Laivue 2020

Mie saisin vaikka heti käytettyä sen kaksi miljardia, alkuun nyt ilmatorjunta ohjuksia ja yksiköitä ja K9 lisää sekä raketin heittimiin ammuksia, pimeänäkölaitteita yms., noin esimerkiksi.
Miten ajattelit valita tietopyyntöihin mielenkiintoiset järjestelmät?
Miten hoidat tietopyynnöt, kilpailutukset ja kaupalliset sopimukset?
Miten toteutat hankintaprojektit?
Vaatiiko hankittavat järjestelmät koulutusta, infran rakentamista, varaosavarastoja ja niiden käytön suunnittelua?
Miten varastoit hankittavat järjestelmät?
Miten otat järjestelmät käyttöön mm. käyttäjien koulutusten osalta?
Miten suunnittelet järjestelmien oikean käytön, vaatiiko esim. taistelutekniikka tai taktiikka kehittämistä?
 
Viimeksi muokattu:
Tullaan melko varmasti toteuttamaan HX:llä.
Pikemminkin hurrien lentokalustolla joka soveltuu paremmin tutkahommiin. Jos noihin kykyihin mennään, HX pitää sitten huolen ilmatilan pyyhkimisestä konemäärän ollessa mikä on. Pohjanmaalle tulee kyllä joku ylösnostettava mittainhimmeli, toivotaan että kehittyneempi kuin sääpallo.
 
Juuri meinasin kommentoida, että myös Orbiterin rinnalle tarvitaan suurempi vehje maavoimille. Orbiter on näppärä komppania-pataljoonatasolla, mutta siitä ylöspäin tarvittaisiin pidempikantamainen laite, joka myös korvaisi vanhat Rangerit.

Orbiter 2:n toimintasäde on yllättävän pitkä. Rajoitteena lienee erityisesti datalinkki.

Sveitsi korvannee, tai on jo korvannut omat Rangerinsa Hermes 900:lla, eli uskoisin meidänkin menevän samaan suuntaan. Ainakin tarve olisi...
 
Jos tarkoitus on havainnoida nimenomaan suuria alusmaaleja eikä tyyliin periskooppeja, niin eikö siihen riitä hieman vaatimattomampikin tutka? Enkä nyt tarkoita mitään Visby- ja Zumwalt-luokkia häiveominaisuuksineen.

Thalesin räpellykselle luvataan kantamaksi maalla jopa 35 km ja merellä jopa 100 km. Voi tosin olla johonkin supertankkerin kokoiseen kohteeseen. Enkä lähde arvailemaan suorituskykyä haastavassa elektronisen sodankäynnin ympäristössä, lähetystehoahan ei hirveästi ole, tosin kaipa tuo silti osaa hyppiä taajuuksia suhteellisen rivakasti.


Pintamaalit pitäisi paikantaa ja tunnistaa aina sille etäisyydelle asti, josta meidän omia pinta-aluksia voidaan edes teoriassa uhata, tai niihin vaikuttaa.

MOS - ongelmaa tutkittiin Merivoimissa viimeksi 2013, ja tuolloin mm S-100/vast todettiin kelvottomaksi MOS-näkökulmasta...liian pieni toimintasäde sekä auttamattoman pieni hyötykuorma ja aivan liian hidas!
 
Pintamaalit pitäisi paikantaa ja tunnistaa aina sille etäisyydelle asti, josta meidän omia pinta-aluksia voidaan edes teoriassa uhata, tai niihin vaikuttaa.

MOS - ongelmaa tutkittiin Merivoimissa viimeksi 2013, ja tuolloin mm S-100/vast todettiin kelvottomaksi MOS-näkökulmasta...liian pieni toimintasäde sekä auttamattoman pieni hyötykuorma ja aivan liian hidas!

Kaikella kunnioituksella merivoimia kohtaan, mutta nyt ollaan matkalla fantasiamaailmaan. Sen verran on Kalibreilla ja Onikseilla kantamaa, että saadaan tiedustella melkoinen kaistale merialuetta... Ja entä maasta, ilmasta ja sukellusveneistä laukaistavat ohjukset? Palautetaanko Carl Hamilton palvelukseen hoitelemaan loput uhat huolimatta ryvettyneestä palvelushistoriasta (henkirikos, huumeidenkäyttöä jne.)? :D
 
Kaikella kunnioituksella merivoimia kohtaan, mutta nyt ollaan matkalla fantasiamaailmaan. Sen verran on Kalibreilla ja Onikseilla kantamaa, että saadaan tiedustella melkoinen kaistale merialuetta... Ja entä maasta, ilmasta ja sukellusveneistä laukaistavat ohjukset? Palautetaanko Carl Hamilton palvelukseen hoitelemaan loput uhat huolimatta ryvettyneestä palvelushistoriasta (henkirikos, huumeidenkäyttöä jne.)? :D

Nyt nyt slow your horses! Pitääkö listaan lisätä vielä tukeutumisalueelle kantavat ballistiset ohjukset?

