Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Camcopterin kyvyt sopii enemmän juuri raja yms hommiin... olen hiukan skeptinen sen suhteen oikeassa sodassa.Rajavartiolaitoksen ja Venäjänkin käyttämä Camcopter S-100 on lentänyt testeissä Thalesin pintavalvontatutkalla varustettuna. Ei toki mikään tehopaketti... mutta sopinee köyhän kukkarolle.
Camcopterin kyvyt sopii enemmän juuri raja yms hommiin... olen hiukan skeptinen sen suhteen oikeassa sodassa.
Orbiterin "tähystysetäisyys" on kai muutama sata metriä, korkeintaa jokunen kilometri. Merellä tarvitaan kymmeniä kilometrejä, mielellään sata - kaksi. Ihan eri luokan tutka pitää silloin olla, optroniikka ei edes riitä.Onhan meillä saman kokoluokan (pienempikin?) Orbiter 2 nimenomaan oikeaan sotaan. Meriympäristö on toki omalla tavallaan haastava, kohteet pitäisi mielellään löytää joutumatta alusilmatorjunnan vaikutuspiiriin.
Juuri meinasin kommentoida, että myös Orbiterin rinnalle tarvitaan suurempi vehje maavoimille. Orbiter on näppärä komppania-pataljoonatasolla, mutta siitä ylöspäin tarvittaisiin pidempikantamainen laite, joka myös korvaisi vanhat Rangerit.Orbiterin "tähystysetäisyys" on kai muutama sata metriä, korkeintaa jokunen kilometri. Merellä tarvitaan kymmeniä kilometrejä, mielellään sata - kaksi. Ihan eri luokan tutka pitää silloin olla, optroniikka ei edes riitä.
Orbiterin "tähystysetäisyys" on kai muutama sata metriä, korkeintaa jokunen kilometri. Merellä tarvitaan kymmeniä kilometrejä, mielellään sata - kaksi. Ihan eri luokan tutka pitää silloin olla, optroniikka ei edes riitä.
Pintasodankäynti?
Noinkohan on? 30 kpl rakennettu B-mallia ja tavoitteena yhteensä 96 kpl B- ja C-malleja. 350-Ship Navy - joo, ehkä pidetään B:tkin palveluksessa.
Teikäläisellä voi toki olla parempaa tietoa...
Rajavartiolaitoksen ja Venäjänkin käyttämä Camcopter S-100 on lentänyt testeissä Thalesin pintavalvontatutkalla varustettuna. Ei toki mikään tehopaketti... mutta sopinee köyhän kukkarolle.
Juu. Ei mitään jakoja tositohinoihin.Liian hidas värkki ja liian pieni tutka. Kukin voi laskeskella, kuinka kauan S-100:lla kestää lennellä esim +200km päähän.
Juuri meinasin kommentoida, että myös Orbiterin rinnalle tarvitaan suurempi vehje maavoimille. Orbiter on näppärä komppania-pataljoonatasolla, mutta siitä ylöspäin tarvittaisiin pidempikantamainen laite, joka myös korvaisi vanhat Rangerit.
Kuinka hyvin olet perillä Puolustusvoimien kehittämissuunnitelman rahanjaosta vuosille 2021 - 2030? Hmm... epäilenpä, ettet kovin hyvin. Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen on n. 590 miljoonaa vuodessa strategisten hankkeiden lisäksi. Se on yhteensä noin 6 miljardia euroa 10-vuotiskaudella. On Puolustusvoimien johdon tehtävänä priorisoida nuo käytettävät varat ja luulenpa, että tilannekuva ja johtamisen edellytykset yleensäkin ovat listan kärkipäässä. Ilman niitä kykyjä on aseetkin täysin turhia. Enää ei sodita "tähtää sinä puun vasemmalta puolelta niin minä täytän lippaat" -menetelmällä.Aivan turha haaveilla raskaasta lennokista näillä rahavaroilla kun MALE UAV hinta on noin 10m/kpl ilman asejärjestelmiä.
