Joo, tulen vielä niihin osassa 4....
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Commander
Kenraali
Oman arvioni mukaan hinta lähenisi 250 meur häiveteknisten ja KV-kelpoisuuteen tähtäävien loppuviilailujen jälkeen. Ed oli nähtävästi kallein osakokonaisuus Hydra-järjestelmän lisäksi.
Huhta
Greatest Leader
En ole merivoimien miehiä, joten nämä miinakannella tapahtuvat jutut ovat minulle vieraita. Onko jokin tietty persoonallisuustyyppi erityisen perso suurille räjähdyksille vai mistä on kyse?
Jos ammutaan Gabriel ohjuksella maamaalia, niin mistä maalinosoitus?
Gyllis1
Respected Leader
Onko Öö jokin meikäläisten sateliitti?
Commander
Kenraali
Commander
Kenraali
Tässäpä tulee perfect YE-vastaus: operatiiviseen tulenkäyttöön erikoistuneelta maalinosoittajalta
Viimeksi muokattu:
Gyllis1
Respected Leader
Kai ne maalitiedot ilmavoimienkin risteilyohjuksille jostain on tarkoitus saada, voisiko olla mahdollista saada samoista paikoista ja samoilla keinoilla tietoa noillekin?
Mitä luulet? Kysyitkö muuten jo isiltä?
Viimeksi muokattu:
Raveni
Greatest Leader
Muistelisin, että siinä oli aseistuksena 8 kpl mto. Kanistereita kuitenkin vain neljä ampumavalmiina
Commander
Kenraali
Joskus neljä, joskus kahdeksan, mutta kaikki käyttövalmiita!
Mitä tähänkin sanoisi. No jotain positiivista. Mukavaa lauantaita.
Gyllis1
Respected Leader
Heitä joku sarvimiinaläppä, eipä sieltä taida paljon muutakaan löytyä.
Mitä nyt joskus muutama Sergei letkautus myös tulee. #putketeteenpäin
Huhta
Greatest Leader
Kyse on ehkä enemmänkin inside-juttu ohjus- ja miina-aseen edustajien kesken
Jaha, eli se on niitä juttuja. Don't ask, don't tell. Selvä.
Myönnetään, että Meri- ja Ilmavoimissa tykätään suurista räjähdyksistä. Ne kun yleensä tuhoaa vihollisen...
Pohjanmaan "neljänteen" ulottuvuuteen mennäksemme, sen "salainen ase" on monitoiminen sisätila: monitoimikansi. Se on ainoa kohta, missä alus muistuttaa hiukan Ainolan spekuloimaa LCS:ää, jonka designin ja suorituskyvyn "Pohjanmaat" pesevät mennen tullen. Sen avulla se pystyy käyttämään mm. Merivoimien miina-asetta, joka on Suomen ainoa strategisella tasolla vaikuttava ase (ts. sen käytöllä vaikutetaan tai voidaan vaikuttaa koko maailmaan - jos niin halutaan). "Pohjanmaa"t pystyvät miinoittamaan aiempiin aluksiin nähden sekä huomattavasti nopeammin (siirtymissä n. 30% suurempi nopeus) sekä huomattavasti vaikeammassa uhkatilanteessa sensori- ja omasuojajärjestelmän havaintokyvyn sekä asejärjestelmän tehokkuuden ja ulottuvuuden ollessa "next levelillä". Monitoimikansi mahdollistaa tulevaisuudessa vaikka minkälaisten modulaaristen ase- ja sensorijärjestelmien integroinnin alukseen. Vain mielikuvitus ja tekniikan kehitys asettaa tähän rajat.
Jälleen kerran: Finnish Navy, 12 points.
Luuletko, että se tullaan kertomaan tälläisillä palstoilla? Älä pidätä hengitystä, koska voi tulla happivaje...
Arvailla saa ihan vapaasti. Samoin lukea, miten se maailmalla tehdään...
Kyllä sielä oli joskun 8:kin... Neljä paria.
Saksan strategiana oli upottaa tonnistosodassa niin paljon laivoja että Britannian meriyhteydet rapautuisivat. Keinona strategian toteuttamiseksi oli rakentaa 300 keskikokoisen sukellusveneen (VII) laivasto joka hyökkäisi saattueita vastaan pintahyökkäyksissä öisin.
No, tuollaista laivastoa ei ollut mahdollista rakentaa ennen sotaa, toisaalta ei myöskään sodan aikana ennen kuin USA liittyi sotaan. Toisaalta jo Saksan sotaa edeltävissä omissa harjoituksissa oli havaittu, että pintahyökkäykset yöllä eivät toimisi kun saattajilla olisi tutkat. Pintahyökkäysten vaikeutumista ei ennakoitu lainkaan, lopuksi pistettiin pystyyn ylikunnianhimoinen Tyyppi XXI -ohjelma josta ei tullut valmista lainkaan.
Kokonaisuudessaan laajan sukellusveneaseen rakentaminen meni Saksalle miinuspuolelle. One trick pony, kuten anglosaksit sanoisivat. Toki Saksan epäonnistuminen ei ollut tietenkäänsamaa luokkaa kuin punalaivaston sukellusveneaseen.
On muistettava, että suunnitelma Z oli laadittu skenaariolla, ettei sota syttyisi ainakaan ennen vuotta 1945. Suunnitelma ulottui vuoteen 1948. Sukellusveneiden määrä valtakunnassa kyllä saavutti sen luvun 300 v. 1943, mutta tietenkään merellä ja operointikunnossa ei sitä määrää ollut. Oliskohan parhaimmillaan rintamalla ollut hiukan toista sataa venettä?
On ehkä liioittelua tyrmätä Saksan sukellusvenestrategia yhden tempun ponina, mutta kokonaisstrategia kyllä ontui. Radiotiedustelua ja koodinmurtamista ei keskitetty yhtä tehokkaasti kuin Britanniassa eikä ylimmällä tasolle ollut selvää mitä pitäisi tehdä. Varustautuminen ja resurssien kohdentaminen oli poukkoilevaa mutta niin oli Johtajan mielikin.