Laivue 2020

Mistä elokuvasta ?
Excuse me, sir. Seeing as how the V.P. is such a V.I.P., shouldn't we keep the P.C. on the Q.T.? 'Cause of the leaks to the V.C. he could end up M.I.A., and then we'd all be put out in K.P.

Pitäisi olla vahva vakaumus, että olemme tositilanteessa yksin, kuten Talvisodassa.

Eikä oltu varsinaisesti yksin silloinkaan. Materiaalia saatiin ostettua ja lahjana samoin kuin ruotsalaisia vapaaehtoisia sekä mahdollisesti meidät pelastanut ranskalaisten ja brittien suunnitelma apujoukoista, joiden pelkkä uhka sai Stalinin painamaan jarrua.
 
Tanskan linjan taustalla oli käsittääkseni Bundesmarinen kohtalaisen vahva suve-aselaji.

Voi olla näinkin, ja ehkä myös raha? Entinen laivaston komentaja Wang oli jälkeenpäin perustellut sukellusveneistä luopumista mm. sillä että Itämeren tyypillisissä olosuhteissa ja syvyyksissä suve on käytännössä kuuro jos se liikkuu vähänkin nopeammin, mikä tekee niiden käytöstä Tanskan hyökkäyksellisemmässä doktriinissa hankalaa.
 
Toisenmaailman sodan jälkeen siviilialukset ei ole ollut legimiitti kohteita.
Eiköhän siinä ole ollut kyse vain kapasiteetista, avomerellä kulkevaa rahtilaivaa ei ole ihan helppo tavoittaa ja upottaa ilman paikalla olevaa laivastoa. Mutta esim. Kuuban kriisin aikaan olisi aika varmasti mennyt slobon rahtilaivat pohjaan.
Mitään merkkejä siviilialusten kunnioittamisestahan ei ole esiintynyt myöskään ilmailun puolella.
 
Mitä järkeä sitten on siinä että sota-aluspuolella käytetään käsitteitä ferryrange ja combat radius synonyymeina, kun ne kaikkialla muualla tarkoittavat 2:1 ... 5:1 toisistaan poikkeavia lukemia?
Onko tämä vain suomen laivaston keksintö, vai levinnyt kansainväliseksi käsitekaaokseksi muissakin sotalaivastoissa?
Ainakin pienemmässä siviilipuolen aluskalustossa (veneissä) toimintamatka (range) = 2 * toimintasäde (radius), ja molemmissa toki polttoainereservi joka voi olla 15% (tai vähemmänkin).
Katseli kirjojani hyllystäni, eikä yhdessäkään niistä löynyt sota-aluksen kohdalla sanaa "ferryrange" tai "combat radius" vaan sanat "range" ja "endurance". Ja näitä käsitteitä olen itsekin tottunut käyttämään.
 
Itse puollan suven puolesta, mutta onko siitä saattajaksi, ja jos naapuri on se vihollinen niin mainitsemasi maat on aivan varmasti hälytystilanteessa. Periaatteessa me tarvitsemme heidän datan altaassa olevista suveista. Käytännössä datan luovutusta ei varmaan tapahdu. Itämeressä suve tappelu on murhaamista, koska väistötilaa ei ole paljoakaan.

Toisenmaailman sodan jälkeen siviilialukset ei ole ollut legimiitti kohteita. Pahimmassa tapauksessa ne on tietysti listalla, mutta konfliktin syttyessä tekisikö vihollinen kaikkensa huoltoa pysäyttämään?
Tuo on minulle kokonaan uutta tietoa. Miksi siviilialukset eivät olisi "legitiimejä kohteita"? Merisaarron julistamisen jälkeen ne ovat nimittäin täysin legitiimejä kohteita, eikä kellään ole siihen mitään juridisilla perusteilla sanomista. Saarronmurtajia kohdellaan vihollisina ja niitä voidaan kaapata, pakottaa vaihtamaan määräsatamaa (esim omaan maahan) tai upottaa ihan siinä kuin mitä tahansa kohteita. Lisäksi "inter arma silent leges", sodassa lait vaikenevat. On aivan liian lapsellista olettaa, etteikö vastustajamme toimi juuri niin kuin aina ennenkin.