US navyn Blackjack maksaisi puolet tästä. https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_Insitu_RQ-21_Blackjack
USA:n maavoimilla on drone projekti: https://insidedefense.com/insider/army-begins-future-tactical-uas-prototype-assessment
Lisäksi on jossain ollut puhetta että Navylle tulisi oma lennokkiprojekti lähiaikoina.
Kuinka hyvin olet perillä Puolustusvoimien kehittämissuunnitelman rahanjaosta vuosille 2021 - 2030? Hmm... epäilenpä, ettet kovin hyvin. Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen on n. 590 miljoonaa vuodessa strategisten hankkeiden lisäksi. Se on yhteensä noin 6 miljardia euroa 10-vuotiskaudella. On Puolustusvoimien johdon tehtävänä priorisoida nuo käytettävät varat ja luulenpa, että tilannekuva ja johtamisen edellytykset yleensäkin ovat listan kärkipäässä. Ilman niitä kykyjä on aseetkin täysin turhia. Enää ei sodita "tähtää sinä puun vasemmalta puolelta niin minä täytän lippaat" -menetelmällä.
Tuosta 6 miljardista uudishankintoihin voidaan käyttää noin 5 miljardia, joten eiköhän siitä jonkinlainen lennokkijärjestelmä löydy samoin kuin lisää helikoptereita tai olemassaolevien modaamista vähän kriittisempiin tarpeisiin ja jotain tapahtunee satelliittirintamallakin (ennustan minä). Tuo n. 500 miljoonaa vuodessa uusia hankkeita on myös PV:n kykyjen ylärajalla, enempää rahaa ei organisaatio pysty edes järkevästi käyttämään Laivue-2020 ja HX-hankkeen lisäksi.
Kyse ei ole mistän optimismista, vaan tämän hetken tilanteesta. Jos veikkaisin, että hankintavarat ovat 2023 miljardi, niin se olisi optimismia. Tosin, se luku on se mitä sen pitäisi olla...Hyvä että olet optimistinen. Tähän ei kyllä ole minkään tason syytä, pikemminkin kohta säästetään koronan takia. Toisekseen maavoimiin menee 2 miljardia vaikka huomisaamuna, mutta se on toisen langan aihe.
Jos rahaa olisi, amerikkalaisten BAMS projektissa oli merivalvonta UAVksi rakennettu gulfstream businessjet. Duaalikäyttöteknologia olisi huollon kannalta mielenkiintoista, varsinkin kun puhutaan muutaman kappaleen erittäin teknisestä aselajista.
Reaperin nykyhinta on noin 70miljoona per 4 kpl ja johtokeskus.
Liian hidas värkki ja liian pieni tutka. Kukin voi laskeskella, kuinka kauan S-100:lla kestää lennellä esim +200km päähän.
Kyse ei ole mistän optimismista, vaan tämän hetken tilanteesta. Jos veikkaisin, että hankintavarat ovat 2023 miljardi, niin se olisi optimismia. Tosin, se luku on se mitä sen pitäisi olla...
Maavoimiin ei mene huomisaamuna kahta miljardia. Sen käyttäminen järkevästi on noin kahden - 10 vuoden työ. Sadoilta henkilöiltä. Tuollaiset heitot vaan korostaa henkilön vähäistä tietämystä puolustusmateriaalihankkeista. Myös ne ajat ohi kun Kekkonen ja Breshnev sopivat, mitä intti tarvitsee ja tuotteet tuli seuraavan viisivuotissuunniltelman ensimmäisenä vuonna. Nykyaikana homma alkaa tavoitetilan määrittelyllä, konseptisuunnittelulla ja jatkuu RFI:llä, RFQ:lla tai parilla ja BAFO:lla ja perusteellisella analyysilla ennen valintaa jne jne... Sitten on vielä rakentaminen joka kestää tuotteesta riippuen vuodesta viiteen vuoteen... Se siitä huomisaamusta.
Koronalla ei tule olemaan minkäänlaista vaikutusta PV:n kehittämiseen, ehkä toimintaan hetkellisesti. Kehittämissuunnitelmakausi on niin pitkä, ettei hetkellisen taloludelliset heilahtelut tai edes poliittisetkaan juuri sitä heilauttele. Vasta selonteon linjaukset sitä tekisivät. Ja tällä hetkellä, ymmärrettävistä syistä, yhtä puoluetta lukuunottamatta on Suomen poliittinen johto tajunnut laittaa puolustuksen kuntoon. Olikin viime hetket.
