Laivue 2020

On muistettava, että suunnitelma Z oli laadittu skenaariolla, ettei sota syttyisi ainakaan ennen vuotta 1945. Suunnitelma ulottui vuoteen 1948. Sukellusveneiden määrä valtakunnassa kyllä saavutti sen luvun 300 v. 1943, mutta tietenkään merellä ja operointikunnossa ei sitä määrää ollut. Oliskohan parhaimmillaan rintamalla ollut hiukan toista sataa venettä?

On ehkä liioittelua tyrmätä Saksan sukellusvenestrategia yhden tempun ponina, mutta kokonaisstrategia kyllä ontui. Radiotiedustelua ja koodinmurtamista ei keskitetty yhtä tehokkaasti kuin Britanniassa eikä ylimmällä tasolle ollut selvää mitä pitäisi tehdä. Varustautuminen ja resurssien kohdentaminen oli poukkoilevaa mutta niin oli Johtajan mielikin.

Veneiden suuri määrä (esim 300 kpl ) ei auta upotuksien saamisessa, jos vihollisaluksia ei löydetä. Saattuejärjestelmän etu liittoutuneille oli myös alusten "katoaminen" mereltä kun useimpia saattuetta ei löydetty. Meritiedustelu epäonnistui suurelta osin. Siitä suurelta osin vastasi Luftwaffe. Yhteistyö laivaston kanssa oli surkeaa ja koneita (Condor) liian vähän eikä Göringin kapuloiden hettely rattaisiin juuri auttanut...
 
On muistettava, että suunnitelma Z oli laadittu skenaariolla, ettei sota syttyisi ainakaan ennen vuotta 1945. Suunnitelma ulottui vuoteen 1948. Sukellusveneiden määrä valtakunnassa kyllä saavutti sen luvun 300 v. 1943, mutta tietenkään merellä ja operointikunnossa ei sitä määrää ollut. Oliskohan parhaimmillaan rintamalla ollut hiukan toista sataa venettä?

On ehkä liioittelua tyrmätä Saksan sukellusvenestrategia yhden tempun ponina, mutta kokonaisstrategia kyllä ontui. Radiotiedustelua ja koodinmurtamista ei keskitetty yhtä tehokkaasti kuin Britanniassa eikä ylimmällä tasolle ollut selvää mitä pitäisi tehdä. Varustautuminen ja resurssien kohdentaminen oli poukkoilevaa mutta niin oli Johtajan mielikin.

Niin, toisaalta sotaa ei koskaan sodita sillä joukolla mitä haluttaisiin vaan sillä mikä on käytettävissä. Dönitz ei oikein osannut irrottautua tästä. Pintahyökkäykset pimeällä ja tonnistosota oli voittajakonsepti ensimmäiseen maailmansotaan ja toimikin sodan alussa. Mitään seuraajakonseptia ei oikein onnistuttu kehittämään - ainakaan ennakoivasti.

300 sukellusveneen laivasto valmistui juurikin oikeastaan tuolloin 1943 jolloin sotaa edeltävä konsepti ja veneet olivat vanhentuneet - huolimatta siitä, että tukikohdat olivat paremmat kuin oli uskallettu toivoa (Ranska, Norja). Tuohon lukuun pääsemiseksi oli jouduttu kiinnittämään suuri osa sukellusveneistä koulutustehtäviin, jolloin ne eivät olleet käytettävissä Iso-Britanniaa vastaan sillä ainoalla hetkellä kun maan lyöminen oli oikeasti mahdollista - 1940-1941. Kun USA tuli sotaan, ei sukellusveneillä saavutettu enää kuin pientä hidastavaa vaikutusta.