Syyrialaisilta lapsilta ja lääkäreiltä voisi kysyä hiukan käytännön kokemuksia...
 
Sukellusveneellä (-illä) pitäisi siis operoida siten, että vastustajan vene väijytetään jo ennen kuin se pääsee maaliensa lähelle. Oisko Vetehisen, Vesihiiden ja Iku-Turson käytöstä II MS jotain mahdollista vinkkiä...

Hmm, tarkoitatko pinta-ajoa syvyyspommitelineet takakannella! ;) Harmittavasti en löytänyt tähän hätään kuvaa tuosta setupista, joka sukellusveneelle kieltämättä on vähän koominen.
Oikeastihan se kertoi vain Suomen laivaston pahasta saattajavajauksesta.
 
Miksi Britit taikka Argentiinalaiset eivät kurmottaneet siviilikohteita? Miksi PK ja EK ei upota toistensa rahtialuksia? Viimeistä tulee mieleen se EKn hävittäjän torpedointi. Ei ollut siviilikohde.
Mieleeni tulee se ettei Brittien ja Argentiinan välille syttynyt totaalista tuhoamissotaa. Rajattu taistelu saaresta on kuitenkin eri asia kuin kahden valtion välinen henkiinjäämiskamppailu jossa kohteeksi kelpaa mikä vain vihollisen hyödyke.
 
Voi olla näinkin, ja ehkä myös raha? Entinen laivaston komentaja Wang oli jälkeenpäin perustellut sukellusveneistä luopumista mm. sillä että Itämeren tyypillisissä olosuhteissa ja syvyyksissä suve on käytännössä kuuro jos se liikkuu vähänkin nopeammin, mikä tekee niiden käytöstä Tanskan hyökkäyksellisemmässä doktriinissa hankalaa.

Raha oli varmasti alkuunpaneva syy luopumispäätökselle, ja kun Bundesmarine kykeni yksinkin täyttämään Naton velvoitteet, oli lopputulos selvä. Lisäksi Tanskan merivoimia rasitti vielä Grönlannin suunta.

Muutoin Saksa ja Tanska erikoistuvat erittäin matalien vesien sukellusvenetoimintaan, joihin kuuluivat mm tiedustelu, miinoitus ja erikoisjoukkotoiminnan tukeminen Tanskan salmien alueella.
 
Viimeksi muokattu:
Öhm.... kauppalaivojen osalta voinemme muistaa esim. tankkerisodan 1980-luvulla, eli Iran-Irak -maaottelu....

Tanker_war.jpg


Toisaalta esim. Vietnamin sodan aikana kauppamerenkulkua vastaan iskettiin puolin ja toisin.
 
Mistä elokuvasta ?
Excuse me, sir. Seeing as how the V.P. is such a V.I.P., shouldn't we keep the P.C. on the Q.T.? 'Cause of the leaks to the V.C. he could end up M.I.A., and then we'd all be put out in K.P.
Minulle tuli ensin mieleen MASH, mutta V.C viitannee Viet konginn, joten entiä. Kerro jo elokuva!
 
Puolustuksessa meidän alukset toimivat lähellä rannikkoa. Joten torpedoaseita toimittavien lavettien ei tarvitse toimia pitkillä yhteyksillä.
Mitä jos rakennettaisiin torpedoille UUV (suklareita) drone emoaluksia toimimaan yhteydellä rannikolta, aluksilta tai saarista. Niitä voisi siirtää ympäri rannikkoa kohtuu huomaamattomasti, torpedo voidaan laukaista muualta kuin laivasta, ja sillä saadaan huomattavasti kantamaa lisää. Vähän kuin torpedoasema Norjan vuonossa, mutta mobiili ja miehittämätön. Se voidaan ajaa vaikka meren pohjaan odottamaan saalista alueella.

