Laivue 2020

Ehkä parempi kuin ei mitään, mikäli suuliekit eivät sokaise ampujia. Siihenkin on syynsä, että se tulenjohtosensori on yleensä muualla, kuin tykin lavetilla, käytännössä korkeammalla. Pimeätoimintakyky ei ole vakio.

Ei toki. Hyvällä optisella tulenjohtojärjestelmällä saavutetaan paljon muutakin kuin pimeätoimintakyky. Maali kunnolliseen seurantaan, etäisyydenmittaus, ennakko ym. ja alas voi pienellä tuurilla tulla jopa lähestyvä ohjus. Jossakin toisessa tilanteessa välttäväkin pimeätoimintakyky voi riittää.
 
Mutta käyttävätkö sitä kaikkea? Se on tässä se kysymys. Aika vähän ydinräjähdyksiä ja superohjuksia näkyi Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

No ei varmastikaan, mutta mihin, tai mitä vastaan me niitä tykkejä käytetään?

Meidän naapuri ei varmaankaan halua lähteä puskemaan itseään saariston läpi Turkuun tai vast.
 
Mitään hinattavia sonareita ei ole vapautumassa. Miinalaivoilla on runkoasenteiset SS249-sonarit, jotka ovat tuossa vaiheessa jo kovasti iäkkäitä ja Rauma-luokan ST2400 menee Hamina-luokalle jälkimmäisen MLU:n yhteydessä.

Viisseiska on vähän haastava kierrätettävä ainakin apualuksiin, koska kyseessä on ns. tornitykki, eli sitä ei voi vain pultata johonkin toiseen laivaan, vaan tarvitaan myös vasiten suunnitellut kannenalaiset tilat. SRH:n elinkaari Suomessa lienee päättymässä. Ehkä tutkat menevät niille kahdelle uudelle vartiolaivalle sitten joskus, kun ne päätetään rakentaa. MASSille löytyy varmasti jatkokäyttöä. Joko uudella Pohjanmaalla, tai sitten muualla.

Ehkä lähteeni ovat väärässä. Mm. Naval Technology mainitsee Hämeenmaiden varustukseen kuuluvan ST2400.
 
Ehkä lähteeni ovat väärässä. Mm. Naval Technology mainitsee Hämeenmaiden varustukseen kuuluvan ST2400.

Tuo on ehkä ollut suunnitelma? Silloin kun Raumat modattiin oli Rannikon puolustajan jutussa maininta että kaavailtuihin sutotorpedoihin ja miinalaivojen sonarien modernisointiin ei rittänyt rahaa. Eli miinalaivoissa on edelleen alkuperäiset välineet jotka ovat jotain sukua Rauma-luokan alkuperäiselle sonarille. Se oli tyypiltään vissiin ST240.
 
No ei varmastikaan, mutta mihin, tai mitä vastaan me niitä tykkejä käytetään?

Meidän naapuri ei varmaankaan halua lähteä puskemaan itseään saariston läpi Turkuun tai vast.

Näkisin kevyet pinta-alukset ja maakohteet realistisimpina maaleina. Optimitilanteessa ensin mainittuja ammuttaisiin kevyillä ohjuksilla ja jälkimmäisiä NEMO-Jehulla, mutta tyhjästä on paha nyhjästä.
 
Ei toki. Hyvällä optisella tulenjohtojärjestelmällä saavutetaan paljon muutakin kuin pimeätoimintakyky. Maali kunnolliseen seurantaan, etäisyydenmittaus, ennakko ym. ja alas voi pienellä tuurilla tulla jopa lähestyvä ohjus. Jossakin toisessa tilanteessa välttäväkin pimeätoimintakyky voi riittää.