Teknologinen ennakointi puuttui käytännössä täysin - sellaisissakin tapauksissa jolloin teknologia oli jo omassa käytössä ennen sotaa (tutkat, pitkän kantaman lentokoneet, HF-suuntimalaitteistot....) Vaikkapa Luftwaffe edes yritti ennakoida tulevaisuuden ilmauhkaa. Kriegsmarine ei oikein edes yrittänyt. Ensimmäisessä maailmansodassa sukellusveneet onnistuivat sentään yhdessä asiassa, eli tuomaan USA:n mukaan maailmansotaan. Olisiko USA tullut mukaan toiseen maailmansotaan ainakaan niin nopeasti ilman sukellusvenesotaa - ken tietää...
 
Viimeksi muokattu:
Myönnetään, että Meri- ja Ilmavoimissa tykätään suurista räjähdyksistä. Ne kun yleensä tuhoaa vihollisen...

Pohjanmaan "neljänteen" ulottuvuuteen mennäksemme, sen "salainen ase" on monitoiminen sisätila: monitoimikansi. Se on ainoa kohta, missä alus muistuttaa hiukan Ainolan spekuloimaa LCS:ää, jonka designin ja suorituskyvyn "Pohjanmaat" pesevät mennen tullen. Sen avulla se pystyy käyttämään mm. Merivoimien miina-asetta, joka on Suomen ainoa strategisella tasolla vaikuttava ase (ts. sen käytöllä vaikutetaan tai voidaan vaikuttaa koko maailmaan - jos niin halutaan). "Pohjanmaa"t pystyvät miinoittamaan aiempiin aluksiin nähden sekä huomattavasti nopeammin (siirtymissä n. 30% suurempi nopeus) sekä huomattavasti vaikeammassa uhkatilanteessa sensori- ja omasuojajärjestelmän havaintokyvyn sekä asejärjestelmän tehokkuuden ja ulottuvuuden ollessa "next levelillä". Monitoimikansi mahdollistaa tulevaisuudessa vaikka minkälaisten modulaaristen ase- ja sensorijärjestelmien integroinnin alukseen. Vain mielikuvitus ja tekniikan kehitys asettaa tähän rajat.

Jälleen kerran: Finnish Navy, 12 points.

Onko siitä ollut juttua, mihin suuntaan miinakannen koko muuttuu? Minulla on hämärä muistikuva, että Pohjanmaa-luokalle olisi ilmoitettu Hämeenmaa-luokkaa pienempi miinamäärä, mutta en mene vannomaan.

Tosin miinamäärä on kovin heikko tapa mitata miinakantta, kun ei tiedetä, onko se laskettu samanlaisilla miinoilla... Eli ehkä tässä(kin) halutaan sumentaa totuus epämääräisillä lukemilla, jottei OSINT olisi liian helppoa.
 
Onko siitä ollut juttua, mihin suuntaan miinakannen koko muuttuu? Minulla on hämärä muistikuva, että Pohjanmaa-luokalle olisi ilmoitettu Hämeenmaa-luokkaa pienempi miinamäärä, mutta en mene vannomaan.

Tosin miinamäärä on kovin heikko tapa mitata miinakantta, kun ei tiedetä, onko se laskettu samanlaisilla miinoilla... Eli ehkä tässä(kin) halutaan sumentaa totuus epämääräisillä lukemilla, jottei OSINT olisi liian helppoa.
Jokainen voi julkaistuista kuvista tehdä päätelmänsä miinakiskojen mahdollisesta pituudesta ja siten miinoituskapasiteetista. Miinamäärä on tosiaan hyvin huono mittari, kun miinoja on niin monen pituisia. On varmaan turvallista olettaa, että se on Rolls-Roycen tapaan "riittävä". Tuskinpa Merivoimat sitä tarkasti julkaisee, mutta tulevaisuudessa alusesittelyjen yhteydessä jokainen halukas päässenee sen monitoimikannen näkemään.
 
Jokainen voi julkaistuista kuvista tehdä päätelmänsä miinakiskojen mahdollisesta pituudesta ja siten miinoituskapasiteetista. Miinamäärä on tosiaan hyvin huono mittari, kun miinoja on niin monen pituisia. On varmaan turvallista olettaa, että se on Rolls-Roycen tapaan "riittävä". Tuskinpa Merivoimat sitä tarkasti julkaisee, mutta tulevaisuudessa alusesittelyjen yhteydessä jokainen halukas päässenee sen monitoimikannen näkemään.