Ja millaista vehjettä meinaan käytännössä? Ajatelkaa Hot Dogia. Sämpylä on UUV ja torpedo on nakki. Sellaisia parveilemaan pinnan alle Suomenlahdelle niin alkaa pojilla Kilossa hiki virtaamaan.

Hyvä ajatus, mutta olen melkoisen varma, ettei yksikään tälle foorumille nyt kirjoittava tule moista näkemään elinaikanaan!
 
Hmm, tarkoitatko pinta-ajoa syvyyspommitelineet takakannella! ;) Harmittavasti en löytänyt tähän hätään kuvaa tuosta setupista, joka sukellusveneelle kieltämättä on vähän koominen.
Oikeastihan se kertoi vain Suomen laivaston pahasta saattajavajauksesta.
Ei, vaan sitä, että suvea käytettiin aktiivisesti toisia sukellusveneitä vastaan. Se taisi olla hunter-killer -ajattelun 1. esiintymiskerta. Muualla sukellusveneet nähtiin joko tiedustelijoina tai lähinnä kauppaliikennettä vastaan suunnattuna voimavarana. :)
 
Ei, vaan sitä, että suvea käytettiin aktiivisesti toisia sukellusveneitä vastaan. Se taisi olla hunter-killer -ajattelun 1. esiintymiskerta. Muualla sukellusveneet nähtiin joko tiedustelijoina tai lähinnä kauppaliikennettä vastaan suunnattuna voimavarana. :)

Ihan ei Suomessa keksitty, vaikka toki hyvin ideoitu...

Ensimmäinen Hunter-Killer -vene oli brittien R-luokka ensimmäisen maailmansodan aikana. Ne oli tarkoituksellisesti tehty U-veneiden tuhoamista varten. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana ainakin brittien veneitä käytettiin aktiivisesti ja tarkoituksellisesti saksalaisveneitä vastaan. Ensimmäisessä maailmansodassa 178:sta upotetusta U-bootista 13 joutui RN:n sukellusveneiden saaliiksi. Toisen maailmansodan aikana RN upotti veneillään 12 U-bootia 4 veneen tappioita vastaan. Lisäksi osa miinoihin tuhoutuneista saksalaisveneistä toisessa (35) ja ensimmäisessä (53) maailmansodassa lienee tuhoutunut sukellusveneiden laskemiin miinoihin.

2-3.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ihan ei Suomessa keksitty, vaikka toki hyvin ideoitu...

Ensimmäinen Hunter-Killer -vene oli brittien R-luokka ensimmäisen maailmansodan aikana. Ne oli tarkoituksellisesti tehty U-veneiden tuhoamista varten. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana ainakin brittien veneitä käytettiin aktiivisesti ja tarkoituksellisesti saksalaisveneitä vastaan. Ensimmäisessä maailmansodassa 178:sta upotetusta U-bootista 13 joutui RN:n sukellusveneiden saaliiksi. Toisen maailmansodan aikana RN upotti veneillään 12 U-bootia 4 veneen tappioita vastaan. Lisäksi osa miinoihin tuhoutuneista saksalaisveneistä toisessa (35) ja ensimmäisessä (53) maailmansodassa lienee tuhoutunut sukellusveneiden laskemiin miinoihin.

2-3.jpg
Tuosta R-luokasta en ollut huomannutkaan, että se oli nimenomaan tuolla lailla ajateltu.

Ja hemmetti, sehän sanotaan mun hyllystäkin löytyvässä kirjassa "The world's great submarines", Antony Preston 1998!!! Kirjassa kehutaan suunnittelua hyväksi, mutta todetaan, ettei sonar-teknologia vielä tehnyt ajatusta täysin toteuttamiskelpoiseksi v. 1918.

Useimmat toisen maailmansodan upotukset olivat kyllä enemmän sattuman (ainakin minun ymmärryksen mukaan, onkohan jossain lähteessä muuta väitettä?), kuin järjestelmällisen suve-jahdin tulosta. Pl. nuo Suomen upotukset. Ne olivat.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top