Samaa mieltä. Maavoimien vuosikymmen on vaihtunut meri- ja ilmavoimien vuosikymmeneksi. Maavoimien vuosikymmenessä oli onnistumisia ja osin tuuriakin mukana mutta paljon jäi kesken. Saattaa olla, että kun rahaa ei ole niin edessä on jollain aikavälillä joukkojen supistamisia jotta saadaan materiaalinen puoli riittämään. Merivoimille saattaa tämän hankinnan seurauksena käydä vielä samoin ja nyt ollaan korvaamassa neljällä aluksella, seitsemän alusta mutta voihan se lopulta olla, että neljällä aluksella korvattiinkin reilut kymmenen alusta.Tästä ollaan lujasti erimieltä, varsinkin kun vasemmisto lappaa rahaa tukiaisiin eikä verojen korotuksista ole puhuttu. Jos olet ikinä ostanut muutakin kuin nakkeja, tiedät että kaikki vaiheet ennen päätöstä on peruttavissa.
Lasketko siis Vasemmistoliiton, vihreät ja SDP:n yhdeksi puolueeksi? Itse sanoisin Kepun olisi syytä olla pettämättä, sillä loppu poppoo ei ole erityisen varusteystävällistä..
HX-määrä tulee olemaan keskustelun aihe ja kaikki tulokset yli 48 koneen on voittamisen puolella. Luultavasti neljännestä fregatistakin saa vääntää, varsinkin kun hinnassa on tehty kirjapitokikkailua joka kyllä joudutaan paljastamaan päätöksentekovaiheessa.
Toisekseen PV:n hankintanudjetti on tunnetusti ollut täysin riittämätön edes perustason ylläpitoon PorPr kalusto, mek tst kalusto, 6 alueellista prikaatia jne. Ilman itäsaksan ja hollannin jättipotteja suomen varustelutilanne olisi täysin erilainen. Tämä tavara pitää kuitenkin uusia (tai jättää uusimatta) lähitulevaisuudessa. Ja uusittavaa on paljon.
Kyse ei ole mistän optimismista, vaan tämän hetken tilanteesta. Jos veikkaisin, että hankintavarat ovat 2023 miljardi, niin se olisi optimismia. Tosin, se luku on se mitä sen pitäisi olla...
Maavoimiin ei mene huomisaamuna kahta miljardia. Sen käyttäminen järkevästi on noin kahden - 10 vuoden työ. Sadoilta henkilöiltä. Tuollaiset heitot vaan korostaa henkilön vähäistä tietämystä puolustusmateriaalihankkeista. Myös ne ajat ohi kun Kekkonen ja Breshnev sopivat, mitä intti tarvitsee ja tuotteet tuli seuraavan viisivuotissuunniltelman ensimmäisenä vuonna. Nykyaikana homma alkaa tavoitetilan määrittelyllä, konseptisuunnittelulla ja jatkuu RFI:llä, RFQ:lla tai parilla ja BAFO:lla ja perusteellisella analyysilla ennen valintaa jne jne... Sitten on vielä rakentaminen joka kestää tuotteesta riippuen vuodesta viiteen vuoteen... Se siitä huomisaamusta.
Koronalla ei tule olemaan minkäänlaista vaikutusta PV:n kehittämiseen, ehkä toimintaan hetkellisesti. Kehittämissuunnitelmakausi on niin pitkä, ettei hetkellisen taloludelliset heilahtelut tai edes poliittisetkaan juuri sitä heilauttele. Vasta selonteon linjaukset sitä tekisivät. Ja tällä hetkellä, ymmärrettävistä syistä, yhtä puoluetta lukuunottamatta on Suomen poliittinen johto tajunnut laittaa puolustuksen kuntoon. Olikin viime hetket.
Mikä tarve meillä on lentää camkopterilla niin kauas?