Ei ole mikään Suomen Merivoimien keksintö, vaan yleinen kansainvälinen käytäntö. Käsitekaaos se on vain niille, jotka alkavat sekottamaan asiaan jotain muuta. Katso esim Jane's Fighting Ships. Tai mikä tahansa muu alan kirja tai muu lähde, niin näin tämä asia ilmoitetaan. Sota-aluksella tuollainen "ferry-range" käsite on käytännössä tarpeeton, sen sijaan esim taistelulentokoneen kohdalla hyvinkin tarpeellinen. "Combat radius" kuuluu myös enemmän ilmapuolelle kuin merisotaan. Lentokone kun tarvitsee tehoa koko ajan pysyäkseen ilmassa kun taas alus voi voi vaihdella nopeuttaan 0 - huippunopeuden välillä ja sen "radius" siis vaihtelee jyrkästi ajoprofiilin mukaan. Toki näin lekoissakin, mutta vähemmän. Aluksissa on yleensä vain "range" ja sen kuten selitin, pisin ajomatka jollakin nopeudella ja reservillä. Taktisilla/ huippunopeuksilla luku putoaa jyrkästi tehotarpeen kasvaessa siten, että muutama viimeinen solmu tuplaa konetehon (=polttoaineen kulutuksen).
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Voitko keskuudessasi päättää, mikä se Turunmaa-luokan suurin toimintamatka olikaan. Riittikö aluksen makea vesi sekä muonavarat todella 5000 mpk:n yhtäjaksoiseen ajoon varastoja täydentämättä
Rauman telakalla tehty satoja turvallisuusselvityksiä sotalaivojen rakentajille – osa ei mennyt läpi
Suomen uusien sotalaivojen rakennus alkaa 2022 tiukkojen turvatoimien keskellä Rauman telakalla.
Leaderwolf
Respected Leader
Rauman telakalla tehty satoja turvallisuusselvityksiä sotalaivojen rakentajille – osa ei mennyt läpi
Suomen uusien sotalaivojen rakennus alkaa 2022 tiukkojen turvatoimien keskellä Rauman telakalla.www.tekniikkatalous.fi
Raumalla asennettavat asejärjestelmät toimittaa ruotsalainen SAAB... Eli joko tämä tarkoittaa että muut aseet asennetaan muualla, tai sitten on vain virhe. Virhe fakta.
Commander
Kenraali
Saab on taistelujärjestelmän päätoimittaja ja pääintegraattori, eli kyllä he joutuvat hoitamaan koko potin!
Commander
Kenraali
Kesä alkaa olla ohi, ja kaikki foorumilaiset lienevät terävimmillään. Eli herättelen ajatuksia Lv2000 ja sukellusvene-ketjun yhdistelmästä.
P-maa luokan taistelujärjestelmän suorituskyvyt ovat karkealla tasolla tiedossa.
Mutta miten P-maa lka teidän näkemyksen mukaan suoriutuisi ns sodan kaltaisessa tilanteessa vedenalaista uhkaa vastaan, jossa oikeasti käytetään voimakeinoja.
Eli pitäisikö meillä olla vahva luottamus siihen, että alukset toimivat osana taisteluosastoja, joihin kuuluu Saksa/Puola/Ruotsi sukellusveneitä, tai pitäisikö tehdä jotain muuta?
P-maa luokan taistelujärjestelmän suorituskyvyt ovat karkealla tasolla tiedossa.
Mutta miten P-maa lka teidän näkemyksen mukaan suoriutuisi ns sodan kaltaisessa tilanteessa vedenalaista uhkaa vastaan, jossa oikeasti käytetään voimakeinoja.
Eli pitäisikö meillä olla vahva luottamus siihen, että alukset toimivat osana taisteluosastoja, joihin kuuluu Saksa/Puola/Ruotsi sukellusveneitä, tai pitäisikö tehdä jotain muuta?