Ja joskus sitä ei tarvita lainkaan, sehän on selvä. Kyllä sotia edelleen käydään myös päiväsaikaan. Jos asennusta lähdetään tekemään, niin se kannattaa tehdä kunnolla, tai sitten tyytyä reelinkiin pultattuun itkoon, tai körkkiin. Olet varmaan huomannut, että öögalla hallittavan Sergein kaltaiset välimallin ratkaisut ovat Merivoimien aluksilta poistuneet ja tilalle on tullut mm. Trackfiret. Ja rinnalle sitten ne reelinkijalustalliset ratkaisut. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa miinalautat.
 
Tuo on ehkä ollut suunnitelma? Silloin kun Raumat modattiin oli Rannikon puolustajan jutussa maininta että kaavailtuihin sutotorpedoihin ja miinalaivojen sonarien modernisointiin ei rittänyt rahaa. Eli miinalaivoissa on edelleen alkuperäiset välineet jotka ovat jotain sukua Rauma-luokan alkuperäiselle sonarille. Se oli tyypiltään vissiin ST240.

Joo se on käytännössä sama laite. Kanta vain on asennettu runkoon, eikä kalaan. Samat ohjelmistot ja konsoli, kuin siinä Rauman alkuperäisessä sonarissa.
 
Näkisin kevyet pinta-alukset ja maakohteet realistisimpina maaleina. Optimitilanteessa ensin mainittuja ammuttaisiin kevyillä ohjuksilla ja jälkimmäisiä NEMO-Jehulla, mutta tyhjästä on paha nyhjästä.

Jehu esim 25-30mm tykillä ja Typhoon-lavetilla voisi kenties olla sopiva ja kustannustehokas vaihtoehto, mikäli naapuri alkaa lisäilemään omien Raptorien määrää lähialueella...
 
Ja joskus sitä ei tarvita lainkaan, sehän on selvä. Kyllä sotia edelleen käydään myös päiväsaikaan. Jos asennusta lähdetään tekemään, niin se kannattaa tehdä kunnolla, tai sitten tyytyä reelinkiin pultattuun itkoon, tai körkkiin.

5c73e355b00348442312cfd144a52502_XL.jpg
 
Olet varmaan huomannut, että öögalla hallittavan Sergein kaltaiset välimallin ratkaisut ovat Merivoimien aluksilta poistuneet ja tilalle on tullut mm. Trackfiret. Ja rinnalle sitten ne reelinkijalustalliset ratkaisut. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa miinalautat.
Esimerkkinä vaikka miinalautta Porkkala joku vuosi sitten.

IMG_5373.JPG
 
Jehu esim 25-30mm tykillä ja Typhoon-lavetilla voisi kenties olla sopiva ja kustannustehokas vaihtoehto, mikäli naapuri alkaa lisäilemään omien Raptorien määrää lähialueella...

Pinta-alusten torjunnan osalta hain kyllä enemmän omasuojakykyä valituille siviilialuksille kaappauksen varalta kuin mitään minitykkivenettä. Markkinoilla olisi toki paljon parempia välineitä siihen tarkoitukseen, mutta on täysin selvää, että rahaa moiseen hankintaan ei ole. Käytöstä poistuneiden tykkien säilömiseen naftaliinissa rahaa sen sijaan on juuri ja juuri.
 
Ruotsalaisfoorumilla merivoimissa palveleva MÖP on herätellyt keskustelua Ruotsin laivaston tulevista tukialuksista. Virallinen päätöskeskustelu on ilmeisesti kääntymässä siihen suuntaan, että laivasto hankkisi useampia (3-4) pienempiä/keskisuuria huoltoaluksia, jotka toimisivat 100-150 km mittaisella "basområdella" (tukikohta-alueella) lähellä rannikkoa. RAS-kykyä ei oltaisi näkemässä tarpeelliseksi. Keskustelu poikkeaa varsin paljon suomalaisista näkemyksistä tulevista huoltoaluksista!
1598531207106.png

1598531251937.png

1598531272240.png

EDIT vielä: Eli näistä taulukoista "transportfartyg mindre" olisi se, johon hallitus ja merivoimat olisivat päätymässä. Näitä MÖP arvioi hankittavan 3-4 kappaletta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top