmeen n. 2500 tonnin alukseen jossa olisi kaksi 210mm tykkiä - eli kutistettu versio ruotsalaisista panssarilaivoista. Pikkuisen pähkäilyn jälkeen tultiin siihen - aivan oikeaan - tulokseen että kahden 210mm tykin aseistus oli jo 20-luvulla aivan vanhanaikainen, ja tykkejä tarvittiin isompia ja lisää. Golovinin ohjelman jälkeen nimitys 'panssaritykkivene' oli lähinnä poliittinen, samalla tavalla kuin LV2020 aluksia kutsutaan vieläkin 'korveteiksi'. Esitetyt alustyypit kasvoivat nopeasti oikeiden panssarilaivojen kokoluokkaan. Vielä lopullisessa laivastolaissakin taidettiin puhua 'panssaroiduista tykkiveneistä'.

Se on totta että lopulliset panssarilaivat olivat selkeästi fiinimpiä ja kalliimpia kuin mitä Hornborgin komitea varmaan kaavaili. #toisaalla mainitsin että he esittivät myös 12-tuumaisilla varustettuja tykkiproomuja liikkuviksi rannikkolinnakkeiksi. Pitääpä kaivaa tuo teos esille, Hornborgin komitean johtopäätöksistä olen muissa teksteissä nähnyt vain fragmentteja.

edit. Niklanderin kirjan mukaan Hornborgin komitean näkemys panssaritykkiveneestä tarkoitti aluksi noin 3000 tonnin alusta, loppupuolella ylärajaa nostettiin 3500 tonniin kun kävi ilmi ettei 3000 tonnin alukseen saanut mielekkäästi neljän päätykin aseistusta.
Erikseen mainittava englantilaisen asiantuntijaryhmän esitys, kolme 2500 tonnin tykkivenettä, 4 x 152mm, 20 solmua. Suomalaiset eivät pitäneet tällaisesta 'siirtomaaristeilijä' konseptista.