Kuva antaa ymmärtää, että monitoimikantta olisi vain helikopterikannen verran. Tiedä sitten.

 
Siltä näyttää ja se olisi hyvin loogista. Hekohangaarin perälaipion kohdalla voisi arvata olevan yksi aluksen vesitiiviistä laipioista (koska yleensä rakenne pitää tehdä niin, että laipiot eri kansilla ovat päällekkäin lujuuden takia).

Nykyisten miinalaivojen alkuperäinen läpiajettava "autokansi" on kyllä ollut melkoinen murheenkryyni vaurionkestoa ajatellen...
 
Se poistettiin modernisoinnissa ja siinäkin miinakantta on enää peräosassa alusta.

Kyllä, etuosaan taisi tulla taistelunjohtokeskus tai jotakin sellaista. Taitaa silti olla enemmän kiskoa niissä kuin noissa uusissa. Tai tiedä sitten, tuoko leveys kenties lisää rinnakkaisia miinakiskoja.
 
Kai ne maalitiedot ilmavoimienkin risteilyohjuksille jostain on tarkoitus saada, voisiko olla mahdollista saada samoista paikoista ja samoilla keinoilla tietoa noillekin?

Mitä luulet? Kysyitkö muuten jo isiltä?
Sopiiko muuten että koulukiusaus henkiset tekstit pidetään vastaisuudessa pois? Kaikilla mukavampaa
 
Pohjanmaa, osa 5. Lentotoiminta. Kuvia tarkasti katsoessani, olen tullut siihen tulokseen, että alukseen tulee HOSTACin mukaiset merilentojärjestelyt. Lentokansi on täysimittainen ja VERTREP-alue vielä keulassa. Kuvista voi päätellä myös hangaarin olevan täysimittainen keskiraskasta kopteria varten.

Kaikki tämä ensimmäistä kertaa Suomen Merivoimien historiassa. Se tarkoittaa merkittävää kapasiteetin kasvunvaraa tulevaisuudessa ja täydellistä yhteensopivuutta esim ruotsalaisten suto-hekojen (sekä Nato-maiden vastaavien myös) kanssa. Se on askel, jota on odotettu. Toivottavasti se enteilee myös helikopterien ilmestymistä Suomen Merivoimien palvelukseen mahdollisimman pian. Helikopteri on ainoa vastaus sutokysymykseen näkyvillä olevassa tulevaisuudessa. Muitakin kykyjä se antaa myös...

Harppaus oikeiden sota-alusten joukkoon.
 
Jos ammutaan Gabriel ohjuksella maamaalia, niin mistä maalinosoitus?
Tässäpä tulee perfect YE-vastaus: operatiiviseen tulenkäyttöön erikoistuneelta maalinosoittajalta
Tähän voisi vasta myös niin, että sen maalipisteen paikantamisen voi tehdä kaikille tuttu RUK:n kouluttama joukkueen tai tiedusteluryhmän mukana kulkeva vänrikki, jota nykyisin kutsutaan taktiseksi tulenjohtajaksi. Hänellä ei kuitenkaan ole Pohjanmaan tulenkäyttöoikeutta, vaan maalitieto siirtyy ylempää löytyvälle operatiiviselle tulenjohtajalle.
 
Pohjanmaa, osa 5. Lentotoiminta. Kuvia tarkasti katsoessani, olen tullut siihen tulokseen, että alukseen tulee HOSTACin mukaiset merilentojärjestelyt. Lentokansi on täysimittainen ja VERTREP-alue vielä keulassa. Kuvista voi päätellä myös hangaarin olevan täysimittainen keskiraskasta kopteria varten.