Toinen vaihtoehto voisi olla Tanskan linja, missä luovuttiin sukellusveneistä 2000-luvun alussa ja panostettiin ASW-hekoihin. Joidenkin sikäläisessä keskustelussa esitettyjen väitteiden mukaan helikopteri soveltuu sukellusvenettä paremmin sukellusveneiden torjuntaan Itämeren olosuhteissa.
Commander
Kenraali
Tanskan linjan taustalla oli käsittääkseni Bundesmarinen kohtalaisen vahva suve-aselaji.
Mehän emme tunnetusti voi turvautua minkään extempore-liittoutuman veneisiin, eli omillamme ollaan.
Oma hypoteesini on, ettei P-maa luokka voi selviytyä vedenalaista uhkaa vastaan ilman sukellusveneitä, eli 2-3 miljardin investointi odottaa vielä tuloaan...
Miksei voisi?
Entä sitten, jos se saisi SUTO-hekon, esim modaamalla 4 kpl nykyisiä NH-90:siä siihen rooliin? Vähään samaan tapaan kuin Ruotsi, heidän suto-hekonsahan ei ole NFH vaan modattu TTH.
Commander
Kenraali
Kuten varmaan tiedät, ei meidän merellinen puolustussuunnittelu perustu ensisijaisesti tilanteisiin, joissa toimimme osana ystävällismielisiä liittoutumia, eli sitä ennen meidän isohkot pinta-alukset ovat omillaan, ja saattavat törmätä esim "WWII aikaiseen miinaan", ja me emme voi kuin hyväksyä tapahtunut!
Meille sukellusveneet olisivat varsin kallis DETERRENCE, mutta sehän on kynnysasejärjestelmien tarkoitus.
Tiedän, että hekot ovat sukellusveneiden pahin uhka toisten sukellusveneiden jälkeen, mutta kun meillä ei näillä näkymin ole kumpaakaan!
Tämä dilemma ei vain ratkea suto-kykyä kehittämällä esim torpedo hankintojen myötä. Pinta-alus on valitettavasti aina altavastaaja!
Huhta
Greatest Leader
Eikö tuokin riipu käyttökonseptista? Suuri ongelma lienee, ettei julkisessa keskustelussa ole käsitystä mitä merivoimat aikoo tehdä (meriliikenteen suojaamisen voi ymmärtää hyvin monilla tavoilla).
Yleisimmin täällä esitelty skenaario on käsittääkseni ollut tavaraliikenteen siirtäminen Pohjanlahdelle. Sieltä sitten Ruotsin aluevesiä pitkin Tanskan salmiin Ruotsin neutraliteettiin/asevoimaan luottaen tai vaihtoehtoisesti tavarat maihin Ruotsin puolen satamiin Pohjanlahdella. Pohjanlahtea on pidetty kelvottomana operaatioalueena sukellusveneille ja toisaalta myös sinne pääsy on suhteellisen helposti estettävissä miinoin ja valvomalla tehokkaasti Ahvenanmaan ja Ruotsin välistä merialuetta.
Toiset taas ovat ehdottaneet saattueita Suomen satamista Tanskan salmiin asti, mutta se vaikuttaa vahvasti venytetyltä suorituskyvyltä Suomen voimin. Oli sukellusveneitä tai SUTO-helikoptereita eli ei. Nämä ovat kuitenkin korvetteja, ehkä kykeneviä sellaisia, mutta eivät haavoittumattomia tai kaikkivoipaisia. Suojaton avomeri sekä muut omat voimavarat kaukana ja vastassa Venäjän Itämeren laivasto mahdollisine vahvistuksineen... Juu ei, en lähtisi kokeilemaan.
Leaderwolf
Respected Leader
Puolustuksessa meidän alukset toimivat lähellä rannikkoa. Joten torpedoaseita toimittavien lavettien ei tarvitse toimia pitkillä yhteyksillä.
Mitä jos rakennettaisiin torpedoille UUV (suklareita) drone emoaluksia toimimaan yhteydellä rannikolta, aluksilta tai saarista. Niitä voisi siirtää ympäri rannikkoa kohtuu huomaamattomasti, torpedo voidaan laukaista muualta kuin laivasta, ja sillä saadaan huomattavasti kantamaa lisää. Vähän kuin torpedoasema Norjan vuonossa, mutta mobiili ja miehittämätön. Se voidaan ajaa vaikka meren pohjaan odottamaan saalista alueella.