Kyllä meripuolustuksella on varsin realistinen kuva MOS-tarpeista, ja se kattaa avomeriolosuhteissa ne todnäk tilanteet!
 
Miten ajattelit valita tietopyyntöihin mielenkiintoiset järjestelmät?
Miten hoidat tietopyynnöt, kilpailutukset ja kaupalliset sopimukset?
Miten toteutat hankintaprojektit?
Vaatiiko hankittavat järjestelmät koulutusta, infran rakentamista, varaosavarastoja ja niiden käytön suunnittelua?
Miten varastoit hankittavat järjestelmät?
Miten otat järjestelmät käyttöön mm. käyttäjien koulutusten osalta?
Miten suunnittelet järjestelmien oikean käytön, vaatiiko esim. taistelutekniikka tai taktiikka kehittämistä?
Näihin kysymyksiin asiallinen vastaaminen ammattilaisiltakin on haastavaa ja pitkän, pitkän työn ja prosessin tulos, joten alan harrastelijoilta ei taida vastausta odotettavissa. On aivan selvää, ettei tälläisella palstalla ole alan asiantuntijat kirjoittelemassa, vaan ihan kuka vaan. Silloin ei välttämättä saada asioista ihan sitä kuvaa, mikä se oikeasti on.
 
Tästä ollaan lujasti erimieltä, varsinkin kun vasemmisto lappaa rahaa tukiaisiin eikä verojen korotuksista ole puhuttu. Jos olet ikinä ostanut muutakin kuin nakkeja, tiedät että kaikki vaiheet ennen päätöstä on peruttavissa.

Lasketko siis Vasemmistoliiton, vihreät ja SDP:n yhdeksi puolueeksi? Itse sanoisin Kepun olisi syytä olla pettämättä, sillä loppu poppoo ei ole erityisen varusteystävällistä..

HX-määrä tulee olemaan keskustelun aihe ja kaikki tulokset yli 48 koneen on voittamisen puolella. Luultavasti neljännestä fregatistakin saa vääntää, varsinkin kun hinnassa on tehty kirjapitokikkailua joka kyllä joudutaan paljastamaan päätöksentekovaiheessa.

Toisekseen PV:n hankintanudjetti on tunnetusti ollut täysin riittämätön edes perustason ylläpitoon PorPr kalusto, mek tst kalusto, 6 alueellista prikaatia jne. Ilman itäsaksan ja hollannin jättipotteja suomen varustelutilanne olisi täysin erilainen. Tämä tavara pitää kuitenkin uusia (tai jättää uusimatta) lähitulevaisuudessa. Ja uusittavaa on paljon.

Voin sen verran paljastaa, ettei nytkään ole meneillään mitään suurta PV:n kähmintää tai salaliittoa onnettomien politikkojen tai veronmaksajien kusettamiseksi. P-maa luokan päätökset on jo tehty, ja nimet ovat sopimuspapereissa.

Ja mitä tulee maapuolustukseen, niin alueellisia prikaateja lienee julkistenkin tietojen perusteella enää kolme, eli heti vapautuu varoja muiden joukkojen varustamiseen.

Jos tällä hetkellä tulee vaikutelma, että PV:n prioriteettijärjestys on: Tiedustelu ja kyber, ilmapuolustus, meripuolustus ja sitten maapuolustus, niin vaikea on uskoa, että kyseessä olisi pelkkä osaamattomien upseerien/virkamiesten vahinko ;)
 
Samaa mieltä. Maavoimien vuosikymmen on vaihtunut meri- ja ilmavoimien vuosikymmeneksi. Maavoimien vuosikymmenessä oli onnistumisia ja osin tuuriakin mukana mutta paljon jäi kesken. Saattaa olla, että kun rahaa ei ole niin edessä on jollain aikavälillä joukkojen supistamisia jotta saadaan materiaalinen puoli riittämään. Merivoimille saattaa tämän hankinnan seurauksena käydä vielä samoin ja nyt ollaan korvaamassa neljällä aluksella, seitsemän alusta mutta voihan se lopulta olla, että neljällä aluksella korvattiinkin reilut kymmenen alusta.