Kaikki tämä ensimmäistä kertaa Suomen Merivoimien historiassa. Se tarkoittaa merkittävää kapasiteetin kasvunvaraa tulevaisuudessa ja täydellistä yhteensopivuutta esim ruotsalaisten suto-hekojen (sekä Nato-maiden vastaavien myös) kanssa. Se on askel, jota on odotettu. Toivottavasti se enteilee myös helikopterien ilmestymistä Suomen Merivoimien palvelukseen mahdollisimman pian. Helikopteri on ainoa vastaus sutokysymykseen näkyvillä olevassa tulevaisuudessa. Muitakin kykyjä se antaa myös...

Harppaus oikeiden sota-alusten joukkoon.

Vielä kun ruotsalaiset saisivat koptereihinsa sen datalinkin... :ROFLMAO:
 
Pohjanmaa, osa 5. Lentotoiminta. Kuvia tarkasti katsoessani, olen tullut siihen tulokseen, että alukseen tulee HOSTACin mukaiset merilentojärjestelyt. Lentokansi on täysimittainen ja VERTREP-alue vielä keulassa. Kuvista voi päätellä myös hangaarin olevan täysimittainen keskiraskasta kopteria varten.

Kaikki tämä ensimmäistä kertaa Suomen Merivoimien historiassa. Se tarkoittaa merkittävää kapasiteetin kasvunvaraa tulevaisuudessa ja täydellistä yhteensopivuutta esim ruotsalaisten suto-hekojen (sekä Nato-maiden vastaavien myös) kanssa. Se on askel, jota on odotettu. Toivottavasti se enteilee myös helikopterien ilmestymistä Suomen Merivoimien palvelukseen mahdollisimman pian. Helikopteri on ainoa vastaus sutokysymykseen näkyvillä olevassa tulevaisuudessa. Muitakin kykyjä se antaa myös...

Harppaus oikeiden sota-alusten joukkoon.

No se P... keleen hangaari oli kyllä oikea murheenkryyni, oli pientä ja isoa ja teleskoopilla ja ilman. Jos leveyden perusteella olisi mahtunut tuplatalli, niin esim CIWS-aseiden sijoittaminen olisi ollut/olisi paljon helpompaa. Mutta any way, nykyisinkin riittää optioita vaikka mihin...
 
No se P... keleen hangaari oli kyllä oikea murheenkryyni, oli pientä ja isoa ja teleskoopilla ja ilman. Jos leveyden perusteella olisi mahtunut tuplatalli, niin esim CIWS-aseiden sijoittaminen olisi ollut/olisi paljon helpompaa. Mutta any way, nykyisinkin riittää optioita vaikka mihin...
Nyt näyttää kuitenkin hyvälle, kunnon hangaari ja lentokansi. Merisodan tulevaisuus on kuitenkin ilmassa.
 
Nyt näyttää kuitenkin hyvälle, kunnon hangaari ja lentokansi. Merisodan tulevaisuus on kuitenkin ilmassa.

Onneksi! Itse vaan olen vieläkin skeptinen niiden hekojen suhteen. Suto vaatisi niitä, mutta erityisesti piso. Jos minimitasolla mennään, niin laittaisin toiveeni jenkkien UAV-kehitykseen. Heidän Fire Scout C vapauttaneet aika monta ed B-versiota, joihin pitäisi päästä kiinni. Hyötykuorma on kuitenkin 270kg, jolloin mukaan mahtuisi mm pintavalvontatutka.
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi! Itse vaan olen vieläkin skeptinen niiden hekojen suhteen. Suto vaatisi niitä, mutta erityisesti piso. Jos minimitasolla mennään, niin laittaisin toiveeni jenkkien UAV-kehitykseen. Heidän Fire Scout C vapauttaneet aika monta ed B-versiota, joihin pitäisi päästä kiinni. Hyötykuorma on kuitenkin 270kg, jolloin mukaan mahtuisi mm pintavalvontatutka.

Noinkohan on? 30 kpl rakennettu B-mallia ja tavoitteena yhteensä 96 kpl B- ja C-malleja. 350-Ship Navy - joo, ehkä pidetään B:tkin palveluksessa.

Teikäläisellä voi toki olla parempaa tietoa... :salut:
 
Back
Top