Ja millaista vehjettä meinaan käytännössä? Ajatelkaa Hot Dogia. Sämpylä on UUV ja torpedo on nakki. Sellaisia parveilemaan pinnan alle Suomenlahdelle niin alkaa pojilla Kilossa hiki virtaamaan.
Mitä jos rakennettaisiin torpedoille UUV (suklareita) drone emoaluksia toimimaan yhteydellä rannikolta, aluksilta tai saarista. Niitä voisi siirtää ympäri rannikkoa kohtuu huomaamattomasti, torpedo voidaan laukaista muualta kuin laivasta, ja sillä saadaan huomattavasti kantamaa lisää. Vähän kuin torpedoasema Norjan vuonossa, mutta mobiili ja miehittämätön. Se voidaan ajaa vaikka meren pohjaan odottamaan saalista alueella.
Ja millaista vehjettä meinaan käytännössä? Ajatelkaa Hot Dogia. Sämpylä on UUV ja torpedo on nakki. Sellaisia parveilemaan pinnan alle Suomenlahdelle niin alkaa pojilla Kilossa hiki virtaamaan.
Itse puollan suven puolesta, mutta onko siitä saattajaksi, ja jos naapuri on se vihollinen niin mainitsemasi maat on aivan varmasti hälytystilanteessa. Periaatteessa me tarvitsemme heidän datan altaassa olevista suveista. Käytännössä datan luovutusta ei varmaan tapahdu. Itämeressä suve tappelu on murhaamista, koska väistötilaa ei ole paljoakaan.
Toisenmaailman sodan jälkeen siviilialukset ei ole ollut legimiitti kohteita. Pahimmassa tapauksessa ne on tietysti listalla, mutta konfliktin syttyessä tekisikö vihollinen kaikkensa huoltoa pysäyttämään?
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Jos UUV halutaan, niin se saisi sitten olla riittävän iso ja kallis (tyyliin Echo Voyager) eikä mikään "kantaa yhden SUTO-torpedon" -tason viritelmä. Jälkimmäisellä ei paljoa saavutettaisi.
Noin muutoin ASROC varmaan olisi helpoin tapa kasvattaa Pohjanmaa-luokan vaikutusetäisyyttä sukellusveneisiin. Kelpaisiko jenkkitorpedo mataliin vesiin vai pitäisikö torpedon tilalle virittää Torped 47 (ja luopua lankaohjauksen mahdollisuudesta)? Tosin monessa tilanteessa miehittämätön pinta-alus soveltuisi samaan ja myös torpedon ohjausmahdollisuus voitaisiin säilyttää toteuttamalla linkki miehittämättömän pinta-aluksen ja korvetin välille.
Hieman villimpi toteutus voisi olla rakentaa miehittämätön pinta-alus esimerkiksi vesiskootterin pohjalle. Tällöin sen selviytymiskyvyllä tai edes merestä poimimisella ei olisi juuri väliä, koska sen hinta olisi marginaalinen sotakaluston mittakaavassa. Korvetti laukaisee "vesiskootterin" torpedo selässä kiskolta mereen, skootteri ajetaan kaasu pohjassa maalin lähelle ja torpedo pudotetaan veteen. Koska pinta-alus pysyy helposti kärryillä "vesiskootterin" sijainnista, suunnasta ja nopeudesta omien sensorijärjestelmiensä ansiosta, niin vesiskootteriin ei tarvita kummempia suunnistusjärjestelmiä. Skootterin lankaohjaus toimii edullisena ja luotettavana viestiyhteytenä, jonka avulla myös torpedon havainnot voidaan välittää edelleen korvetille.
Toki herää kysymys, kuinka kaukaa Pohjanmaa-luokka saa sukellusveneen kiinni sensoreillaan. Ei ehkä kovin kaukaa Itämeren matalissa vesissä, jolloin kauas lauottavien torpedojen merkitys vähenee.