Ehkäpä valtion ja PV:n johto ovat päätyneet toisentyyppiseen tärkeysjärjestykseen. Voin vakuuttaa, etteivät moiset liikahdukset tapahdu vahingossa!
 
Ehkäpä valtion ja PV:n johto ovat päätyneet toisentyyppiseen tärkeysjärjestykseen. Voin vakuuttaa, etteivät moiset liikahdukset tapahdu vahingossa!

Toisaalta voi ajatella että juuri Maavoimien kehittäminen on pyritty turvaamaan antamalla muille puolustushaaroille erillisrahoitusta. Maapuolihan siinä olisi eniten ja ensimmäisenä kärsinyt jos ratekiset hankkeet olisi survottu normibudjettiin.
 
Ja mitä tulee maapuolustukseen, niin alueellisia prikaateja lienee julkistenkin tietojen perusteella enää kolme, eli heti vapautuu varoja muiden joukkojen varustamiseen.
Ja nykyäänhän iso osa joukoista on myös taisteluosastoja. Mitä niitä oli viime julkisessa lähteessä? 14? Kyllähän noitakin pystyy käyttämään vaikka kolmen tai neljän taisteluosaston yhteistyönä ihan prikaatinakin. Ja taisteluosastorakenne onkin aika hyvä ja joustava ratkaisu meidän tarpeisiin.
 
Toisaalta voi ajatella että juuri Maavoimien kehittäminen on pyritty turvaamaan antamalla muille puolustushaaroille erillisrahoitusta. Maapuolihan siinä olisi eniten ja ensimmäisenä kärsinyt jos ratekiset hankkeet olisi survottu normibudjettiin.

Osittain näinkin, mutta niiden nykyarvion mukaan tärkeiden puolustushaarojen/suorituskykyjen korvaaminen olisi vienyt kehittämisedellytykset muilta osa-alueilta, ml maapuolustus, kyber, ELSO, logistiikka, jne jne...
 
Pintamaalit pitäisi paikantaa ja tunnistaa aina sille etäisyydelle asti, josta meidän omia pinta-aluksia voidaan edes teoriassa uhata, tai niihin vaikuttaa.

MOS - ongelmaa tutkittiin Merivoimissa viimeksi 2013, ja tuolloin mm S-100/vast todettiin kelvottomaksi MOS-näkökulmasta...liian pieni toimintasäde sekä auttamattoman pieni hyötykuorma ja aivan liian hidas!
Ei tuo S-100 ole lainkaan huono jos katselee speksejä: 200 km kantama ja 6 h toiminta-aika (lisätankilla 10 h). Monisensorikuorma (EO/IR, SAR, ESM jne.). GPS-häirintää varten INS-suunnistus myös.

Merivoimat tarvitsee ehdottomasti horisontin taakse ulottuvan tiedustelun ja maalituskyvyn aluksilleen. Aina ei hajautettu valvontaverkko toimi saaristossa tai sitä häiritään. HX ei ehdi paikalle joka tapauksessa aina kun vihollisia on merellä. Maalinosoitus avomerelle on helppoa toteuttaa jos miettii miten paljon horisontti laajenee kun lennokki nousee 300m korkeuteen vaikka aluksen päällekin. Tietysti SAR-tutkan kantama on rajattu tuossa koneessa ja optiset sensorit eivät näe joka säässä, mutta ESM+SAR yhdessä auttavat aika paljon oli sitten pimeä tai sumu.

Maalinosoitus rannikolle ja sisämaahan on sitten toteutettava monipuolisin ratkaisuin. Tässä auttaa sensorien ja tiedonsiirron kanssa yhdessä PTO 2020 tehtäväsuunnittelujärjestelmä. Miten joustava ja nopea se on? Kuinka kantava ja tarkka on ohjuksen hakupää sekä äly? Ohjuksessa on 2-suuntainen datalinkki joten paperilla maalin sijaintia voidaan päivittää lennossakin puikolle. Tämä mahdollistaa osumisen aikakriittisiin maaleihin ja ainakin vesillä myös nopeasti liikkuviin ja suhteellisen pieniin maaleihin.

Lennokki tarvitaan jokatapauksessa ainakin aluksen valvontakyvyn parantamiseen saaristossa ja merellä, tiedusteluun sekä alusten tunnistamiseen.
 