Huhta
Greatest Leader
Olen eri mieltä taistelujärjestelmän suorituskyvyistä! Meiltä puuttuu kokonaan tieto kotimaisten vedenalaisten sensorijärjestelmien suorituskyvystä, Sonac DTS:stä ei tietääkseni ole edes brosyyrejä julkisessa jaossa. Eikä ylivoimainen osa foorumilaisista (ml. minä) osaa soveltaa edes niitä brosyyreissä ilmoitettuja tehoja ja taajuuksia käytäntöön. Ei pystytä arvioimaan, mitä ne tarkoittavat havainnon etäisyydessä, tarkkuudessa ja nopeudessa - varsinkaan Itämeren olosuhteissa.
Raumoille asennetuista (ja nyt Haminoille siirrettävistä) kaikumittaimista on foorumilla väitetty, ettei niillä havaitsisi edes Jules Vernen Nautilusta, vaikka se sukeltaisi kölin ali. Arleigh Burkessa ja Type 23:ssa taas lienee ihan toisen tason välineet. Mihin tämä kotimainen systeemi sijoittuu siinä välillä, se jää täysin arvailun varaan.
On kyllä ollut kova tarinaniskijä.
Huhta
Greatest Leader
Nautilushan oli kova peli. Voi olla, että olisikin jäänyt havaitsematta. Jo vanhempi ST240 oli ihan soiva peli ja huomattava parannus MG-11-järjestelmään verrattuna. lähinnä etsintäominaisuuksiensa ansiosta. Voin paljastaa, että jälkimmäisellä on kuitenkin ainakin kerran "upotettu" tanskalainen Kobben-luokan suklari Pohjanmaan maailmanmatkalla. Ei ihan kertayrittämällä, mutta lopulta
Wagner
Luutnantti
Mistä elokuvasta ?
Excuse me, sir. Seeing as how the V.P. is such a V.I.P., shouldn't we keep the P.C. on the Q.T.? 'Cause of the leaks to the V.C. he could end up M.I.A., and then we'd all be put out in K.P.
Pitäisi olla vahva vakaumus, että olemme tositilanteessa yksin, kuten Talvisodassa.
Laitteiden taajuusalueet tietäen toinen on hyvä Itämeren olosuhteissa, toinen satama-altaan kokoisella alueella. Voitte vapaasti arvailla kumpi on kumpi. (Hiukan karrikoiden, mutta...)Nautilushan oli kova peli. Voi olla, että olisikin jäänyt havaitsematta. Jo vanhempi ST240 oli ihan soiva peli ja huomattava parannus MG-11-järjestelmään verrattuna. lähinnä etsintäominaisuuksiensa ansiosta. Voin paljastaa, että jälkimmäisellä on kuitenkin ainakin kerran "upotettu" tanskalainen Kobben-luokan suklari Pohjanmaan maailmanmatkalla. Ei ihan kertayrittämällä, mutta lopulta
Mitä tulee "sukellusveneen saattaja-ominaisuuksiin" niin voin kertoa, että niitä ei ole niissä veneissä mitkä tulee kyseeseen. Itämeren alueen sukellusveneet pystyvät liikkumaan ihan pientä pyrähdystä lukuunottamatta pinnan alla n. 3 - 5 s nopeuksilla ja sillä vauhdilla saattue on tipotiessään alle aikayksikön. Jos taas saataisiin ydinkäyttöinen USA-valmisteinen/ranskalainen/brittiläinen SSN, niin sitten niitä ominaisuuksia alkaisi löytymään... Tosin, sonarit pitäisi "virittää" Itämeren suolaisuuteen ja lämpötilaan.
Sukellusveneellä (-illä) pitäisi siis operoida siten, että vastustajan vene väijytetään jo ennen kuin se pääsee maaliensa lähelle. Oisko Vetehisen, Vesihiiden ja Iku-Turson käytöstä II MS jotain mahdollista vinkkiä...