Ja nykyäänhän iso osa joukoista on myös taisteluosastoja. Mitä niitä oli viime julkisessa lähteessä? 14? Kyllähän noitakin pystyy käyttämään vaikka kolmen tai neljän taisteluosaston yhteistyönä ihan prikaatinakin. Ja taisteluosastorakenne onkin aika hyvä ja joustava ratkaisu meidän tarpeisiin.
Taisteluosastorakenne on joustava ja sen takia siihen on siirrytty meillä ja hyvin pitkälti kaikkialla muuallakin. Useampaa taisteluosastoa pystyy käyttämään useamman nippuina, mutta tällöin nilllä pitää olla jokin ylempi johtoesikunta (esimerkiksi prikaatin esikunta) ja johtamista tukeva johtamisjärjestelmä.

Lisäksi prikaatitaso tuo perinteisesti aselajipuolelle lisävääntöä mm. pioneerivoiman, suojelun, kenttätykistön ja IT:n muodossa. Prikaatitasolla huollolla on enemmän jerkkua ja prikaatin tiedustelu on kauskantoisempaa kuin taisteluosastotasolla.
 
Ei tuo S-100 ole lainkaan huono jos katselee speksejä: 200 km kantama ja 6 h toiminta-aika (lisätankilla 10 h). Monisensorikuorma (EO/IR, SAR, ESM jne.). GPS-häirintää varten INS-suunnistus myös.

Merivoimat tarvitsee ehdottomasti horisontin taakse ulottuvan tiedustelun ja maalituskyvyn aluksilleen. Aina ei hajautettu valvontaverkko toimi saaristossa tai sitä häiritään. HX ei ehdi paikalle joka tapauksessa aina kun vihollisia on merellä. Maalinosoitus avomerelle on helppoa toteuttaa jos miettii miten paljon horisontti laajenee kun lennokki nousee 300m korkeuteen vaikka aluksen päällekin. Tietysti SAR-tutkan kantama on rajattu tuossa koneessa ja optiset sensorit eivät näe joka säässä, mutta ESM+SAR yhdessä auttavat aika paljon oli sitten pimeä tai sumu.

Maalinosoitus rannikolle ja sisämaahan on sitten toteutettava monipuolisin ratkaisuin. Tässä auttaa sensorien ja tiedonsiirron kanssa yhdessä PTO 2020 tehtäväsuunnittelujärjestelmä. Miten joustava ja nopea se on? Kuinka kantava ja tarkka on ohjuksen hakupää sekä äly? Ohjuksessa on 2-suuntainen datalinkki joten paperilla maalin sijaintia voidaan päivittää lennossakin puikolle. Tämä mahdollistaa osumisen aikakriittisiin maaleihin ja ainakin vesillä myös nopeasti liikkuviin ja suhteellisen pieniin maaleihin.

Lennokki tarvitaan jokatapauksessa ainakin aluksen valvontakyvyn parantamiseen saaristossa ja merellä, tiedusteluun sekä alusten tunnistamiseen.

S-100:kin onneksi kehittyy vuosien saatossa. Ties mitä siitä aikanaan tulee...

Sain aikoinani ennen uusiin tehtäviin siirtymistä (2008) kutsun Itävaltaan Camcopterin syntysijoille.

Tuolloin järjestelmä oli yksi merikontti, 2xUAV ml tilpehöörit, ja hinta 2 meur!
 
Elbitin tuore Hermes 45 vaikuttaa sopivalta sekä meri- että maavoimille. Ainakin modulaarisuutta löytyy.

Hermes 45 is a Multi-Mission Small Tactical Unmanned Aircraft System (STUAS) designed for land and maritime operations with a wide range of advanced payloads.
With a small tactical footprint, extended range and duration, Hermes 45 is designed to support the higher tactical echelon, providing intelligence, surveillance, target acquisition and reconnaissance (ISTAR) missions requiring long endurance. It is the most effective UAS today for area dominance and terrain analysis.

The Hermes 45 Multi-Mission STUAS enables advanced ISR and EW missions with a line-of-sight flight range of 200 km or extended BLOS range (SATCOM) with flight time up to 22 hours. Its unique internal payload bay supports up to 20 kg of mission equipment including EO/IR, Marine-Radar, Terrain-Dominance Sensor, ELINT, COMINT, VHF/UHF com relay and others, in a multi-payload configuration.

Deployable by only two operators, the Hermes 45 is easily launched from land and maritime platforms. Precision automatic recovery of the Hermes 45 is completed without a landing strip or large landing area. The entire turnaround process, from recovery to re-launch, takes less than 30 minutes.

 
Back
Top